Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten nuorisotyö voi tukea liikkumista

231 vues

Publié le

Veli Liikasen esitys Itä-Suomen alueellisilla nuorisotyöpäivillä 3.9.2015. LIMU-hankkeesta nousevia johtopäätöksiä ja alkavan VALKKU-hankkeen lähtökohtia.

LIMU: Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat 2012-2015
VALKKU: Vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa 2015-

http://limuhanke.blogspot.fi/

Publié dans : Sports
  • Soyez le premier à commenter

Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten nuorisotyö voi tukea liikkumista

  1. 1. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Limu ja vammaisten nuorten liikunta Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija
  2. 2. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten nuorisotyö voi tukea liikkumista Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija LIMU: Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat 2012-2015
  3. 3. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Nuorten liikunta huolettaa! ”lue kauhutarina lasten liikuntapommista tästä” Liikunnan ohjaajat yhä paremmin koulutettuja Olosuhteet parempia kuin koskaan(?) Organisoitu liikuntakulttuuri aikuisvetoisempaa ja ammattimaisempaa Suorituspaineita, sitoutumisen vaatimuksia, “viimeisiä hetkiä aloittaa”
  4. 4. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 1: Olisi syytä kuunnella, mitä nuorilla on sanottavana liikuntapommista. Images: Mountain Dew
  5. 5. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi 52% 44% 35% 58% 49% 36% 11 v 13 v 15 v Kuinka suuri osa osallistuu urheiluseuran toimintaan? (2010) Tytöt Pojat WHO-Koululaistutkimus 1986–2010
  6. 6. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Nuorten liikunnan drop-off • Organisoidun liikunnan suuret massat alakouluikäisiä • ”Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta?” (Aira ym. 2013) • Liikuntaharrastuksen lopettamiseen liittyviä tekijöitä (Tiirikainen & Konu 2013) – Sosiaaliset suhteet – Valmentajan ja nuoren urheilijan välinen vuorovaikutus – Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet
  7. 7. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Merkittävä taustatekijä myös yleinen elämäntavan muutos
  8. 8. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 2: Elämäntavan ja terveyden näkökulmasta arkinen ympäristö, reitit, rutiinit ja aikataulut ovat äärimmäisen tärkeitä. Näitä ei usein mielletä liikunnaksi ollenkaan. Images: Shutterstock
  9. 9. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Nuorten liikunnan todellisuudet • Teen jaon kolmeen (vrt. Koski 2004) • Urheiluseurojen todellisuus – Aikuisten vapaaehtoistyö, perinteet, rakenne – Motivoiva kilpailullisuus, ohjaus, aikataulut • Omaehtoisen liikunnan todellisuus – Soviteltavuus, ympäristön hyödyntäminen, vapaus – Kasvava kehon ja terveyden fokus, yksilöllisyys • Liikkumattomuuden todellisuus – Passiviisuus mielekkäänä valintana (Kauravaara 2013) – Sopivan liikuntatavan puute
  10. 10. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 3: On ymmärrettävä, että nuorten liikuttamiseen ei ole yhtä muottia. Tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia. Images: Shutterstock
  11. 11. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Frisbeegolfia Miksi? Miten? Milloin? Kenen kanssa? Onko hyvä? Images: Wikipedia
  12. 12. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi • 10 lajia: capoeira, boulderointi, parkour, katutanssi, skeittaus, longboarding, roller derby, scoottaus, uusi sirkus ja bleidaus Kuvat: Shutterstock, Carlos Marko-Tapio, Wikipedia bleidaus longboarding skeittaus scoottaus roller derby capoeira boulderointi parkour katutanssi uusi sirkus
  13. 13. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Tutkimus • Aineisto: – Verkkokysely lajien harrastajille marras-joulukuussa 2012 (nuoria vastaajia 935) – Lajiharrastajien haastatteluja 2012-2014 – Osallistuva havainnointi kentällä 2013-2014 – Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia • Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen media, verkkolehdet yms.
  14. 14. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Elämäntapalajien ominaispiirteitä (Wheaton 2013) • Tuoreus, 1960-luvun jälkeen syntyneitä • Uusien esineiden ja teknologioiden kulutus • Investoinnit resursseihin, tyyliin, identiteettiin • Jännitys, pöhinä, yhteys ympäristöön • Luovuus, itseilmaisu, näyttäytyminen • Vastahankaisuus (tai ristiriitainen suhtautuminen) sääntöjä tai perinteistä kilpailua kohtaan • Keskiluokkaisuus, länsimaisuus, mutta ei kytkeydy kansallisiin symboleihin • Harrastus tyypillisesti yksillöllistä muodoltaan • Uudet tai muokatut tilat, löyhät rajat
  15. 15. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Scoottausta voi harrastaa sekä yksin että kavereiden kanssa. Hauskempaa tietysti on, jos muutama kaveri lähtee mukaan. Lajilla ei ole mitään mottoa, mutta sitä kuvaa ehkä parhaiten se, ettei kenelläkään ole valmentajaa sanomassa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jokainen saa päättää, koska lähtee lautailemaan ja mitä tekee. (scoottaaja) Images: Shutterstock
  16. 16. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
  17. 17. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 4: Kolme keskeistä asiaa uuden liikunnan syntymisessä: tila, sosiaalisuus ja elämykset. Images: Shutterstock
  18. 18. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
  19. 19. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Kesällä skeittaaminen on siellä ainutlaatuista: paikan päälle mennään iltapäivällä ja siinä sitten skeitataan, välillä syödään ja skeitataan lisää ja puhutaan paskaa. Paikka on siis myös sosiaalinen kohtauspaikka. Illan hämärtyessä suunnattaan jokilaivoille juomaan limpparia. (24-vuotias skeittaaja) Images: Shutterstock
  20. 20. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Hei skeittari, ala hiihtämään!
  21. 21. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
  22. 22. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Tila: Sallitaan julkisen tilan käyttö liikuntaan. Edistetään tilan jakamista toisia huomioiden. Tuodaan esiin nuorten näkökulmia tilaan. Jaetaan liikuntatiloja tasapuolisemmin. Images: Shutterstock
  23. 23. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
  24. 24. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ja sitte jos se toinen myös sen tavallaan ymmärtää, tai tiedostaa, et miten pitkään esimerkiks se tyyppi on harjotellu sitä temppua, et se on niinku halunnu ja nyt se osaa sen, jotain tällästä, ja on siinä mukana, se on tosi tärkeää. Ja tavallaan kun toinen onnistuu, tulee itelleki sellanen fiilis, et pitää nyt vähän enemmän treenata, et kyl mäkin onnistun. (sirkuksen harrastaja) Images: Shutterstock
  25. 25. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Sosiaalisuus: Nuoret liikkuvat muiden nuorten perässä. Kannustetaan vertaisohjaukseen, lajiesittelyihin, kokeiluihin. Ratkotaan ristiriitoja. Keskustelu on osa liikuntaharrastusta. Images: Carlos Marko-Tapio
  26. 26. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi
  27. 27. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi ”Sen vaan sanon, että ei todellakaan mitään tanssia! Taistelua, fyysistä mutta myös henkistä treeniä, kulttuuria, musiikkia, rytmitajua, uutta kieltä, uusia kavereita, parempi koordinaatio ja kehonhallinta.” (Capoeirista) Images: Shutterstock
  28. 28. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Elämykset: Elämykset vaativat uusia kokemuksia, vauhtia, tyyliä, median käyttöä, jakamista. Liikunta kytkeytyy nuorisokulttuureihin. Liikunta voi liittyä valokuvaamiseen, pelaamiseen, keräilyyn, hengailuun. Images: Wikipedia
  29. 29. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka tahansa skeitata? Mitä sä luulet? M: No voi, miks ei vois. A: Ei oo mitään rajotuksia? M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä. Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten, jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin skeitata. (17-vuotias skeittari, haastattelu) Images: Shutterstock
  30. 30. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi “Ite haluis ajatella, että minkä takii se ei voi olla kaikille mahdollista alottaa. Tietysti siellon, vaikkei ääneen sanotakaan, niin oon kuullu tavallaan silleen, tai niinkun aistinu silleen vähän niinkun. No en mä tiedä. Vaikee.” (29-vuotias lonkkaroija, haastattelu)
  31. 31. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 5: Vaihtoehtolajit haluavat olla avoimia, mutta kaikkien ei ole helppo päästä mukaan. Images: Shutterstock
  32. 32. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Mikko Piispan tuleva artikkeli ”Suomalaisen huippu-urheilun kriisi” vs. Piispalta lainattu lista • Suomesta tulee täysammattilaisia boulderoinnissa eli kalliokiipeilyssä, kun taas esimerkiksi suomalaisille perinteisessä painissa täysammattilaisia ei ole ainoatakaan • Suomalaiset edustavat heti yhdysvaltalaisten jälkeen maailman terävintä huippua frisbeegolfissa • Suomalainen Tuomas Kärki on footbagin maailmanmestari, ja on siitä hyvästä nimetty vuonna 2012 Vuoden helsinkiläisurheilijaksi
  33. 33. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Mikko Piispan tuleva artikkeli • Suomalainen Arto Saari äänestettiin skeittaajien toimesta Yleisradion Kaikkien aikojen suomalaiset -äänestyksessä sijalle 26, eikä syyttä, sillä hän on skeittauksen täysammattilainen ja maailman ehdotonta eliittiä tässä laajasti harrastetussa lajissa • Suomalaiset lumilautailijat ovat maailman kärkeä, ja heistä useat ovat myös täysammattilaisia – eivätkä vain ne muutamat, jotka ovat voittaneet olympiamitaleja • Suomesta tulee ehdottomia maailman huippuja myös breakdancessa ja monissa vähemmän tunnetuissa uusissa tanssilajeissa Images: Shutterstock
  34. 34. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 6: Vaihtoehtoliikuntaa syytä arvostaa myös huippu-urheiluna. Harrastuksesta on voitava olla ylpeä. Images: Shutterstock
  35. 35. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi • Kouvola Rock n Rollers
  36. 36. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Kunnioitan derbysiskojani ja tuomareita, ja annan kaikkien tulla lajin pariin sellaisena kuin ovat, kaikilla on taitoja ja vahvuuksia joista koko joukkue hyötyy. (roller derbyn pelaaja) Images: Shutterstock
  37. 37. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Skeittauksen pitkä vastarinta • “Skateboarding is not a sport and we do not want skateboarding exploited and transformed to fit the Olympic program” • Onko suurin uhka on scoottauksen suosion nousu? Images: Shutterstock
  38. 38. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 7: Lajiyhteisöt epätavallisia yhteistyökumppaneita. Yhdistykset pakotettu ratkaisu. Osa harrastajista ei kuulu niihin. Harrastajien välillä on solidaarisuutta ja verkostoja. Kolehtia ehkä ymmärretään, rahahakemuksia ei. Miten verkoston kanssa tehdään yhteistyötä? Images: Shutterstock
  39. 39. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Liikuntakulttuurin muutos • “Jälkimodernissa liikunnassa keskeisintä on urheilun ja liikkumisen tuottamat elämykset, haasteet ja niiden jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa” (Kontro & Pantzar 2005) • Liikuntaharrastuksen uudistamisen paine näkyy • Merkittäviä suosion muutoksia, nousuja ja laskuja nähtävissä • Liikunnan kenttä muuttuu, mutta monet liikunnan peruspiirteet säilyvät • Vaihtoehtolajeissa eväitä muutokseen • Kohtaavatko valtavirtainen liikuntakulttuuri ja vaihtoehtoliikunta tulevaisuudessa?
  40. 40. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Mitä voidaan oppia? • Sosiaaliset suhteet: kaveruuden ja keskinäinen kunnioitus • Valmennus: vertaisoppimista • Osallisuus: tee-se-itse • Tavoitteet: oma kehitys • Merkitykset liikuntaharratuksessa: elämykset, media, näkyvyys, elämäntapa
  41. 41. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatus 8: Elämäntapaurheilusta oppia myös perinteiseen liikuntakasvatukseen ja seuraliikuntaan. Images: Shutterstock
  42. 42. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Ajatuskokoelma 1. Nuorten näkemys liikuntapommiin 2. Arjen ympäristöt liikuttavat 3. Ei yhtä muottia 4. Uudessa liikunnassa keskeisiä tila, sosiaalisuus, elämykset 5. Avoimuus tärkeää 6. Arvostettavaa huippu-urheilua 7. Yhteistyötä verkoston kanssa 8. Opitaan elämäntapaliikunnasta
  43. 43. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi ”Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita” – vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija VALKKU-hanke 2015-
  44. 44. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka tahansa skeitata? Mitä sä luulet? M: No voi, miks ei vois. A: Ei oo mitään rajotuksia? M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä. Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten, jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin skeitata. (17-vuotias skeittari, haastattelu) Images: Shutterstock
  45. 45. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta Analysoidaan • liikunnan merkitystä vammaisten nuorten arkielämässä • vammaisten nuorten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa • mahdollisuuksia olla aktiivisia toimijoita nuorten liikunnallisissa vertaisyhteisöissä
  46. 46. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta • Miten fyysiset rajoitteet muuttuvat luoviksi ratkaisuiksi? • Mitä kompromisseja vammaisten nuorten tulee tehdä ollakseen osallisia? • Mitä luovia ratkaisuja urheilullisten elämäntapojen omaksumiseksi?
  47. 47. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta • Onko erilaisiksi tulkituilla nuorilla pääsy alakulttuurien täysijäseniksi? • Miten vammaiset nuoret suhtautuvat liikuntayhteisöjen arvohierarkioihin ja merkityksiin? • Mitä sosiaalisia liikuntamahdollisuuksia tarjolla kuntoutuksen tai kilpaurheilun ulkopuolella?
  48. 48. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi Menetelmät • (Verkko)kysely – Vammaiset nuoret – Liikuntayhteisöjen nuoret – Liikuntapalvelujen tarjoajat ja ammattilaiset • Etnografista kenttätutkimusta ja haastatteluja liikuntayhteisöissä ja vammaisten nuorten arjessa • Täydennetään teemahaastatteluilla
  49. 49. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiKuvat: Shutterstock, Wikipedia, Yle, Carlos Marko-Tapio

×