1. Käsikirja
Motivaatio
JAMK / Pisara ryhmä 2012 - 2013
2. ”Parhaat työn motiivit koulussa
ja elämässä on
ilo varsinaisesta työstä,
ilo työn tuloksista
ja tietoisuus näiden tulosten
merkityksestä yhteiskunnalle.”
-Einstein
3. Olemme keränneet tähän käsikirjaan
työkaluja aiheesta motivaatio. Välillä sitä
pitää nostaa meidän opettajien
keskuudessa, välillä miettiä keinoja kuinka
lisätä sitä opiskelijoilla. Ohessa on
vinkkejä ymmärtää lisää motivaation
merkityksestä ja keinoista motivoida
opiskelijaa.
Taustaa
4. Tuntuu, että tässä ajassa on meillä kaikilla
edessä Motivoinnin haaste. Miten motivoida
niitä, joiden asenne on "monelta tää loppuu?"
tai "joko kohta päästään kahvitauolle
(röökille)?" tai "ihan sama mitä mä täällä
koulussa teen". Miten silti jaksaisimme itse
välittää ja yrittää vaikuttaa sekä asenteisiin,
että motivaation ylläpitämiseen tai joskus
jopa se löytymiseen. Käsikirjamme ei anna
kaikkeen vastauksia, mutta toivomme sen
herättävän ajattelemaan ja sitä kautta
toimimaan siellä arjen opetushetkissä
Motivoinnin haaste
5. Motivaatio kuvastuu toiminnan (tietoisissa tai
tiedostamattomissa) tavoitteissa. Tavoite
säätelee sitä, mitä yksilö pyrkii tekemään,
mutta oppimista säätelevät se, mitä yksilö
tekee, ja hänen toiminastaan saamansa
palaute (sellaisena kuin hän sen itse tulkitsee
tai kokee). Oppimisen kannalta tärkeitä eivät
näin ollen ole vain toiminnan tavoitteet vaan
myös ne keinot, joilla tavoitteisiin pyritään.
(Rauste-von Wright&Wright, 1994.)
Motivaatio - tavoite
6. Motivaatio on tarve tai halu, joka aktivoi
oppilasta opiskelemaan ja suorittamaan
opiskelunsa päätökseen. Se on voima, joka
suuntaa ja virittää häntä opiskelemaan.
Motivaatiotaso voi vaihdella hyvinkin paljon ja
siksi opettajan merkitys motivoijana on suuri.
Sisäinen motivaatio auttaa työskentelemään
opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi
sinnikkäämmin kuin ulkoinen motivaatio.
Oppilaan ja opettajan välisellä vuorovaikutuksella
on suuri merkitys oppilaan sisäisen
motivoitumisen tukemisessa ja vahvistamisessa.
Oppilaan motivaatiota voidaan vahvistaa monin
erilaisin keinoin (Lehtinen, 2007).
Motivaatio - tarve
7. Oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen tulisi olla
kunnossa.
Opettajan myönteinen ja kannustava suhtautuminen oppilaisiin,
jolla luodaan hyvä työskentelyilmapiiri.
Opettajan tulee näyttää oppilaille arvostavansa heidän tulevaa
ammattiaan
Riittävän haasteelliset harjoitustehtävät antavat oppilaalle
positiivista vahvistusta yltäessään oppimistavoitteisiin.
Oppilaille tulee syntyä menestymisen odotuksia ja heillä on
mahdollisuus onnistua, jolloin pyritään maksimoimaan
onnistumisen kokemukset ja vahvistamaan uskoa omiin kykyihin
sekä minimoimaan itseä koskevat syytökset epäonnistumisen
jälkeen eli autetaan oppilasta voimaantumaan
Kärsivällinen ja kannustava opettaja / ohjaaja tukee oppilaiden
oppimisponnisteluja eikä aiheuta pelkoa ylikriittisellä käytöksellä
tai rangaistuksilla.
Vuorovaikutus: hyvä
vuorovaikutus motivoi sekä
opiskelijaa että opettajaa
8. Opetuksen tulee olla hyvin suunniteltua
Oppilasta tulee ohjata sopivien tavoitteiden asettamiseen
Tavoitteita tulisi korostaa ohjeistuksessa ja viestinnässä
Tehtävien tulee olla mielekkäitä, oppilasta kiinnostavia ja
tarpeeksi vaativia
Opettajalla/ohjaajalla tulee olla kyky esittää tehtävät
oppimismahdollisuuksina, joista selviytymiseen hän antaa
mielellään apua.
Tavoitteellisuus: tavoitteiden
asettaminen motivoi opiskelijaa
tähtäämään haluamaansa tasoon
ja hankkimaan sen mukaisesti
tietoa
9. Opettajan tulee arvioida oppilaiden
suoritusvalmiudet ja tehtävän vaikeus sekä
sovittaa ne yhteen.
Vaihtelevien, mielenkiintoisten ja uusia
elementtejä sisältävien tehtävien ja
työskentelytapojen avulla opiskelija välttyy
ikävystymiseltä ja kyllästymiseltä.
Oppilaan kanssa perehdytään koulutuksen
arviointikäytäntöön.
Arviointi vaikuttaa opiskelijan
motivaation nostamiseen, kun se
on avointa ja kannustavan
kriittistä
10. Toistuvia rutiineja tulee välttää.
Oppilaan fysiologiset tarpeet tulee olla
tyydytettyjä täysipainoisen motivaation
saavuttamiseksi.
Kannustetaan, rohkaistaan ja innostetaan
oppilasta hyvällä ja rakentavalla
palautteella.
Muita vinkkejä
11. Hampurilaismallia pidetään tasapainottavana palautteenantomuotona, jota
suositellaan käytettäväksi silloin kun halutaan antaa tietoista arviointia.
Hampurilaismallissa toteutetaan yhtä tiettyä kaavaa, joka ”kootaan kuin
hampurilainen”. Koonti aloitetaan ensin pohjaosasta, missä kerrotaan
yksilöidysti ensin ne asiat, jotka ovat konkreettisesti hyviä ja toimivia. Tässä on
tavoitteena saavuttaa vastaanottajan luottamus ja avata yhteys vastaanottajan
ja palautteenantajan välille. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)
Pohjan päälle laitetaan ns. pihviosa, jossa mainitaan tavoiteasiat. Tässä
esitetään siis ne asiat, joissa tarvitaan parannusta ja kehitettävää, ilmaistaan
ideoita ja toiveita. Tavoitteena on herättää vastaanottajassa halua kehittää ja
korjata omaa toimintaansa. Asioista kannattaa puhua suoraan ja
tavoitteellisesti. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)
Viimeiseksi tulee hampurilaiselle kansiosa, jossa tasapainotetaan
palautteenanto kokonaisuudeksi, etteivät tavoiteasiat jää vastaanottajan
mieleen päällimmäisinä. Tähän osioon kannattaa säästää kaikista tärkeimmät
asiat eli vahvuudet, tunnelmat ja arvostusasiat. Tässä kohdassa kannattaa
myös kertoa, mistä on itse pitänyt ja jos haluaa niin antaa kiitosta. Tavoitteena
on luoda vastaanottajalle suotuisa asenne omaan suoritukseen, sekä
itseluottamusta ja energiaa. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)
Hampurilaismalli
12. Nuoren ongelmien tunnistamisella ja
niistä johtuvien opiskeluvaikeuksien
poistamisella voidaan tukea nuoren
opiskelua ja sitä kautta vaikuttaa nuoren
opiskelumotivaatioon. (Savolainen 2010).
Opiskeluun liittyvät ongelmat ja
motivaatio
13. Koulun aikuisten tehtävänä on tarjota nuorille mahdollisuus kasvaa ja
kehittyä, olla keskeneräisiä - ja välillä erehtyä. Tämän erityisen
elämänvaiheen ymmärtäminen ei kuitenkaan saa näyttäytyä rajoja
rikkovan käyttäytymisen hyväksymisenä. Turvallisten aikuisten tehtävänä
on luoda rajat, joita ei voi ylittää. Vaikka nuoret kapinoivatkin aikuisten
luomia rajoja vastaan, he kokevat ne turvallisuutta luovana tekijänä
elämässään. (Savolainen, 2010)
Nuoruusikään kuuluvaa kuohuntaa voi olla vaikea erottaa vakavammasta,
hoitoa vaativasta psyykkisestä oireilusta. Koululla on oltava oppilashuollon
malli, jonka avulla koulussa edetään, kun nuoren tilanteesta huolestutaan.
Opettaja ei ole se taho, joka tekee päätöksiä nuoren hoitoonohjauksesta.
Toisaalta juuri opettaja näkee nuorta paljon, voi huolestua nuoresta ja
viedä asiaa eteenpäin. Mikäli opettajalle tai jollekulle muulle koulun
henkilökunnasta tulee huoli nuoren voinnista, hänen on oltava yhteydessä
sekä kotiin että koulun oppilashuoltoryhmään. Koulun oppilashuollon
rakenteet tulee olla kaikilla työntekijöillä tiedossa. (Savolainen, 2010.)
Kehittyvä nuori ja ongelmat
14. Käytöshäiriöt
Ahdistuneisuus tai pelokkuus
Itsetuhoinen käyttäytyminen
Mielialan vaihtelut
Tarkkavaisuus- ja keskittymisvaikeudet
Oppimisvaikeudet
Toiminnanohjaukselliset vaikeudet
Vaikeudet sosiaalisissa taidoissa
Ongelmia joita opettaja voi
kohdata oppilailla
15. Oppilaan kotiin
Koulun oppilashuoltoryhmään
Kouluterveydenhuoltoon
Erityisopettajaan
Kuraattoriin
Ongelmatilanteissa yhteydenotot
16. Suomen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää
saada motivoituneita ja innovatiivisia työntekijöitä
erilaisten yritysten tarpeisiin. Tämän tavoitteen takia on
oppilaitosten kyettävä tarjoamaan hyvin monimuotoista
opetusta erilaisille oppilaille.
Koulutuksen tulee tarjota opiskelijoille mahdollisuuden
opiskella joustavasti niin, että kaikille halukkaille on
mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään.
Taloudellisen kilpailukyvyn ja yhteiskunnan kehittymisen
kannalta on opettajan tärkeää ymmärtää oppilaansa
vahvat osaamisalueet, vahvistaen niitä ja kannustaen
oppilasta jatkamaan eteenpäin koulutuksessaan. (Otala
2000.)
Motivaatiosta kilpailukykyä
17. Opettajan on hyvä ymmärtää tämän päivän
yritysmaailma
Opettajan tulee suunnitella opetusta niin, että
siihen sisältyy mielekästä opetusta yrittämisestä
Opettajan tulee innovatiivinen oppimisympäristö
Opettajan on hyvä olla välillä ohjaajan / kanssa
eläjän roolissa ja kuunnella nuorten sanoma
Opettajan tulee kannustaa ja tukea oppilasta
tavoitteiden saavuttamiseksi
Opettajan tulee luoda oppilaille käsitys
elinikäisestä oppimisesta
Työkaluja kilpailukyvyn
saavuttamiseksi
18. Oppilaalle on hyvä selvittää tasa-arvo
periaatteita yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta
Opettajan tulisi saada syntymään yhteistyötä eri
oppilaiden välillä
Luoda ryhmätöitä ja sekoittaa oppilaiden
valitsemat ryhmät erilaisuuden hyväksymiseksi
Opettajan on hyvä kannustaa oppilaitansa
sitoutumaan ajankohtaiseen tehtäväänsä
Opettajan tulee ymmärtää opiskelijaa ja auttaa
häntä vaikeiden asioiden yli pääsemiseksi
Työkaluja kilpailukyvyn
saavuttamiseksi