Melalui MK ini mhs diharapkan mampu menguasai substansi bidang studi pendidikan kewarganegaraan Pengalaman belajar yang mengintegrasikan penguasaan substansi bidang studi khususnya pengertian, tujuan, landasan dan pendekatan PKn serta berbagai substansiyang berkaitan dengan hak dan kewajiban warga negara, PPBN, Demokrasi, HAM, disamping itu disajikan pula wawasan nusantara,ketahanan nasional serta politik dan strategi nasional. Hal tersebut diwujudkan dalam bentuk mengkaji, berlatih yang memberi kesempatan kepada mahasiswa untuk melakukan eksplorasi, berdiskusi membiasakan diri secara individual dan kelompok.

3. KKOONNTTRRAAKK PPEERRKKUULLIIAAHHAANN
NNAAMMAA MMAATTAA KKUULLIIAAHH :: PPEENNDDIIDDIIKKAANN KKEEWWAARRGGAANNEEGGAARRAAAANN
((CCIIVVIICC EEDDUUCCAATTIIOONN))
KKOODDEE MMAATTAA KKUULLIIAAHH// SSKKSS :: MMPPKK 22220044// 22 SSKKSS
SSEEMMEESSTTEERR// TTAAHHUUNN AAKKAADDEEMMIIKK :: IIII // 22000088//22000099
TTEEMMPPAATT PPEERRKKUULLIIAAHHAANN :: KKAAMMPPUUSS SSTTAAII AALL--GGAAZZAALLII SSOOPPPPEENNGG
DDOOSSEENN :: DDRRAA..NNUURRFFAAIIZZAAHH..AAPP,, MM..HHuumm

4. DDEESSKKRRIIPPSSII MMAATTAA KKUULLIIAAHH
MMeellaalluuii MMKK iinnii mmhhss ddiihhaarraappkkaann mmaammppuu mmeenngguuaassaaii ssuubbssttaannssii
bbiiddaanngg ssttuuddii ppeennddiiddiikkaann kkeewwaarrggaanneeggaarraaaann
PPeennggaallaammaann bbeellaajjaarr yyaanngg mmeennggiinntteeggrraassiikkaann ppeenngguuaassaaaann
ssuubbssttaannssii bbiiddaanngg ssttuuddii kkhhuussuussnnyyaa ppeennggeerrttiiaann,, ttuujjuuaann,, llaannddaassaann
ddaann ppeennddeekkaattaann PPKKnn sseerrttaa bbeerrbbaaggaaii ssuubbssttaannssiiyyaanngg bbeerrkkaaiittaann
ddeennggaann hhaakk ddaann kkeewwaajjiibbaann wwaarrggaa nneeggaarraa,, PPPPBBNN,, DDeemmookkrraassii,,
HHAAMM,, ddiissaammppiinngg iittuu ddiissaajjiikkaann ppuullaa wwaawwaassaann
nnuussaannttaarraa,,kkeettaahhaannaann nnaassiioonnaall sseerrttaa ppoolliittiikk ddaann ssttrraatteeggii
nnaassiioonnaall.. HHaall tteerrsseebbuutt ddiiwwuujjuuddkkaann ddaallaamm bbeennttuukk mmeennggkkaajjii,,
bbeerrllaattiihh yyaanngg mmeemmbbeerrii kkeesseemmppaattaann kkeeppaaddaa mmaahhaassiisswwaa uunnttuukk
mmeellaakkuukkaann eekksspplloorraassii,, bbeerrddiisskkuussii mmeemmbbiiaassaakkaann ddiirrii sseeccaarraa
iinnddiivviidduuaall ddaann kkeelloommppookk..
UUnnttuukk mmeennggeevvaalluuaassii ppeenngguuaassaaaann kkoommppeetteennssii mmhhss ddiiwwaajjiibbkkaann
uunnttuukk mmeennggiikkuuttii tteess tteerrttuulliiss,, tteess lliissaann,, mmeennggeerrjjaakkaann ttuuggaass ddaann
mmeennddeemmoonnssttrraassiikkaann kkeemmaammppuuaann ddaallaamm ddiisskkuussii ddaann
mmeennaammppiillkkaann ppeerriillaakkuu yyaanngg bbaaiikk..

5. SSTTRRAATTEEGGII PPEERRKKUULLIIAAHHAANN
 IInndduukkttiiff
 DDeedduukkttiiff
 EEkkssppoossiittoorrii
 HHeeuurriissttiikk
 PPeennggoorrggaanniissaassiiaann sseeccaarraa iinnddiivviidduuaall,,kkeelloommppookk
ddaann kkllaassiikkaall..
 CCeerraammaahh,, ttaannyyaa jjaawwaabb,, ddiisskkuussii,, ssiimmuullaassii,,
ppeennuuggaassaann..

6. MMAATTEERRII// BBAACCAAAANN PPEERRKKUULLIIAAHHAANN
 DDwwii WWiinnaarrnnoo..22000066.. PPaarraaddiiggmmaa BBaarruu PPeennddiiddiikkaann
KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann..PPaanndduuaann kkuulliiaahh ddii
PPeerrgguurruuaann ttiinnggggii.. BBuummii AAkkssaarraa ::JJaakkaarrttaa
 MMuussttaaffaa KKaammaall FFaasshhaa..22000022..PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann
((CCiivviicc EEdduuccaattiioonn)).. CCiittrraa KKaarrssaa MMaannddiirrii:: JJaakkaarrttaa..
 SSuuppaarrllaann AAll HHaakkiimm..22000022.. PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann uunnttuukk
PPeerrgguurruuaann TTiinnggggii..UUnniivveerrssiittaass NNeeggeerrii MMaallaanngg..
 DDeeddee RRoossyyaaddaa..22000033.. DDeemmookkrraassii,, HHAAMM,, MMaassyyaarraakkaatt MMaaddaannii.. TTiimm
IICCCCEE UUIINN :: JJaakkaarrttaa
 SSuummaarrssoonnoo,, ddkkkk..22000055.. PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann.. PPTT GGrraammeeddiiaa
PPuussttaakkaa UUttaammaa:: JJaakkaarrttaa
 RRiiffddaann,, ddkkkk.. 22000066.. PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann.. UUnniivveerrssiittaass NNeeggeerrii
MMaakkaassssaarr..

7. TTUUGGAASS//KKEEWWAAJJIIBBAANN
MMAAHHAASSIISSWWAA
aa.. MMeennggiikkuuttii ppeerrkkuulliiaahhaann mmiinniimmaall 8800 %%..
bb.. MMeennyyeelleessaaiikkaann ttuuggaass iinnddiivviidduu tteeppaatt wwaakkttuu
cc.. MMeennyyeelleessaaiikkaann ttuuggaass kkeelloommppookk tteeppaatt wwaakkttuu
dd.. MMeennggiikkuuttii uujjiiaann tteennggaahh sseemmeesstteerr ((MMiidd))
ee.. MMeennggiikkuuttii uujjiiaann aakkhhiirr sseemmeesstteerr ((UUAASS))

8. KKRRIITTEERRIIAA PPEENNIILLAAIIAANN
aa..
NNiillaaii hhuurruuff NNiillaaii AAnnggkkaa
RReennttaanngg sskkoorr
%% ttiinnggkkaatt
ppeenngguuaassaaaann
AA
BB
CC
DD
EE
TT
44
33
22
11
00
--
9911--110000
7766--9900
6611--7755
5511--6600
<< 5500
MMaakkssiimmaall 22
mmiinngggguu

9. bb.. NNiillaaii ddiitteettaappkkaann bbeerrddaassaarrkkaann bboobboott::
11)) PPaarrttiissiippaassii :: 22
22)) TTuuggaass IInnddiivviidduuaall :: 22
33)) TTuuggaass KKeelloommppookk :: 11
44)) UUjjiiaann TTeennggaahh SSeemmeesstteerr :: 22
55)) UUjjiiaann AAkkhhiirr SSeemmeesstteerr :: 33
JJuummllaahh :: 1100
JJaaddii nniillaaii aakkhhiirr == nniillaaii sseettiiaapp kkoommppoonneenn xx bboobboott
JJuummllaahh bboobboott

10. AA.. PPeennggeerrttiiaann PPeennddiiddiikkaann
KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann
11.. PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann yyaanngg
sseeaarrttii ddeennggaann iissttiillaahh”” cciivviicc EEdduuccaattiioonn””
mmeerruuppaakkaann MMKK wwaajjiibb ddiipprrooggrraammkkaann
oolleehh mmaahhaassiisswwaa ppaaddaa sseettiiaapp jjeenniiss,,
jjaalluurr ddaann jjeennjjaanngg ppeennddiiddiikkaann..
22.. MMKK yyaanngg mmeemmuuaatt hhuubbuunnggaann aannttaarraa
wwaarrggaa nneeggaarraa ddeennggaann nneeggaarraa ddaann
PPPPBBNN..

11. B. Tujuan PPeennddiiddiikkaann KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann
11.. MMhhss ddaappaatt mmeemmaahhaammii ddaann mmaammppuu mmeellaakkssaannaakkaann hhaakk ddaann
kkeewwaajjiibbaann sseeccaarraa ssaannttuunn,, jjuujjuurr ddaann ddeemmookkrraattiiss sseerrttaa iikkhhllaass
sseebbaaggaaii wwaarrggaa nneeggaarraa tteerrddiiddiikk ddaallaamm kkeehhiidduuppaannnnyyaa sseellaakkuu wwaarrggaa
nneeggaarraa RRII yyaanngg bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb..
22.. MMeenngguuaassaaii ppeennggeettaahhuuaann ddaann ppeemmaahhaammaann tteennttaanngg bbeerraaggaamm
mmaassaallaahh ddaassaarr kkeehhiidduuppaann bbeerrmmaassyyaarraakkaatt,, bbeerrbbaannggssaa ddaann
bbeerrnneeggaarraa yyaanngg hheennddaakk ddiiaattaassii ddeennggaann ppeenneerraappaann ppeemmiikkiirraann
yyaanngg bbeerrllaannddaasskkaann ppaannccaassiillaa,, wwaawwaassaann nnuussaannttaarraa,, ddaann
kkeettaahhaannaann nnaassiioonnaall sseeccaarraa kkrriittiiss ddaann bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb..
33.. MMeemmuuppuukk ssiikkaapp ddaann ppeerriillaakkuu yyaanngg sseessuuaaii ddeennggaann nniillaaii--nniillaaii
kkeejjuuaannggaann sseerrttaa ppaattrriioottiissmmee yyaanngg cciinnttaa ttaannaahh aaiirr,, rreellaa bbeerrkkoorrbbaann
bbaaggii nnuussaa,, bbaannggssaa,, nneeggaarraa ddaann kkeemmaannuussiiaaaann..

12. CC.. RRUUAANNGG LLIINNGGKKUUPP
11.. PPeennggaannttaarr PPKKnn
-- HHaakk ddaann KKeewwaajjiibbaann WWaarrggaa NNeeggaarraa
-- PPeennddiiddiikkaann PPeennddaahhuulluuaann BBeellaa nneeggaarraa
((PPPPBBNN))
-- DDeemmookkrraassii
-- HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa
22.. WWaawwaassaann NNuussaannttaarraa
33.. KKeettaahhaannaann NNaassiioonnaall
44.. PPoolliittiikk ddaann SSttrraatteeggii NNaassiioonnaall

13. IIDDEENNTTIITTAASS NNAASSIIOONNAALL
11.. HHAAKKIIKKAATT BBAANNGGSSAA
KKoonnsseepp bbaannggssaa mmeemmiilliikkii 22 ((dduuaa)) ppeennggeerrttiiaann::
aa.. SSoossiioollooggiiss AAnnttrrooppoollooggiiss:: PPeerrsseekkuuttuuaann hhiidduupp
mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg bbeerrddiirrii sseennddiirrii yyaanngg mmaassiinngg--mmaassiinngg
aannggggoottaannyyaa mmeerraassaa ssaattuu kkeessaattuuaann rraass,, bbuuddaayyaa,,
kkeeyyaakkiinnaann,, bbaahhaassaa ddssbb..
bb.. PPoolliittiikk aaddaallaahh ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt ddaallaamm ddaaeerraahh yyaanngg
ssaammaa ttuunndduukk kkeeppaaddaa kkeeddaauullaattaann nneeggaarraannyyaa sseebbaaggaaii
ssuuaattuu kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii kkeelluuaarr ddaann kkee ddaallaamm..

14. Proses tteerrbbeennttuukknnyyaa BBaannggssaa--NNeeggaarraa
AAddaa dduuaa pprroosseess ppeemmbbeennttuukkaann bbaannggssaa--nneeggaarraa
yyaaiittuu::
aa.. MMooddeell oorrttrrooddookkss yyaaiittuu bbeerrmmuullaa ddaarrii aaddaannyyaa ssuuaattuu
bbaannggssaa tteerrlleebbiihh ddaahhuulluu uunnttuukk kkeemmuuddiiaann
mmeemmbbeennttuukk ssuuaattuu nneeggaarraa sseennddiirrii
bb.. MMooddeell MMuuttaakkhhiirr yyaaiittuu aaddaannyyaa nneeggaarraa tteerrlleebbiihh
ddaahhuulluu yyaanngg tteerrbbeennttuukk mmeellaalluuii pprroosseess sseennddiirrii..

15. 22..HHaakkiikkaatt NNeeggaarraa
11.. AArrttii NNeeggaarraa
-- NNeeggaarraa aaddaallaahh oorrggaanniissaassii ddii ssuuaattuu wwiillaayyaahh yyaanngg
mmeemmppuunnyyaaii kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii yyaanngg ssaahh ddaann ddiittaaaattii
rraakkyyaattnnyyaa..
-- NNeeggaarraa aaddaallaahh kkeelloommppookk ssoossiiaall yyaanngg mmeenndduudduukkii
wwiillaayyaahh aattaauu ddaaeerraahh tteerrtteennttuu yyaanngg ddiioorrggaanniissiirr ddiibbaawwaahh
lleemmbbaaggaa ppoolliittiikk ddaann ppeemmeerriinnttaahhaann yyaanngg eeffeekkttiiff,,
mmeemmppuunnyyaaii ssaattuu kkeessaattuuaann ppoolliittiikk,, bbeerrddaauullaatt sseehhiinnggggaa
bbeerrhhaakk mmeenneennttuukkaann ttuujjuuaann nnaassiioonnaallnnyyaa..

16. 22.. UUnnssuurr--UUnnssuurr NNeeggaarraa
aa.. RRaakkyyaatt
bb.. WWiillaayyaahh
cc.. PPeemmeerriinnttaahh yyaanngg bbeerrddaauullaatt
SSeebbaaggaaii oorrggaanniissaassii kkeekkuuaassaaaann nneeggaarraa mmeemmiilliikkii ssiiffaatt::
aa.. MMeemmaakkssaa:: MMeemmiilliikkii kkeekkuuaassaaaann uunnttuukk
mmeennyyeelleennggggaarraakkaann kkeetteerrttiibbaann ddeennggaann mmeemmaakkaaii
kkeekkeerraassaann ffiissiikk yyaanngg lleeggaall..
bb.. MMoonnooppoollii:: MMeemmiilliikkii hhaakk mmeenneettaappkkaann ttuujjuuaann
bbeerrssaammaa mmaassyyaarraakkaatt..
cc.. MMeennccaakkuupp sseemmuuaa:: SSeemmuuaa ppeerraattuurraann ddaann kkeebbiijjaakkaann
nneeggaarraa bbeerrllaakkuu uunnttuukk sseemmuuaa oorraanngg ttaannppaa kkeeccuuaallii..

17. 33.. TTeeoorrii tteerrjjaaddiinnyyaa NNeeggaarraa
aa.. PPrroosseess tteerrjjaaddiinnyyaa nneeggaarraa sseeccaarraa tteeoorreettiiss
ll)) TTeeoorrii HHuukkuumm AAllaamm
22)) TTeeoorrii KKeettuuhhaannaann
33)) TTeeoorrii PPeerrjjaannjjiiaann
bb.. PPrroosseess tteerrjjaaddiinnyyaa nneeggaarraa ddii zzaammaann mmooddeerrnn
11)) PPeennaakklluukkaann
22)) PPeelleebbuurraann aattaauu ffuussii
33)) PPeemmeeccaahhaann
44)) PPeemmiissaahhaann ddiirrii
55)) PPeerrjjuuaannggaann aattaauu rreevvoolluussii
66)) PPeennyyeerraahhaann//ppeemmbbeerriiaann
77)) PPeenndduudduukkaann ttaass wwiillkkaayyaahh yyaanngg bbeelluumm aaddaa ppeemmeerriinnttaahh
sseebbeelluummnnyyaa..

18. 33.. TTuujjuuaann ddaann FFuunnggssii NNeeggaarraa
aa.. TTuujjuuaann NNeeggaarraa
HHaarroolldd JJ..LLaasskkii:: MMeenncciippttaakkaann ssuuaattuu kkoonnddiissii
ddiimmaannaa rraakkyyaattnnyyaa ddaappaatt mmeennccaappaaii tteerrwwuujjuuddnnyyaa
kkeeiinnggiinnaann--kkeeiinnggiinnaann sseeccaarraa mmaakkssiimmaall..
bb.. FFuunnggssii NNeeggaarraa
11)).. MMeellaakkssaannaakkaann kkeetteerrttiibbaann
22)).. MMeenngguussaahhaakkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann ddaann
kkeemmaakkmmuurraann rraakkyyaattnnyyaa..
33)).. PPeerrttaahhaannaann
44)).. MMeenneeggaakkkkaann kkeeaaddiillaann

19. 44.. SSiiffaatt--SSiiffaatt NNeeggaarraa
aa.. MMeemmaakkssaa:: MMeemmppuunnyyaaii kkeekkuuaassaaaann uunnttuukk
mmeemmaakkaaii kkeekkeerraassaann ffiissiikk sseeccaarraa lleeggaall..
bb.. MMoonnooppoollii:: MMeenneettaappkkaann ttuujjuuaann bbeerrssaammaa ddaallaamm
mmaassyyaarraakkaatt
cc.. MMeennccaakkuupp sseemmuuaa:: BBeerrllaakkuu uunnttuukk sseemmuuaa oorraanngg
ttaannppaa kkeeccuuaallii

20. WWAARRGGAA NNEEGGAARRAA

22. TTEERRIIMMAA
KKAASSIIHH
AATTAASS
PPEERRHHAATTIIAANNNNYYAA