2. 2
Matkailu- ja Ravintola-
palvelut MaRa ry 17.3.2011
Matkailu- ja ravintola-alan näkymät
1 Yleinen talouskehitys
Suomi on toipumassa nopeasti vuoden 2009 taantumasta. Kansantalouden koko-
naistuotannon volyymi lisääntyi viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen
mukaan 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua on edesauttanut erityisesti vienti-
kysynnän elpyminen, mutta myös yksityinen kulutus ja investoinnit ovat olleet
nousussa. Suotuisan kehityksen ennakoidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Brutto-
kansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 3 prosenttia ja 2012 lähes
yhtä paljon.
Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi kotitalouksien ostovoiman nousun myötä 2,6
prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan
noin 2 prosenttia, vaikka kotitalouksien reaalinen ostovoima tuskin lainkaan li-
sääntyy. Taustalla on säästämisasteen ennakoitu lasku luottamuksen suotuisaan ta-
louskehitykseen lisääntyessä. Vuonna 2012 yksityisen kulutuksen kasvuvauhdin
arvioidaan jatkuvan kuluvan vuoden kaltaisena.
Myös työn kysyntä kääntyi viime vuonna nousuun. Tehtyjen työtuntien määrä
kasvoi 1,1 prosenttia. Bkt:n ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu kansantalouden
työn tuottavuus kohosi 2,0 prosenttia. Työttömyysaste oli viime vuonna 8,4 pro-
senttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan alenevan vajaaseen 8 prosenttiin, mistä se
lievästi supistuu myös ensi vuonna.
Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui viime vuonna edellisvuoden
nollakehityksestä runsaaseen prosenttiin. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoi-
daan kiihtyvän mm. veromuutosten ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen
kallistumisen myötä noin 2,5 prosenttiin. Vuonna 2012 hintojen arvioidaan kohoa-
van noin 2 prosenttia kuluvasta vuodesta.
Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna 2,5 prosenttia edellisvuodes-
ta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan jatkuvan likimäärin viime vuoden kal-
taisena. Ensi vuonna ansiotason arvioidaan kohoavan noin 3 prosenttia kuluvasta
vuodesta.
3. 3
2 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys1
2.1 Myynti ja käyttöaste
2.1.1 Toteutunut kehitys 2010
Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2010 noin 1,5 prosenttia
vuotta aiemmasta2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi vajaan pro-
sentin myyntihintojen noustua hieman yli 0,5 prosenttia3. Koska myös alan tarjonta
lievästi kasvoi, säilyi kapasiteetin käyttöaste jokseenkin edellisvuoden tasolla. Sekto-
reittain ja etenkin alueittain4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja.
Myyntikehitys piristyi selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin kasvua
myynnin arvossa oli noin 4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Volyymissa
nousua oli vieläkin enemmän eli lähes 5 prosenttia ruokatarjoilun alv:n alentamisen
painettua myyntihintakehityksen negatiiviseksi.
Hotelli- ja ravintola-alan myynnin volyymin
ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = 100)
280
260
240
HR-ala
220 BKT
200
180
160
140
120
100
72 76 80 84 88 92 96 2000 2004 2008 2012 E
Lähteet: TK, Valvira (MaRa/HL)
Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien 2005-2007 nopean kasvun jälkeen
2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi 2009. Yleisen talouskehityksen pi-
ristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin volyymin viime vuonna nousuun,
jonka ennakoidaan kiihtyvän tänä vuonna.
Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran osin otospohjaisen seurannan
mukaan viime vuonna hieman alle 2 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti myyn-
nissä oli vajaan puolen prosentin nousu myyntihintojen kohottua noin 1,5 prosenttia.5
1
Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja.
2 Vastaava liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 %. Ero suhteessa myynnin arvon muutokseen selittyy
alv:n muutoksilla 2009-2010.
3
Myyntihintojen muutos 2010 vuotta aiemmasta oli alan keskeisimpien myyntikomponenttien osalta Tilastokeskuksen
majoitustilaston ja kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan seuraava: majoitus -1,1 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat -
0,4 % ja alkoholi 4,8 %.
4
Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa tammi-syyskuussa 2010 käyvät ilmi Valviran nettiosoit-
teesta www.valvira.fi kohdasta Alkoholi/Tilastot.
5
Valviran mukaan alkoholitoimitukset ravintoloille absoluuttialkoholina vähenivät 2010 3,8 % viime vuodesta. Myy-
mälämyynnissä pudotusta oli 1,7 % ja koko tilastoidussa kulutuksessa 2,0 %.
4. 4
Kehitys vauhdittui selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin myynnin arvo kohosi run-
saat 4 prosenttia6 ja volyymi lähes 5 prosenttia vuotta aiemmasta.
Hotelli- ja ravintola-alan myynnin arvon
ja volyymin muutokset 2009-2010
6
4,8
3,9
4
2 1,5
0,8
Muutos (%) vuotta aiemmasta
0
-0,9
-2
-4 -3,2
-4,1 Arvo
-6 Volyymi
-8
-8,1
-10
2009 1-6 2010 7-12 2010 2010
Lähteet: TK, Valvira (MaRa/HL)
Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynnin lasku hidastui viime
vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kääntyi toisella puoliskolla selvään nousuun..
Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin
käyttöaste säilyi likimäärin edellisvuoden tasolla.
Ruoka-, alkoholi- ja majoitusmyynnin
volyymikehitys matkailu- ja ravintola-alalla (1989=100)
160
150
140
Majoitus
130
120
110 Ruoka
100
90
80
Alkoholi
70
60
E
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
20 0
1
11
19
19
19
19
19
19
19
19
19
19
19
20
20
20
20
20
20
20
20
20
20
20
Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL
Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka kääntyi-
vät jo viime vuonna nousuun, joka jatkuu kuluvana vuonna. Sen sijaan alkoholijuomien kysynnässä ei
ole edelleenkään käännettä parempaan näköpiirissä.
Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin
3,5 prosenttia edellisvuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyyn-
6 Vastaava liikevaihdon muutos oli runsaat 8 % (ks. kuvio seur. sivulla). Kehityseron myynnin arvon ja liikevaihdon
välillä selittävät vertailuajanjaksona tapahtuneet alv-muutokset.
5. 5
nin määrä lisääntyi noin 4,5 prosenttia huonehintojen alennuttua runsaan prosentin.
Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui runsaat 51 prosenttia, mikä on noin 2
prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta
huonetta kohden (revpar) kasvoi runsaat 3 prosenttia. Huonetarjonnassa oli vajaan
puolen prosentin nousu edellisvuodesta.7
Anniskeluravintoloiden liikevaihdon
muutokset 2009-2010
10
8,3 8,1
8
6
M uutos (% ) ed. vuodesta
4 3,6
2
0,2
0
-2
-2,5 -2,3
-4
2009 1-3 2010 4-6 2010 7-9 2010 10-12 2010 2010
Lähde: Valvira (MaRa/HL)
Kuvio 4: Anniskeluravintoloiden liikevaihto, joka supistui 2009 ja viime vuoden ensimmäisellä neljän-
neksellä, kääntyi selvään nousuun toisella vuosipuoliskolla. Kasvun taustalla oli ennen kaikkea alv-
laskusta seurannut ruoan kysynnän lisääntyminen.
Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti ulkomaalaisten yöpymisten runsaaseen 2
prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Suomalaisten yöpymisissä oli nousua noin 5,5 pro-
senttia. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat viime vuonna noin 4,5 prosenttia.
7
Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi 2010 noin 8,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi lähes 6 % huonehin-
tojen noustua noin 2,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 48 %:sta 50 %:iin. Revpar kasvoi noin 6 % huone-
tarjonnan lisäännyttyä runsaat 2 %.
6. 6
Hotellien yöpymismääräkehitys
(1990=100)
210
200
190
Yhteensä
180
Suomalaiset
170
Ulkomaalaiset
160
150
140
130
120
110
100
90
80
E
E
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
9
9
9
9
9
9
9
9
9
9
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
9
9
9
9
9
9
9
9
9
9
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
0
0
2
2
Lähde: Tilastokeskus, MaRa/HL
.
Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntä
eli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi kotimaista kysyntää
selvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka voimistunee tänä vuonna. Kaikkiaan
yöpymiset lisääntynevät tänä vuonna likimäärin viimevuotista vauhtia.
Majoituskysynnän kasvua hidasti etenkin ulkomailta Suomeen suuntautuva liikemat-
kailu, joka supistui lievästi. Kasvua kiihdyttävään suuntaan vaikutti puolestaan eten-
kin suomalaisten vapaa-ajan yöpymisten 5,5 prosentin kasvu. Kehitysero vapaa-aika-
ja liikematkailuyöpymisten välillä kuitenkin supistui vuoden loppua kohden.
Huonekäyttöasteen kehitys
% majoitusliiketyypeittäin
70
Kylpylät
65
60
Kokous-/liikemieshotellit
55
50
Kaikki hotellit
45
40
Leirintäalueet
35
30
25
20
93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähde: TK (MaRa/HL)
Kuvio 6: Kapasiteetin käyttöasteen trendi on ollut majoitustoiminnassa 1990-luvun lamavuosien jäl-
keen yleisesti ottaen nouseva. Kylpylöissä kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen.
Kylpylöissä - jotka sisältyvät hotellitilastoihin - yöpymiset vähenivät viime vuonna 2
prosenttia. Kylpylöiden huonekäyttöaste oli noin 53 prosenttia, nousua runsas puoli
7. 7
prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta8. Muiden kuin hotellitasoisten majoitusliikkeiden
(matkustajakodit, lomakylät, leirintäalueet ja retkeilymajat) yöpymisissä oli nousua
noin puoli prosenttia.
Myös majoitusmyynnin kehitys vauhdittui selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin
arvossa oli kasvua noin 8,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Huonehintojen käännyttyä
lievään nousuun lisääntyi myynti määrällisesti lähes 8 prosenttia9.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan kausi on sujunut paremmin kuin vuotta ai-
emmin. Helmikuun loppuun mennessä hissilippumyynti on kasvanut 7 prosenttia.
Runsasluminen talvi on lisännyt myyntiä Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjois-Suomen
hiihtokeskusten myynnin säilyttyä likimäärin edelliskauden tasolla.
Huvipuistojen liikevaihto supistui viime vuoden tammi-elokuussa noin 1,5 prosenttia
vuotta aiemmasta. Kävijämäärissä oli 8 prosentin pudotus. Heikkoa kehitystä selittää
osin viime kesän sesonkiin ajoittunut pitkä hellejakso.
Hotellien huonekysynnän muutokset
Pohjoismaissa 2009 ja 2010
Muutos (%) ed. vuodesta
-9,0 -8,0 -7,0 -6,0 -5,0 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0
4,6
Suomi
-8,0
5,9
Ruotsi 2010
-3,0
2009
4,1
Norja
-4,9
6,1
Tanska
-6,7
Lähteet: Ko. maiden tilastokeskukset (MaRa/HL)
Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrä, joka 2009 sukelsi Suomessa Pohjoismaista jyrkimmin, li-
sääntyi viime vuonna muiden Pohjoismaiden tapaan.
Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen myynti kasvoi 2010 arvoltaan noin 3,5 pro-
senttia. Määrällisesti nousua oli noin 4 prosenttia. Toimipaikkoja oli runsaat 6 pro-
senttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suh-
teella mitattu kapasiteetin käyttöastekehitys oli edellisvuoden tapaan laskeva. Myynti-
kehitys nopeutui toisella vuosipuoliskolla, jolloin kasvua oli arvossa lähes 4 prosenttia
ja volyymissa hieman alle 6 prosenttia10.
8
Käyttöasteen lievä nousu kysynnän samaan aikaan alennuttua selittyy kylpylöiden huonetarjonnan supistumisella
viime vuonna. Pitkällä aikavälillä kylpylöiden majoituskapasiteetti on kuitenkin kasvanut selvästi muiden hotellitasois-
ten majoitusliikkeiden kapasiteettia nopeammin.
9
Otospohjaisten tietojen mukaan toisen vuosipuoliskon suotuisa kehitys on jatkunut tammikuussa 2011.
10
Alv-muutosten vuoksi liikevaihtokehitys varsinkin toisella vuosipuoliskolla poikkesi selvästi myynnin arvon eli ve-
rollisen myynnin kehityksestä: liikevaihdossa oli kasvua tammi-joulukuussa runsaat 7 % ja heinä-joulukuussa 10 %.
8. 8
Pikaruokaravintoloiden kysyntä-, tarjonta- ja
käyttöastekehitys (1995=100)
250
240
230
220
210
Myynnin volyymi
200
190
180
Toimipaikat
170
160
150
140
130
120
Myynnin volyymi / toimipaikat
110
100
90
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähteet: A C Nielsen, TK (MaRa/HL)
Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka nousu tasaantui 2009, kääntyi viime vuonna jälleen
selvään nousuun. Myynnin volyymin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste
on ollut tarjonnan kasvun myötä laskussa jo usean vuoden ajan.
Suurimpien catering-yritysten kotimainen ravitsemismyynti supistui viime vuonna ar-
voltaan runsaat 3,5 prosenttia ja määrältään lähes 4 prosenttia11. Liikevaihdon muutos
oli henkilöstöravintoloissa -0,5 prosenttia, oppilaitoksissa 2,5 prosenttia ja muussa
ateriapalvelussa noin -1,5 prosenttia.
Catering-yritysten liikevaihdon kehitys (2004=100)
140
135
Henkilöstöravintolat
130 Oppilaitokset
Muu ateriapalvelu
125 YHTEENSÄ
120
115
110
105
100
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähde: MaRa/HL
Kuvio 9: Catering-yritysten liikevaihdon selvä lasku 2009 tasaantui viime vuonna. Sektorin
sisällä kehityksessä oli kuitenkin selviä eroja.
11
Liikevaihto säilyi viime vuonna edellisvuoden tasolla..
9. 9
Toisella vuosipuoliskolla myynnin arvossa oli 6,5 prosentin pudotus12 vuotta aiem-
masta volyymin supistuttua silloin noin 4,5 prosenttia. Liikevaihdon muutos oli tuol-
loin henkilöstöravintoloissa 0,7 prosenttia, oppilaitoksissa 1,0 prosenttia ja muussa
ateriapalvelussa 0,8 prosenttia.
2.1.2 Tuleva kehitys
Yleisten talousnäkymien, veromuutosten sekä EK:n suhdannebarometrin13 tulosten
perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntä tulee kuluvana vuonna mel-
ko selvästi lisääntymään. Ensi vuonna kysynnän kasvu jatkuu jonkin verran tämän-
vuotista hitaampana.
Ravintoloiden ja kaupan ruokamyynnin volyymikehitys
(1990=100)
135
130
125
120
115
110
105
100
Kaupparuoka
95
90
85
Ravintolaruoka
80
75
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
E E
Lähteet: TK, PTY, Valvira (MaRa/HL)
Kuvio 10: Ruoan ravintolatarjoilun alv:n jääminen 22 %:iin kaupparuuan alv:n alennuttua 12 %:iin
vauhditti entisestään ravintolaruokailun taantuman myötä alkanutta sukellusta lokakuusta 2009 viime
vuoden heinäkuuhun asti, jolloin ruokatarjoilun alv laski 13 %:iin eli samalle tasolle kaupparuuan
kanssa. Viime vuoden loppupuoliskolla lasku kääntyi selväksi nousuksi, joka jatkuu kuluvana vuonna.
Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa edelleen kuluttajien taloudelliseen käyt-
täytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ennakoidaan tänä vuonna polke-
van paikallaan, saattaa kotitalouksien säästämisasteessa tapahtua nousua tai laskua,
mikä tarkoittaisi yksityisen kulutuksen ostovoiman muutoksesta poikkeavaa kehitystä.
Yleisten talousennusteiden mukaan säästämisasteen ennakoidaan tänä vuonna pikem-
minkin alenevan kuin nousevan, mikä mahdollistaisi kulutuksen kasvun jatkumisen.
Etenkin lounasruokailua vauhdittaa ruokatarjoilun arvonlisäveron viime heinäkuun
alussa tapahtunut alentaminen. Ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutu-
minen loi ravintoloille selvän kasvuimpulssin, jonka vaikutukset ovat olleet nähtävissä
jo viime vuoden loppupuoliskolla. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan säilyvän
12
Vastaava liikevaihdon muutos oli + 0,9 %.
13
Helmikuussa julkaistun barometrin mukaan hotelli- ja ravintola-alan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaava
saldoluku oli 23 sen oltua marraskuussa 35. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineiden
vastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus.
10. 10
suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna, tulee ravintolaruoan kysynnän kasvu jat-
kumaan 2012.
Mahdolliset alkoholiveron korotukset olisivat omiaan painamaan anniskelukulutusta
edelleenkin alaspäin.
Ravintola- ja kaupparuoan hintakehitys
kuukausittain (tammi 2009 = 100)
104
102
Ravintola
100
98
Kauppa
96
94
92
ys
ys
sä
o
m a
u
sä
o
m a
u
ä
i
m i
i
o
s
i
m i
to i
o
ä
s
i
i
lis
lis
ht
ht
m
lm
m
lm
m
lm
k
k
in
ra
in
ra
ul
ul
uk
el
uk
el
sy
sy
ke
lo
ke
lo
aa
aa
m
m
m
hu
hu
he
he
he
he
he
jo
jo
ar
ar
to
ta
ta
ta
2009 2010 2011
Lähde: Tilastokeskus (MaRa/HL)
Kuvio 11: Ruoan ravintolatarjoilun veronlasku näkyi selvästi kuluttajahintaindeksissä viime heinä-
kuussa, jolloin ravintolaruoan hintataso aleni noin 5 prosenttia kesäkuusta. Välitön hintavaikutus muo-
dosti lähes neljä viidesosaa tuolloin syntyneestä laskennallisesta hinnanalennusvarasta. Heinäkuun jäl-
keen raaka-aineiden kallistuminen on näkynyt etenkin kauppa- mutta myös ravintolaruoan myyntihin-
tojen selvänä nousuna.
Majoituskysynnässä on näköpiirissä todennäköisesti nousun jatkuminen. Myös huo-
nehintojen on syytä olettaa nousevan tänä ja ensi vuonna. Vielä viime vuonna lievästi
supistunut liikematkailukysyntä on kääntynyt nousuun, joka yltää tänä vuonna lähelle
vapaa-aikana tapahtuvan majoituskysynnän kasvuvauhtia.
Henkilöstöravintola- ja yleensäkin catering-sektorin tulevaan myyntikehitykseen vai-
kuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jat-
kossa ulkoistetaan. Kuntien syvenevä talousahdinko saattaa osin vauhdittaa ulkoista-
miskehitystä, joka toistaiseksi on edennyt hitaasti. Toisaalta henkilöstöravintolat pääs-
sevät tänä ja ensi vuonna mukaan ruokaverotuksen harmonisoinnista seuraavaan ruo-
kapalveluiden kysynnän kasvuun, jota paitsi ne ovat muista ravitsemistoiminnan sek-
toreista poiketen jääneet.
Pikaruokaravintolatoiminnassa ruokatarjoilun veronalennuksella ei ollut yhtä merkit-
tävää kysyntää lisäävää vaikutusta kuin muilla verollisilla ruokapalvelusektoreilla.
Niiden myynnistä keskimääräistä suurempi osuus on noutoruoan myyntiä, jonka alv
kohosi prosenttiyksikön viime heinäkuun alussa.
Verottomaan ateriapalvelutoimintaan – kuten korkeakouluopiskelijoille tapahtuvaan
ruokamyyntiin – heinäkuun alv-muutos aiheutti lievän hinnankorotuspaineen. Kysyn-
tänäkymät tällä sektorilla riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea ylei-
11. 11
semminkin jatkossa kehitetään. Kuluvan vuoden alussa toteutunut ateriatuen nousu on
kysyntävaikutukseltaan positiivinen, mutta se ei kompensoi näihin ateriahintoihin vii-
me vuosina kertynyttä kustannuspainetta.14
Hotelli- ja ravintolahintojen muutos vanhoissa
EU-maissa ja Virossa tammikuusta 2010 tammikuuhun 2011
%
-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0
ISO-BRITANNIA 4,5
KREIKKA 3,2
RUOTSI 2,7
VIRO 2,7
LUXEMBURG 2,5
BELGIA 2,4
ITÄVALTA 2,4
HOLLANTI 2,2
EU 27 2,2
TANSKA 2,1
PORTUGALI 2,1
ESPANJA 1,7
ITALIA 1,7
RANSKA 1,3
SAKSA 1,0
SUOMI 0,1
IRLANTI -0,4
Lähde: Eurostat (MaRa/HL)
Kuvio 12: Ruokatarjoilun veromuutoksen vaikutus on nähtävissä myös EU:n tilastokeskuksen Eurosta-
tin kokoamista tilastoista, joiden mukaan Suomi oli tammikuussa 2011 hotelli- ja ravintolahintojen
vuosimuutoksella mitattuna vanhojen EU-maiden häntäpäässä.
2.2 Kustannukset ja kannattavuus
Tilastokeskuksen kuluvan vuoden helmikuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruo-
an raaka-aineiden verolliset 15 tukkuhinnat nousivat 4,6 prosenttia vuotta aiemmasta.16
Tälle vuodelle ennakoidaan yleisesti raaka-ainehintojen nousun voimistumista.
Alkoholin tukkuhinnat olivat viime vuoden lokakuussa Tilastokeskuksen seurannan
mukaan keskimäärin 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Alan ansiotaso nousi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,8
prosenttia vuotta aiemmasta. Myös työn kokonaishinnan voi arvioida kohonneen liki-
määrin samassa suhteessa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen säilyessä nettomää-
räisesti lähes ennallaan. Työn tuottavuuden käännyttyä samaan aikaan noin 3,5 pro-
sentin kasvuun tapahtui yksikkötyökustannuksissa lievää alenemista edellisvuodesta.
Tänä vuonna työn hinnan nousuvauhti asettunee noin 2 prosenttiin, mikä ennakoidun
työn tuottavuuden kasvun seurauksena johtaa yksikkötyökustannusten pysymiseen lä-
hellä viime vuoden tasoa.
14
Korkeakouluravintoloiden säännöstelyn alaisia opiskelijahintoja on voitu viimeksi korottaa elokuun alussa 2008.
Sen jälkeen tapahtunut kustannusnousu on jäänyt kokonaisuudessaan kompensoimatta.
15
Vastaava verottomien tukkuhintojen muutos oli 3,7 %, sillä alv-kanta nousi tarkasteluperiodin aikana 12 %:sta 13
%:iin.
16
Suurin, 14,5 %:n vuosinousu oli ryhmässä kalat. Vuodessa eniten halpenivat peruna, juurekset, vihannekset ja he-
delmät, joissa laskua oli 1,6 %.
12. 12
Työn hinnan ja yksikkötyökustannusten
vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla
8,0
7,0
Työn hinta
6,0
Yksikkötyökustannukset
5,0
4,0
%
3,0
2,0
1,0
0,0
-1,0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähde: TK (MaRa/HL)
Kuvio 13: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen joh-
tivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen 2008-2009. Viime vuonna yksikkötyökus-
tannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin.
Liikehuoneistojen vuokrat kohosivat viime elokuussa MaRan vuokratutkimuksen mu-
kaan 1,0 prosenttia vuotta aiemmasta.
Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannatta-
vuuden kohentumiseen viime vuonna. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väli-
set erot olivat kuitenkin huomattavat.
Konkurssiin haettujen yritysten ja niiden
henkilökunnan määrän muutokset 2010
Muutos (%) vuotta aiemmasta
-16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22
15,3
Konkurssit
Hotelli- ja rav.ala
Henkilökunta
21,5
-12,5
Kaikki toimialat
-7,5
Lähde: TK (MaRa/HL)
Kuvio 14: Konkurssiin haettujen yritysten samoin kuin niiden työllistämien henkilöiden määrä olivat
viime vuonna kaiken kaikkiaan Suomessa laskevia. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-alalla molemmissa
oli edelleen selvää kasvua.
13. 13
Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli Tilastokeskuksen mu-
kaan viime vuonna 211 eli 15 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Niiden vuoksi
uhanalaisten työpaikkojen määrä kasvoi 22 prosenttia.
2.3 Työllisyys ja tuottavuus
Alan palvelujen kysynnän lievästä kasvusta huolimatta työpanoskehitys jatkui vielä
viime vuonna laskevana. Vähennystä tehdyissä työtunneissa – joihin on arvioitu mu-
kaan myös vuokratyöpanos - oli runsaat 2,5 prosenttia17. Myynnin volyymin ja tehty-
jen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2010 noin 3,5 prosenttia.
Tehtyjen työtuntien määrän kehitys
hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=100)
120
115
110
105
Hotelli- ja ravintola-ala
100
Koko kansantalous
95
90
85
80
80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL
Kuvio 15: Alan palveluiden kysynnän suotuisa kehitys 2005-2008 heijastui selvästi työpanokseen.
Vuonna 2009 kasvu kuitenkin taittui laskuksi, joka jatkui loiventuneena viime vuonna.
Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä työpanoksen supistuminen taittui kuitenkin
jo lieväksi nousuksi alan palvelujen kysynnän kasvun kiihdyttyä hieman tuottavuuden
kasvua voimakkaammaksi. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan
myös tänä vuonna, tulee työn kysynnän kasvu jäämään alan palvelujen kysynnän li-
sääntymistä vähäisemmäksi.
17Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistä
johdettuun työpanoksen volyymimuutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jonka tuloksia ei voida pitää otok-
sen pienen koon vuoksi hotelli- ja ravintola-alan osalta tarkkoina, osoittaa pudotuksen olleen alan oman henkilökunnan
osalta viime vuonna 1,6 %.
14. 14
1 1
Työn tuottavuuden vuosimuutokset
hotelli- ja ravintola-alalla
8
6
Muutos (%) edellisestä vuodesta
4
2
0
-2
-4
-6
73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009
1 Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL
Kuvio 16: Vuosina 2008 - 2009 alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen ky-
syntää vähemmän. Viime vuonna tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun.
3 Johtopäätöksiä
Matkailu- ja ravintolapalveluiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna noin 1,5 pro-
senttia. Myyntihintojen kohottua runsaan 0,5 prosenttia lisääntyi myynnin määrä noin
puoli prosenttia edellisvuodesta.
Ravintolatoiminnan pääsektoreista parhaiten menestyivät pikaruokaravintolat, joissa
sekä myynnin arvo että määrä kasvoivat – osin tarjonnan selvän lisääntymisen takia -
selvästi. Myös anniskeluravintoloiden ensimmäisen vuosipuoliskon negatiivinen
myynnin arvon ja volyymin kehitys taittuivat toisen vuosipuoliskon selvän kasvun
myötä lieväksi nousuksi 2010. Catering-yritykset muodostivat kuitenkin poikkeuksen
ravitsemistoiminnan yleiskehitykseen: sekä tammi-kesäkuussa että heinä-joulukuussa
oli pudotusta sekä myynnin arvossa että sen määrässä.
Hotellien majoitusmyynti, jonka kehitys oli sekä arvoltaan että määrältään lievästi ne-
gatiivinen vielä tammi-kesäkuussa, kääntyi jyrkkään nousuun toisella vuosipuoliskol-
la. Viime vuonna myynnin arvo ja etenkin määrä olivat jo selvässä kasvussa.
Vuoden 2010 alkupuoliskolle jatkunut kannattavuuden heikkeneminen taittui vuoden
loppupuoliskolla nousuksi. Alan palveluiden kysynnän kääntyminen kasvuun ei kui-
tenkaan vielä vuositasolla 2010 johtanut työpanoksen kysynnän laskun päättymiseen,
koska 2008-2009 alentunut työn tuottavuus kääntyi viime vuonna jälleen selvään nou-
suun. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtyjen työtuntien määrä kuitenkin jo
lievästi kasvoi.
15. 15
Alan palveluiden kysynnän on syytä olettaa kasvavan kuluvana vuonna viimevuotista
enemmän, vaikka kotitalouksien ostovoiman ennakoidaan polkevan paikallaan. Tähän
myötävaikuttaa ennakoidun säästämisasteen alenemisen lisäksi muun muassa viime
vuodelta tuleva, poikkeuksellisen suuri kasvuperintö, minkä myötä kysyntä tänä
vuonna suhteessa viime vuoteen lisääntyisi, vaikka kasvua ei vuoden 2011 aikana
lainkaan tapahtuisi.
Myös ensi vuosi näyttää alan kannalta ennakoidun yleisen talouskehityksen valossa
kohtuulliselta. Kasvuvauhdin jonkinasteinen hidastuminen kuluvasta vuodesta on kui-
tenkin todennäköistä.
Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh. 050 544 8311
16. 16
Abstract
Development of the hotel and restaurant industry in Finland
The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by 1,5 per
cent in 2010 from the previous year. The volume of sales – or the demand of hotel and
restaurant services – rose by nearly one per cent and the sales prices rose by about 0,5
per cent.
Development during the second half of the year was as a rule very good: the value of
sales increased by about 4 per cent and the demand of the services even by nearly 5
per cent. The price development was negative because of lower VAT of restaurant
food from the beginning of July.
The value of lodging sales of hotels increased by 3,5 per cent in 2010. Because the
room prices dropped by about one per cent the volume of room sales was about 4,5
per cent higher than in 2009. Room occupancy also rose because room supply did not
inccrease considerably. Room occupancy was about 51 per cent – over 2 per cent units
higher than a year earlier.
The sales value of licensed restaurants increased by about 2 per cent. The volume of
sales rose by half a percent because the sales prices rose by about 1,5 per cent.
Occupancy of restaurant capacity was nearly unchanged and the supply was a little
bigger than a year earlier.
The sales value of catering firms dropped by about 3,5 per cent. The sales volume was
nearly 4 per cent smaller than a year earlier.
The value of fast food restaurant sales increased by 3,5 per cent. The sales volume
was about 4 per cent higher than a year earlier.
The profitability of the hotel and restaurant industry was a little better than a year
earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 15 per cent
from the previous year.
During this and the next year the development of the demand in the industry is
expected to be positive as a result of recovery of the Finnish economy. The occupancy
rate will also go up. Labour productivity, which has gone down in 2008-2009, has
begun to grow again. This means that the demand of labour input will not develope as
well as the demand of hotel and restaurant services.
Finnish government supported the growth of restaurant demand by lowering
the VAT of restaurant food services in the beginning of July to the same level with
shop food. In the long run this will increase the employment of the whole food chain
in Finland.
