Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
1. Mistä lisää tehoja
kehittämisyhtiöiden palveluihin?
!
1. Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden
yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen
kaupallistaminen
!
2. Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
!
3. Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla
kehittämiseen
!
!
!
!
!
!
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014
yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan
aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne
vapaaseen käyttöön. www.businessarena.fi
2. 1. Korkeakoulujen ja
kehittämisyhtiöiden
yhteistyömahdollisuus:
tutkimuksen
kaupallistaminen
3. Tutkimuksen ja osaamisen kaupallistaminen osaksi
kehittämisyhtiöiden palvelua
!
EU panostaa aiempaan enemmän korkeakoulujen rooliin osana yritysten kehittämistä
(maailmanluokan tutkimus ja sen kaupallistaminen). Suomalaiset kehittämisyhtiöt
tekevät kuitenkin keskimäärin aika vähän asioita seudullisten korkeakoulujen kanssa.
!
Mahdollisuuksia kuitenkin olisi, esimerkiksi:
!
• uusimman tutkimuksen ja teknologian soveltaminen paikallisten pk-yritysten
käyttöön ja rahoituksen järjestäminen, esimerkiksi Horisontti 2020 -yritysrahoitus
!
• korkeakoululähtöisten start-upien kytkeminen osaksi toimivien pk-yritysten
uudistumista (miksi meiltä syntyy niin vähän metsä- tai metalliteollisuuden start-upeja?)
!
• sijoittumismyynti sekä seudun tuotteistaminen testi- ja T&K-alustaksi
kotimaisille ja kansainvälisille laajentamista harkitseville yrityksille
!
• viittä vaille valmiin kansainvälisen tutkimuksen kaupallistaminen ja konseptointi
liiketoiminnaksi Suomesta käsin
!
• venäläisten start-upien kaupallistaminen EU-markkinoille
!
• hanketoiminnan kautta syntyneiden tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen
yritystoiminnaksi
4. Korkeakoulujen kytkeminen mukaan
!
Korkeakouluilla ei usein ole yhtä syvällistä tietoa yritysten tarpeista
kuin kehittämisyhtiöillä, mutta niillä on enemmän voimavaroja
asioiden edistämiseen:
!
• T&K-laboratoriot ja alustat: mikä on seudun korkeakouluille
ainutlaatuista osaamista, jota ei muualta Suomesta tai
Euroopasta löydy?
!
• TKI-projektit, kurssit ja kansainväliset opiskelijat yritysten
tuotekehityksen ja kansainvälistymisen voimavarana
!
• Etenkin AMK:ien rooli uusimman teknologian ja osaamisen
soveltamisessa: kaikkea ei tarvitse itse luoda alusta alkaen, vaan
tärkeämpää usein olisi tiedon siirto yrityksille - esimerkiksi
tähän Horisontti 2020 yritysrahoitus tarjoaa voimavaran
!
OKM:n rahoitusmalli rajoittaa hieman korkeakoulujen
liikkumavaraa, minkä vuoksi kehittämistoimenpiteet täytyy
herkällä korvalla leipoa osaksi korkeakoulujen rakenteita ja
jokapäiväistä työtä. Opettajien ja tutkijoiden pakottaminen
mukaan aiheuttaa vain vastareaktiota - osallistaminen on
tehtävä taiten.
!
5. Yhteinen kaupallistamisprosessi
!
Harvalla korkeakoululla ja kehittämisyhtiöillä on
yhteisesti mietittynä kaupallistamisen
toteutustapa, vaikka sellaisen luominen esimerkiksi
valituille kärkialoille tai teemoihin auttaisi saamaan
irti tehoja koneistosta.
!
Seuraavilla sivuilla kuvaamme kokemuksiamme
aiheen parista. Mikä usein unohtuu kehittäjiltä on
homman alkupää eli kuinka palveluiden pariin
saadaan käyttäjiä. Liian moni yrityskehittämö,
hautomo ja TKI-laboratorio on pienellä
käyttöasteella.
6. KAUPALLISTAMISPROSESSI
Tarvitaan väsymätöntä myyntiä yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja
korkeakouluasiantuntijoiden kohtauttamiseksi, jotta päästään kiinni hyviin
ideoihin. Tämä varhaiseen vaiheen työ (vasen puoli) on aivan yhtä oleellista
kuin sitä seuraava kaupallistamistyö (oikea puoli). Älä unohda aktivointia ja
törmäyttämistä. Prosessi tarvitsee vastuuhenkilön, joka varmistaa asioiden
eteenpäin kulkemisen.
KOKEILUT JA
PROTOTYPIOINTI
MARKKINOILLE
MENO
7. ROOLITUS ERI VAIHEISSA
Kuka huolehtii palvelun eri vaiheiden toteuttamisesta? Mitä palveluita
korkeakoulusta, kehittämisyhtiöstä tai seudulta löytyy jo valmiiksi eri
vaiheisiin? Tarvitaanko aivan uusien palveluiden rakentamista vai riittääkö
yksinkertaisesti asioiden ja tekijöiden kytkeminen yhteen? 90%
tapauksissa vastaus on jälkimmäinen. Hallinnon ja organisaatiorajojen
ylittäviä kytkijöitä ja välittäjiä ei juuri ole koskaan tarpeeksi. Tarjoa
asiantuntijoille mahdollisuuksia hypätä hetkeksi tai osa-aikaisesti toisen
organisaation palvelukseen - tällöin hiljainen tieto siirtyy parhaiten.
KOKEILUT JA
PROTOTYPIOINTI
MARKKINOILLE
MENO
8. KOKEILUT JA
PROTOTYPIOINTI
YHDEN ASIAKASVASTAAVAN ON JOHDETTAVA ASIAN EDISTYMISTÄ PROSESSIN LÄPI,
vaikka useat eri tahot osallistuisivat palveluiden toteuttamiseen.
MARKKINOILLE
MENO
9. MITEN KORKEAKOULU HYÖTYY?
• kilpailtu tutkimusrahoitus, uudet tutkimusaiheet
• TKI-projektit, palvelumyynti, tilaustutkimus
• opiskelijayhteistyö: pro-gradut, opinnäytetyöt ja
harjoittelupaikat
• tutkijoille patentti- ja lisenssituloja, uudet uramahdollisuudet
• vipuvaikutus opetusministeriön rahoitukseen
KOKEILUT JA
PROTOTYPIOINTI
MARKKINOILLE
MENO
10. HUOM! Ole tarkkana mikä motivoi korkeakoulun
asiantuntijoita ja tutkijoita. Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen sekä oman asiantuntijuuden
kasvattaminen ovat heille tärkeimpiä syitä tehdä
yrityskehitystä ja -yhteistyötä (sekä sen tuoma suora
hyöty tutkimusrahoituksen hakemiseen tai
opetustyöhön).
KOKEILUT JA
PROTOTYPIOINTI
MARKKINOILLE
MENO
11. Korkeakoulujen
kytkeminen mukaan
Tutkimuksen ja osaamisen
kaupallistaminen osaksi
kehittämisyhtiöiden
palvelua
+ +
Yhteinen
kaupallistamisprosessi
14. Esimerkki: mitä vaiheita mielestämme yritysten
sijoittumispalvelua toteuttavan verkoston työhön kuuluu?
1. 2. 3.
Sijoittumisen aikana
!
• Yhden vastaavan asiantuntijan on huolehdittava,
että sijoittumisprosessi etenee sijoittuvan
yrityksen näkökulmasta (+ kukin huolehtii
omastaan).
!
• Asiakaspalvelu ja pyyteetön työ asiakkaan eteen
ratkaisevat. Kasvuhaluiset yrittäjät tekevät
päätökset nopeasti - pysy perässä.
!
• Myyt tuloksia, et toimenpiteitä.
!
• Eri palveluntuottajien rajapinnat eivät saa näkyä
asiakkaalle.
!•
Ole selvillä, miten sijoittumista edistävät palvelut ja
niiden aikataulut liittyvät toisiinsa: kaavoituksen
viivästymisen vaikutus rahoitustarpeeseen, tila-asioiden
yhteenpelaaminen henkilökunnan
koulutuksen kanssa, jne.
!
• Tee näkyväksi eri tahojen rooli. Palkitse heidät
lopussa.
Sijoittumisen jälkeen
!•
Älä jätä seudulle sijoittuneita yrityksiä yksin:
luovuta asiakkuus eteenpäin omassa
kehittämisyhtiössä ja kytke mukaan kasvun
mahdollistavat palvelut.
!
• Törmäytä seudulle sijoittuneet seudulla toimiviin
yrityksiin (Kauppakamari, yrittäjät).
!
• Tarjoa vertaistukea ja tuo sijoittuneet yrityksen
keskenään yhteen.
!
• Käy läpi onnistuneet caset yhdessä toteutukseen
osallistuneiden tahojen kanssa ja pohdi heidän
kanssaan: Mikä on toiminut? Mikä ei ole toiminut?
Mitä olemme oppineet? Mitä viemme käytäntöön?
Ennen sijoittumista
!•
Osallista seudun yritykset ja organisaatiot mukaan
sijoittumismyyntiin:
!
- seudulla toimivien yritysten asiakkaat ja
kumppanit maakunnan ulkopuolella; minkä
yrityksen saaminen seudulle hyödyttäisi koko alaa?
!
- mitkä ovat seudulle imagolle välttämättömät
yritykset, jotka tuovat vaikutusta?
!
- mitkä yritykset (kotimaiset tai kansainväliset)
voisivat hyödyntää korkeakoulujen T&K-osaamista
tuotekehityksessä tai kaupallistamisessa?
!•
Tee näkyväksi sijoittuvan yritysasiakkaan polku
kaikille palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille.
!
• Sovi palvelua tuottavan verkoston kanssa mikä on
yhteinen palvelulupaus asiakasyrityksille, odotettu
eri vaiheiden toteutuksen kesto ja kuinka
sijoittumisprosessin aikainen viestintä hoidetaan.
!
• . . . ja tee proaktiivista myyntiä riittävällä volyymillä