5. JOHDANTO
Temaattiset Torstait - kohtaamiset ja tapahtumat ovat Uudenmaan ESR- ja
EAKR-hanketoimijoille suunnattuja vapaamuotoisia verkostoitumistilaisuuksia,
joissa keskustellaan ajankohtaisista hanketyöhön liittyvistä teemoista.
Tavoitteena kohtaamisissa on organisaatio- ja hankerajat ylittävä oppiminen
sekä uusien rakenteiden ja keskustelujen luominen eri hanketoimijoiden välille.
6. Hankkeesta liiketoimintaa - HALI®
Arjen havainnot IPR-asiat kunnossa?
Onko hankkeen vetäjä Ovatko ohjausryhmän jäsenillä Asiantuntijat apuna
Markkinalähtöinen todellinen tarve?
oikea taho tehtävään? syy olla mukana?
Workshopit Opinnäytetöiden ja korkeakouluyhteistyön
Tehostaako hanke olemassa olevaa toimintaa?
Luoko se paremman korvaavan mallin? 2. hyödyntäminen
Hankkeen 3.
1. Tarve Idearukkaset
Benchmarking: missä asiat tehdään paremmin toteuttaja
ja miten (myös kansainvälisesti)?
Selvä työn ja
ja roolit
Onko hankkeen tuotoksella vastuunjako
lopullista käyttäjää?
Onko kohderyhmä ja loppukäyttäjä KV-benchmarking
edustettuna ohjausryhmässä?
Ketterä 4. Juurrutuksen
tuotekehitys aloittamien
Fail fast, Prototyyppi
Välittömät korjaukset ja parannukset
Formaatin selkeyttäminen learn fast
Monistettavuus?
Skaalautuvuus?
IPR-suojaus ja rekisteröinti
5.
7.
6. Parastelu Prototyyppin
Tuotteistus
pilotointi
Oikeassa ympäristössä testaaminen
Graafinen ilme oikean kohderyhmän parissa = living lab
Onko toimitukseen varattu Käsikirja
resursseja? Fyysinen ilmentyminen
Testaaminen uudelleen ja uudellen
Toimitusvarmuuden Myynti ja markkinointi Syntyykö
takaaminen 8. Toimitus = myös julkinen sektori Uusi yritys?
myy konsultoivasti Uusi palvelutuote?
Voiko hankkeen tuloksia hyödyntää Uusi myytävä lisenssi?
Logistiikka Verkostot ja konferenssit ilman ylimääräisiä resursseja?
Koulutus Uusi parempi toimintamalli?
10. KOTIMARKKINAT
9. Näkyvyys Lopullinen
juurrutus
KV-MARKKINAT
julkiset referenssit ja julkinen tuki
(ministeriöt) avaavat ovia kv-markkinoille
= vahva kotipesä
Seuranta ja arviointi Kuka on loppukäyttäjä?
Kuka toteuttaa?
7. HALI-työpajat tuotteistamiseen Tähän
suuntaan
Hankkeesta liiketoimintaa -työpajat pureutuvat HALI-prosessin mukaisiin kriittisiin kohtiin ja haluamme
auttavat selviämään suvantovaiheiden ylitse. Kaikissa on kyse hankkeen tuotteistamisen toimintaa
tukemisessa. Vuodessa järjestetään alueellisesti HALI-työpajoja, joihin hankkeet voivat hakea viedä!
elinkaarensa mukaan.
Hankkeille tarjotaan optiona mahdollisuutta ostaa omasta budjetistaan lisäpalveluita, kuten TAVOITE
toimintamallien levittämistä, myyntiä ja markkinointia sekä loppukäyttäjien etsintää ja Pysyviä tuloksia
käyttökoulutusta. lyhyen tähtäimen
rahoituksella
Kun hanke on juuri käynnistynyt, hakee Kun hanke on edennyt prototyyppivaiheelle, Kun hanketta on toteutettu käytännössä
tavoitteellisuutta tekemiseen ja tarvitsee lentävän käytännön kokeiluihin ja parasteluun ja aikaa on jäljellä alle 1,5 vuotta
lähdön
ALKUVAIHEEN TYÖPAJAT, KESKIVAIHEEN TYÖPAJAT TUOTTEISTAMISEN HALI-TYÖPAJAT
- resurssikartta, verkostokartta, osaamisen - kirkastus työkartasta, jalkautuksesta
jakaminen
- protojen työstäminen - konseptointi ja tuotteistus: työpajassa ja välitehtävissä
- hankkeen asiakkaiden, toteuttajien ja hankkeesta tuotteistetaan valmiiksi levitettävä kokonaisuus
loppukäyttäjien määrittely - mitä olemme oppineet? - kokeilujen pohdinta,
korjaukset ja parastelu - loppukäyttäjien etsiminen mallille, tuotteelle tai palvelulle
- roolitus, tavoiteasetanta, vuosikello kotimaasta ja kansainvälisesti
- tekemisen ja osaamisen näkyväksi tekeminen
- benchmarking - optiona sen levittämiseen apua (myynti ja markkinointi)
- juurrutuksen askelmerkit, konseptoinnin aloitus,
- IPR asioiden pohtiminen etukäteen myynti ja markkinointityön vauhdittaminen
2. Hankkeen 5. 6. Parastelu 10. Lopullinen
1. Tarve toteuttaja 3. Idearukkaset 4. Prototyyppi Prototyyppin ja juurrutuksen 7. Tuotteistus 8. Toimitus 9. Näkyvyys juurrutus
ja roolit pilotointi aloitus
9. EU 2014-2020 RAKENNERAHASTOKAUDEN
PAINOPISTEET (TEM:N ESITYS 20.6.2012)
1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR)
2. Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR)
3. Vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR)
4. Alueellisen saavutettavuuden parantaminen (EAKR, IS ja PS)
5. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR)
6. Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen
kehittäminen (ESR)
7. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR)
10. CHECK-IN
Esittele itsesi pöytäryhmässä, kuka olet mistä tulet?
Keksikää yhdessä vähintään yksi kysymys, johon
toivoisitte saavanne vastauksen tulevasta esityksestä.
11. KYSYMYKSIÄ
- Milloin hankkeissa kehitetty tuotos / palvelu
muuttuu sellaiseksi että sillä voidaan tehdä voittoa?
- Kuka omistaa oikeudet hankkeiden päätyttyä?
- Onko jotain erityistä mitä KV-hankkeissa tulisi
ottaa huomioon IPR-oikeuksien osalta?
- Miten sopimusten puute vaikuttaa oikeuksiin
hankkeiden päätyttyä?
- Kuinka jatkokehittää rekisteröityjä tuotoksia /
malleja hankkeiden päättymisen jälkeen (siirto,
myynti, valmennus, konsultointi?)
12. IPR-OIKEUDET - TUNNISTA
MAHDOLLISUUTESI
JOUNI HYNYNEN
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS, KEKSINTÖASIAMIES
13. IPR TIETÄMYS?
”Aikasemmin IPR ja Patentti
ovat olleet puhekielessä
synonyymeja. Jos tietoa
puuttuu lehmäkin juo maitoa”
14. MITÄ ON IPR?
”Ideat ovat arvokkainta omaisuuttamme. Niillä on suuri yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja
taloudellinen merkitys. Monet yritykset perustuvat ideoitten varaan, ja ideoista voi kasvaa
kuluttajille merkityksellisiä sisältöjä, lisäarvoja. Niitä voidaan hyödyntää tuotteiden
ja palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa.
Yksin näidenkään kilpailuetujen luominen ei riitä. Menestykseen tarvitaan myös taitoa
hankkia niiden suojaamiseksi aineettomia oikeuksia, IPR:ää. Suojaamisen myötä
aineettomista lisäarvoista kasvaa yrityksen aineetonta omaisuutta.”
Jouni Hynynen, Suojaa Kilpailukykysi – ipr pähkinänkuoressa
16. ”Kilpailuetu ja IPR-asiat kytkeytyvät
toisiinsa saumattomasti. IPR-tarkastelu
antaa vastauksia siihen, miten
kehittämisponnisteluja kannattaa
suunnata, jotta kehitystyön tulokset
voidaan suojata. Samalla selviää, miten
vältetään loukkaamasta kilpailijoiden
oikeuksia, ettei yritys joutuisi kalliisiin
oikeusprosesseihin.”
17. ”Kilpailijoiden toimia voi rajoittaa IPR-
oikeuksia hyödyntämällä rajatun ajan.
Sen sijaan asiakkaiden arvostama
brändi tai yrityksen käyttämät
markkinoinnin elementit voivat säilyä
aineettomien lisäarvojen suojana
pitkään – vaikka rajattomasti. Siksi IPR-
oikeuksien hankkimisessa on
muistettava katsoa pitkälle
tulevaisuuteen. On huomioitava
tuotteiden ja palvelujen sekä yritysten
koko elinkaari.”
18. ENTÄ JOS...
• Hankkeissa syntyneistä tuotoksista ja malleista
tehtäisiin kaikista 4-6 kalvoa (ns.
”pikatuottestus”), jossa tulokset
popularisoitaisiin sopivassa määrin pureksittavaan
muotoon?
• Alettaisiin mittamaan ministeriöiden tahoilta
syntynyttä aineetonta pääomaa ja sen siirtoa liike-
elämän käyttöön?
• Tehtäisiin isku arkistoihin ja kaivettaisiin
unohtuneita helmiä viimeisien vuosien
tuotoksista?
19. ri mu uttuu
Ku lttuu
aasti? Mitä
hit
apoja tulisi
t
enala istaa?
kyse
20. TEHTÄVÄ
1. Missä tilanteissa omassa hankkeessanne /
toiminnassanne syntyy aineetonta pääomaa? Minkä
tyyppistä se on?
2.Missä tai kuka sitä voisi hyödyntää?
22. MIKSI AINEETONTA PÄÄOMAA EI
HYÖDYNNETÄ ENEMMÄN
HANKETYÖSSÄ?
- Rakenteelliset haasteet (esimerkiksi hanketyöntekijät
hierarkisesti eri asemassa kuin vakituiset työntekijät)
- Byrokratia (hitaus, kankeus)
- Kyseenalaistus: Eikö hyödynnetä?
- Osaamisen siirtoväylät epäselviä - miten ja mihin tuloksia
siirtää?
- Jatkuva muutos hankaloittaa
- Tiedon pirstaleisuus - hyvätkin mallit voivat päätyä hankkeiden
hautausmaalle
- Epäselvät omistajuus kuviot hidastavat siirtoa ja jalkauttamista