III Workshop Scientifico e XV Congresso della Federazione Nazionale sindrome di Prader-Willi. Montegrotto Terme 5-6 Settembre 2014

1. II pprroobblleemmii ppssiicchhiiaattrriiccii nneellll’’eettàà
aadduullttaa
MMaauurriizziioo EElliiaa
UU..OO..CC.. ddii NNeeuurroollooggiiaa ee
NNeeuurrooffiissiiooppaattoollooggiiaa CClliinniiccaa ee
SSttrruummeennttaallee
IIRRCCCCSS OOaassii MMaarriiaa SSSS,, TTrrooiinnaa((EENN))
mmeelliiaa@@ooaassii..eenn..iitt

2. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii
nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii
• ““FFaassee iippoottoonniiccaa”” ((11°° aannnnoo ddii vviittaa))
 ccoorrddiiaalliittàà
 iinnddoolleennzzaa
 aaffffeettttuuoossiittàà

3. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii
nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii
• ““FFaassee iippeerrffaaggiiccaa”” ((11--66 aannnnii ddii
vviittaa))
 tteemmppeerr ttaannttrruummss
 ccoommppoorrttaammeennttoo ssoocciiaallee iinnaapppprroopprriiaattoo
 aauuttoolleessiioonniissmmoo ((sskkiinn ppiicckkiinngg))
 ooppppoossiizziioonniissmmoo
 llaabbiilliittàà ddeellll’’uummoorree
 iimmppuullssiivviittàà
 ppoolleemmiicciittàà
 ddeepprreessssiioonnee
 aannssiiaa
 ddiissttuurrbbii ddeelllloo ssppeettttrroo aauuttiissttiiccoo
 AADDHHDD
 ddiissttuurrbboo oosssseessssiivvoo--ccoommppuullssiivvoo

4. Le caratteristiche ccoommppoorrttaammeennttaallii
nneellllaa ssiinnddrroommee ddii PPrraaddeerr--WWiillllii
• AAddoolleesscceennzzaa eedd eettàà aadduullttaa
 tteennddeennzzaa aa ssttaarree ddaa ssoollii
 iippooaattttiivviittàà
 mmaannccaannzzaa ddii eenneerrggiiee oo
ssttaannccaabbiilliittàà
 ddeepprreessssiioonnee sseevveerraa
 eeppiissooddii ppssiiccoottiiccii

8. LL’’aauuttoolleessiioonniissmmoo nneellllaa SSPPWW
• SSuu 6611 ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW,, 8811%% ccoonn
aauuttoolleessiioonniissmmoo
• SSiiggnniiffiiccaattiivvaa ccoorrrreellaazziioonnee ttrraa eettàà ee nnuummeerroo ddii
ssiittii ((ssiiaa nneeii ssooggggeettttii ccoonn ddeelleezziioonnee cchhee ccoonn
UUDDPP))
• NNoonn ccoorrrreellaazziioonnee ccoonn iill sseessssoo
• NNeell ggrruuppppoo ccoonn llaa ddeelleezziioonnee mmaaggggiioorr nnuummeerroo
ddii ssiittii rriissppeettttoo aall ggrruuppppoo ccoonn UUPPDD
• NNoonn ddiiffffeerreennzzaa ddii eettàà oo ddii sseessssoo ttrraa ssooggggeettttii
ccoonn SSPPWW++ aauuttoolleessiioonniissmmoo ee SSPPWW sseennzzaa
aauuttoolleessiioonniissmmoo
• DDiiffffeerreennzzee ddii sseeddee ttrraa ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW ee
ssooggggeettttii ccoonn RRMM oo aallttrrii ddiissttuurrbbii ddeelllloo ssvviilluuppppoo
((vvdd.. ffiigguurraa ssuucccceessssiivvaa))
((SSyymmoonnss eett aall..,, 11999))

10. AAuuttoolleessiioonniissmmoo: ccoonnffrroonnttoo ttrraa SSPPWW ee RRMM
((SSyymmoonnss eett aall..,, 11999))

11. 6677 ssooggggeettttii ccoonn
PPWWSS ((55--119 aaaa))

12. LL’’iippeerrffaaggiiaa nneellllaa SSPPWW
MMaannggiiaannoo ccoossee
ddiivveerrssee ddaall cciibboo: aadd
eess..,, rriiffiiuuttii,, eerrbbaa,,
ssaappoonnee,, eettcc..
1177%%
SSii rriimmppiinnzzaannoo ddii
cciibboo;; ffaannnnoo ddii ttuuttttoo
ppeerr aassssuummeerree cciibboo
((ffrruuggaannoo nneellllaa
ssppaazzzzaattuurraa,, rruubbaannoo
iill cciibboo))
7722%%
((EEiinnffeelldd eett aall..,, 11999))

15. visual food stimuli after eating
mmPPFFCC == ssuupppprreessssiinngg ffoooodd iinnttaakkee
aammyyggddaallaa== ddrriivviinngg eeaattiinngg bbeehhaavviioorr

16. DDEELL>>UUPPDD
pre/post meal
UUPPDD>>DDEELL
mmPPFFCC
DDLLPPFFCC
MMTTGG
((eemmoottiioonnaall
pprroocceessssiinngg,,
vviisscceerroommoottoorr
iinntteeggrraattiioonn))
post meal
((ccooggnniittiivvee
ccoonnttrrooll aanndd
mmeemmoorryy))

17. IIll ddiissttuurrbboo oosssseessssiivvoo--ccoommppuullssiivvoo nneellllaa SSPPWW
((DDyykkeennss eett aall..,, 11999966))

19. 31 adulti (14 M e 17 F) con PWS: 66 ccoonn UUPPDD aanndd 2255 ccoonn DDEELL

20. 7 bambini (9,5-16,7 aa)
e 7 adulti (24,7-47,10
aa) con PWS (10 M, 4 F)

21. • the study sample comprised 119 iinnddiivviidduuaallss wwiitthh ggeenneettiiccaallllyy
ccoonnffiirrmmeedd PPWWSS,, ooff wwhhoomm 4466 ((3388..77%%)) hhaadd aa hhiissttoorryy ooff
ppssyycchhiiaattrriicc iillllnneessss
• iinnddiivviidduuaallss wwiitthh mmUUPPDD hhaadd aa hhiigghheerr rraattee ooff ppssyycchhiiaattrriicc iillllnneessss
tthhaann tthhoossee wwiitthh ddeellPPWWSS ((2222//3344 vv.. 2244//8855,, pp<<00..000011))

22. • Non è stata rriilleevvaattaa aallccuunnaa ccoorrrreellaazziioonnee
ttrraa lliivveelllloo ddii ddiissaabbiilliittàà iinntteelllleettttiivvaa ee ggrraavviittàà
ddeeii ddiissttuurrbbii ppssiiccooppaattoollooggiiccii
• II ssooggggeettttii ccoonn PPWWSS cchhee ssvviilluuppppaannoo ddaa
aadduullttii ssiinnttoommii ppssiiccoottiiccii ssoonnoo ddeessccrriittttii
ccoommee bbaammbbiinnii iippeerraattttiivvii,, eessttrroovveerrssii
• II ssooggggeettttii ccoonn PPWWSS cchhee ssvviilluuppppaannoo
ddiissttuurrbbii ddeellll’’uummoorree vveennggoonnoo ddeessccrriittttii
ccoommee bbaammbbiinnii tteennddeennzziiaallmmeennttee ppaassssiivvii ee
iinnttrroovveerrssii
((DDeesscchheeeemmaaeekkeerr eett aall..,, 22000022))

23. PPssiiccoossii
• IInn pprreesseennzzaa ddii eeppiissooddii ppssiiccoottiiccii
llee ccaarraatttteerriissttiicchhee ppiiùù
ffrreeqquueenntteemmeennttee rriilleevvaattee ssoonnoo::
• EEttàà ddii iinnssoorrggeennzzaa ((rreellaattiivvaammeennttee)) pprreeccooccee
• EEssoorrddiioo aaccuuttoo ddeellllaa ssiinnttoommaattoollooggiiaa
• SSiinnttoommaattoollooggiiaa cciicclliiccaa
• NNeecceessssaarriiaa oossppeeddaalliizzzzaazziioonnee
• PPrreesseennzzaa ddii ffaattttoorrii ssttrreessssaannttii pprreecciippiittaannttii
ee ddii ffaassee pprrooddrroommiiccaa
((VVooggeellss eett aall..,, 22000044))

25. Il ttrraattttaammeennttoo ffaarrmmaaccoollooggiiccoo ddeeii
ddiissttuurrbbii ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa SSPPWW
PPrroobblleemmii
11.. ppoocchhii ssttuuddii ffiinnoorraa
ppuubbbblliiccaattii
22.. ssccaarrssiittàà ddii ssttuuddii iinn
ddooppppiioo--cciieeccoo ee ddii ttiippoo
pprroossppeettttiiccoo

26. Il ttrraattttaammeennttoo ffaarrmmaaccoollooggiiccoo ddeeii
ddiissttuurrbbii ccoommppoorrttaammeennttaallii nneellllaa SSPPWW
TTeemmppeerr ttaannttrruummss neurolettici, litio, beta-bloccanti, clonidina
AAuuttoolleessiioonniissmmoo SSRI, naltrexone, neurolettici, TPM
AAnnssiiaa BDZ, SSRI
DDeepprreessssiioonnee TCA, SSRI, venlafaxina (SNRI),
reboxetina (NaRI), mirtazapina (NaSSA)
DDOOCC TCA, SSRI, risperidone
IIppeerrffaaggiiaa fluoxetina, fenfluramina* (+),
naltrexone** (-)
DDiissttuurrbbii ppssiiccoottiiccii
SSttuuppoorr ccaattaattoonniiccoo11
neurolettici tradizionali (fenotiazine,
butirrofenoni, etc.), atipici (risperidone,
clozapina, olanzapina, quetiapina,
aripiprazolo, ziprasidone), BDZ1
DDiissttuurrbbii bbiippoollaarrii litio, CBZ, acido valproico, GBP, LTG, TPM,
ox-CBZ
**((SSeelliikkoowwiittzz eett aall..,, 11999900));; ****((ZZlloottkkiinn eett aall..,,
11998866))

27. IIll ttooppiirraammaattoo nneellllaa SSPPWW
• VVaalluuttaazziioonnee iinn aappeerrttoo ddii 77 ppaazziieennttii
ccoonn SSPPWW:: eeffffeettttoo ppoossiittiivvoo nneell
rriidduurrrree ii ccoommppoorrttaammeennttii aauuttoolleessiivvii,,
nneell mmiigglliioorraarree ll’’uummoorree ee nneelllloo
ssttaabbiilliizzzzaarree iill ppeessoo ((SSmmaatthheerrss eett
aall..,, 22000033))
• DDeessccrriizziioonnee ddii 88 ssooggggeettttii aadduullttii ccoonn
SSPPWW iinn ccuuii mmiigglliioorraa
ll’’aauuttoolleessiioonniissmmoo ccoonn iill TTPPMM uussaattoo
ppeerr 88 sseettttiimmaannee ((SShhaappiirraa eett aall..,,
22000044))

28. UUssoo ddii ppssiiccooffaarrmmaaccii nneellllaa
SSPPWW:: ccaauutteellee ggeenneerraallii
• PPoossssiibbiilliittàà ddii rriissppoossttee eessaaggeerraattee
ee//oo pprroolluunnggaattee aa qquuaallssiiaassii ff..
sseeddaattiivvoo
• PPrreeffeerriibbiillee,, qquuaannddoo ppoossssiibbiillee,, llaa
mmoonnootteerraappiiaa ((eevviittaarree llee
iinntteerrffeerreennzzee
• AAtttteennzziioonnee iinn ccaassoo ddii aanneesstteessiiaa ppeerr
iinntteerrvveennttii cchhiirruurrggiiccii!! ((pprrooppoossttoo
sseevvoofflluurraannoo,, RRiinnaallddii eett aall..,, 22000022))
• MMoollttii ppssiiccooffaarrmmaaccii ffaavvoorriissccoonnoo
ll’’oobbeessiittàà ((TTCCAA,, nneeuurroolleettttiiccii ccllaassssiiccii,,
oollaannzzaappiinnaa,, aacciiddoo vvaallpprrooiiccoo,, eettcc..))

29. Rimonabant
(Acomplia, Bethin,
Monaslim, Remonabent,
Rimoslim, Riobant,
Riomont, Slimona, Zimulti)

33. Neurofarmacologia ddeellllaa SSPPWW::
qquuaallii pprroossppeettttiivvee ppeerr iill ffuuttuurroo??
• AApppprrooffoonnddiirree llee ccoonnoosscceennzzee nneeuurroocchhiimmiicchhee
ssuu mmooddeellllii aanniimmaallii ee ssuullll’’uuoommoo
• VVaalluuttaarree,, ssuu ssccaallaa nnaazziioonnaallee,, mmeeddiiaannttee
qquueessttiioonnaarrii ssppeecciiffiiccii :: nn..rroo ddii ssooggggeettttii iinn
ttrraattttaammeennttoo,, ttiippoo ddii tteerraappiiaa,, eeffffiiccaacciiaa,, EECC,,
eettcc..
• PPrrooggeettttaarree ppiiùù ssttuuddii nneeuurrooffaarrmmaaccoollooggiiccii ddii
ttiippoo ccoonnttrroollllaattoo,, iinn DDCC ssuu ssooggggeettttii ccoonn SSPPWW
((rruuoolloo ddeellllee aassssoocciiaazziioonnii!!))
• QQuuaannttiiffiiccaarree ll’’eeffffiiccaacciiaa ddeeii ssiinnggoollii ffaarrmmaaccii
ssuuii ssiinnggoollii ““eennddooffeennoottiippii””,, mmeeddiiaannttee ssccaallee
ssttaannddaarrddiizzzzaattee ((iippeerrffaaggiiaa,, DDOOCC,,
aaggggrreessssiivviittàà,, eettcc..))
• …

35. SSttrraatteeggiiee nnoonn ffaarrmmaaccoollooggiicchhee
• UUnn pprrooggrraammmmaa ccoommppoorrttaammeennttaallee gglloobbaallee
cchhee ccoommpprreennddaa uunn aammbbiieennttee ddii vviittaa
ssttrruuttttuurraattoo,, uunnaa ppssiiccootteerraappiiaa ddii ggrruuppppoo ee
iill ttrraattttaammeennttoo ppssiiccooffaarrmmaaccoollooggiiccoo èè
eeffffiiccaaccee nneell mmiigglliioorraarree ii pprroobblleemmii
ccoommppoorrttaammeennttaallii ddeeggllii aaddoolleesscceennttii ee
aadduullttii ccoonn SSPPWW
• CCoonn uunn’’aapppprroopprriiaattaa ggeessttiioonnee
ccoommppoorrttaammeennttaallee ee aammbbiieennttaallee,, ssoolloo iill
3300%% ddeeggllii aadduullttii ee iill 1155%% ddeeii bbaammbbiinnii
ccoonn SSPPWW nneecceessssiittaannoo ddeell ttrraattttaammeennttoo
ppssiiccooffaarrmmaaccoollooggiiccoo ((BBrriiccee,, 22000000))

36. Geessttiioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee ee
tteeccnniicchhee ddii iinntteerrvveennttoo -- Geenneerraallii
• FFoorrnniirree lliimmiittii ee rroouuttiinnee cchhiiaarrii ee ccooeerreennttii
nneeii vvaarrii sseettttiinngg ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa
• OOffffrriirree aaiiuuttoo ““eexxttrraa”” mmeeddiiaannttee
ttrraannssiizziioonnii ((aadd eess..,, ttrraa uunn’’aattttiivviittàà ee
ll’’aallttrraa)) ee ffaacceennddoo ssìì cchhee llee ppeerrssoonnee ssii
ssttaacccchhiinnoo ddaallllee ccoommppuullssiioonnii ((aadd eess..,,
pprrooggrraammmmaazziioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee))
• AAuummeennttaarree llaa ffrreeqquueennzzaa ddeellll’’aattttiivviittàà ddii
eedduuccaazziioonnee ffiissiiccaa aaddaattttaattaa
• PPrreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee llaa tteerraappiiaa
ooccccuuppaazziioonnaallee ppeerr ssvviilluuppppaarree llee aabbiilliittàà
ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa
• PPrreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee iill ttrraaiinniinngg
ssuullllee aabbiilliittàà ssoocciiaallii
((DDyykkeennss && SShhaahh,, 22000033))

37. Gestione ccoommppoorrttaammeennttaallee ee tteeccnniicchhee
ddii iinntteerrvveennttoo –– SSkkiinn--ppiicckkiinngg
• VVeessttiiaarriioo oo pprreessiiddii pprrootteettttiivvii ((ccaasscchhii,, mmaasscchheerree ffaacccciiaallii,, gguuaannttii ddii
ccoottoonnee,, bbeennddaaggggii,, eettcc..)) nneellllaa ccoonnttiinnggeennzzaa oo ccrroonniiccaammeennttee
• RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn aallttrroo ccoommppoorrttaammeennttoo ((DDRROO)),,
ssoommmmiinniissttrraattoo qquuaannddoo iill ccoommppoorrttaammeennttoo ttaarrggeett ((sskkiinn--ppiicckkiinngg)) èè
aasssseennttee
• RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn ccoommppoorrttaammeennttoo iinnccoommppaattiibbiillee ((DDRRII))
((aadd eess..,, sseeddeerrssii ssuullllee mmaannii))
• RRiinnffoorrzzoo ddiiffffeerreennzziiaallee ddii uunn ccoommppoorrttaammeennttoo aalltteerrnnaattiivvoo ((DDRRAA)) oo
TTrraaiinniinngg ddii CCoommuunniiccaazziioonnee FFuunnzziioonnaallee:: iill ccoommppoorrttaammeennttoo
aalltteerrnnaattiivvoo rriissppoonnddee aallllaa sstteessssaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee ((ootttteenneerree
aatttteennzziioonnee oo rriicchhiieeddeerree uunn bbrreeaakk nneell llaavvoorroo))
• SSeelleezziioonnaarree ggiiooccaattttoollii pprreeffeerriittii ee mmaanntteenneerree ll’’aacccceessssoo aadd eessssii
• PPuunniizziioonnee vveerrbbaallee ((““NNOO””))
• ““TTiimmee oouutt uuddiittiivvoo”” mmeeddiiaannttee ccuuffffiiee,, ccoonn bbllooccccoo ddii ttuuttttii ii ssuuoonnii ccoommee
ppuunniizziioonnee ppeerr lloo sskkiinn--ppiicckkiinngg
• SSpprruuzzzzoo dd’’aaccqquuaa ssuull vvoollttoo
• ““AAwwaarreenneessss ttrraaiinniinngg”” ((lliimmiittaazziioonnee ddeellll’’aacccceessssoo aadd aammbbiieennttii
aassssoocciiaattii aalllloo sskkiinn--ppiicckkiinngg)),, ““sseellff--mmaannaaggeemmeenntt””,, ““mmaattcchheedd
ssttiimmuullaattiioonn””,, eessttiinnzziioonnee
((LLaanngg eett aall..,, 2001100))

38. GGeessttiioonnee ccoommppoorrttaammeennttaallee ee
tteeccnniicchhee ddii iinntteerrvveennttoo -- IIppeerrffaaggiiaa
• FFoorrnniirree ssttrreettttaa ssuuppeerrvviissiioonnee ssuullll’’aassssuunnzziioonnee
ddeell cciibboo nneeii vvaarrii sseettttiinngg ddeellllaa vviittaa qquuoottiiddiiaannaa
((aadd eess..,, aall rreeffeettttoorriioo ssccoollaassttiiccoo,, aall ppaarrccoo--ggiioocchhii,,
aall llaavvoorroo,, aa ccaassaa,, iinn ccoommuunniittàà))
• IImmpplleemmeennttaarree uunnaa ddiieettaa iippooccaalloorriiccaa
• MMiissuurraarree ppeerriiooddaammeennttee iill ppeessoo
• AAssssiiccuurraarree llaa ppaarrtteecciippaazziioonnee aadd eesseerrcciizzii
rreeggoollaarrii oo aadd aattttiivviittàà ffiissiiccaa ssoosstteennuuttaa
• UUttiilliizzzzaarree llee mmooddiiffiiccaazziioonnii aammbbiieennttaallii
nneecceessssaarriiee ((aadd eess..,, lluucccchheettttii aadd aarrmmaaddii oo
ffrriiggoorriiffeerrii))
• IInnccoorraaggggiiaarree uunn aapppprroopprriiaattoo ““ddeecciissiioonn mmaakkiinngg””
ee ll’’iinnddiippeennddeennzzaa iinn aarreeee ddeellllaa vviittaa nnoonn lleeggaattee aall
cciibboo
((DDyykkeennss && SShhaahh,, 2000033))

39. IIll mmooddeelllloo ““OOaassii””
L’approccio mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree
iimmpplliiccaa uunn llaavvoorroo ssiinneerrggiiccoo
ffiinnaalliizzzzaattoo aallllaa ccuurraa ddeellllaa
ppeerrssoonnaa ccoonn SSPPWW ee qquuiinnddii aall
mmiigglliioorraammeennttoo ddeellllaa qquuaalliittàà
ddeellllaa ssuuaa vviittaa,, ssuullllaa bbaassee ddii uunn
pprrooggrraammmmaa iinnddiivviidduuaalliizzzzaattoo

40. TTeeaamm ddii pprrooffeessssiioonniissttii ccooiinnvvoollttii
 MMeeddiiccoo
 PPssiiccoollooggoo
 PPeeddaaggooggiissttaa
 AAssssiisstteennttee ssoocciiaallee
 DDiieettiissttaa
 EEdduuccaattoorree
 TTeerraappiissttii ddeellllaa rriiaabbiilliittaazziioonnee
 LLooggooppeeddiissttaa
 PPssiiccoommoottrriicciissttaa
 FFiissiiootteerraappiissttaa
 TTeerraappiissttaa ooccccuuppaazziioonnaallee
 AAnniimmaattoorree

41. MMeettooddoollooggiiaa ddii iinntteerrvveennttoo
• DDeeggeennzzaa oossppeeddaalliieerraa
• DDuurraattaa 4455 ggiioorrnnii
• RRiiccoovveerroo ccoonn uunn ggeenniittoorree
• AApppprroocccciioo dd’’ééqquuiippee
• FFoollllooww--uupp sseemmeessttrraallee

42. EEsseemmppiioo ddii uunn pprrooggrraammmmaa
mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree ddii ttrraattttaammeennttoo ((11))
• DDiieettaa iippooccaalloorriiccaa
obiettivo :
 dimagrimento
• EEdduuccaazziioonnee aalliimmeennttaarree
obiettivo :
 conoscenza degli alimenti e della loro densità calorica
 acquisizione del concetto di porzioni
 gestione del cibo in situazioni particolari (ristorante, pizzeria, etc.)
• IInntteerrvveennttoo ppssiiccoollooggiiccoo
obiettivo :
 ridurre le condotte disadattive
 migliorare la compliance alla dieta
 gestire le problematiche comportamentali legate al disturbo alimentare
 fornire sostegno e counselling alle figure genitoriali finalizzato alla
gestione educativa
 favorire lo sviluppo di un’autoimmagine positiva e le abilità di coping

43. EEsseemmppiioo ddii uunn pprrooggrraammmmaa
mmuullttiiddiisscciipplliinnaarree ddii ttrraattttaammeennttoo ((2))
Psicomotricità
obiettivo:
 favorire la presa di coscienza del corpo e delle sue diverse posizioni nello spazio
 favorire la percezione delle sensazioni propriocettive ed esterocettive
 migliorare la coordinazione dinamica generale e favorire il rilassamento
· Attività motoria di base
obiettivo:
 ridurre l’impaccio motorio e la tendenza alla passività
· Fisioterapia
obiettivo:
 migliorare l’equilibrio dinamico e la coordinazione motoria
· Terapia occupazionale
obiettivo:
 migliorare le abilità pratico-manuali e facilitare la socializzazione
· Intervento educativo
obiettivo:
 migliorare le abilità di autonomia di base e di gestione ambientale
· Intervento sociale
obiettivo:
 creare una rete di servizi territoriali di supporto

45. Grazie per l’attenzione!