Mitä on joukkorahoitus?
Joukkorahoituksen kasvulukuja
Mihin joukkorahoitus sopii?
Mitä rahoittaja haluaa?
Joukkorahoituksen muodot
Joukkorahoituksen välittäjät Suomessa
Kampanjan vaiheet
Osuuskunta Ehta Raha ja talouden muutos
2. Joukkorahoituksen ABC
Mitä on joukkorahoitus?
Joukkorahoituksen kasvulukuja
Mihin joukkorahoitus sopii?
Mitä rahoittaja haluaa?
Joukkorahoituksen muodot
Joukkorahoituksen välittäjät Suomessa
Kampanjan vaiheet
Osuuskunta Ehta Raha ja talouden muutos
3. Mitä on joukkorahoitus?
”Joukkorahoitus on useimmiten internetin kautta esitettävä
avoin kutsu taloudellisten resurssien luovuttamiseksi, joko
lahjoituksena, tulevaa tuotetta, jonkinlaista palkkiota tai
äänivaltaa vastaan”.
(Belleflamme, 2013)
● Joukkorahoitusta annetaan verkon välityksellä,
● sijoitettavat summat ovat suhteellisen pieniä,
● kyse on moninaisesta vastikkeellisesta tai
vastikkeettomasta rahoituksesta
● ja sitä antaa suuri tavallisten ihmisten joukko, ei niinkään
ammattimaiset sijoittajat.
4. Joukkoistettu rahoitus
Web 2.0
Tietoverkkojen teknologinen ja kulttuurinen kehittyminen 2000 -luvulla ->
Yksittäisistä Internetsivuista kohti vuorovaikutteista ja sosiaalista verkkoa
Joukkorahoitus on Web 2.0:n taloudellinen ulottuvuus = käyttäjät rahoittavat
tuotetta samalla kun he kuluttavat sitä
Idean juuret ovat joukkoistamisessa (crowdsourcing)
”työ, jonka perinteisesti teki erikseen nimetty toimija, tavallisesti palkattu
työntekijä, ulkoistetaan määrittelemättömälle, yleensä suurelle joukolle ihmisiä
avoimen kutsun muodossa” - Jeff Howe
Haluanko rahoittaa? Rahoitan! Miten se toimii? Osaan, siis osallistun.
Joukkoarviointi Joukkorahoitus Joukkoäly Joukkotuotanto
Yleisön mielipiteet Yleisön varat Yleisön tietämys Yleisön luomukset
5. Joukkojen viisaus
Joukkojen viisauden reunaehdot (Surowiecki)
Monimuotoisuus = erilaiset näkökulmat ja tulkinnat
Itsenäisyys = kaikki tuovat oman yksityisen informaationsa
Hajautuneisuus = riippumaton, monimuotoinen ja paikallinen tieto
Lisäksi vaaditaan joukolta jonkinlaista
organisoitumista ja kykyä koota ja
käsitellä vastaukset, jotta hajautunut,
monimuotoinen ja riippumaton tieto
saadaan kerättyä kasaan.
= Kaksivaiheinen ongelmanratkaisu: ensin
on löydettävä mahdolliset vaihtoehdot ja
vasta sen jälkeen tulee päättää, mikä niistä
on soveliain.
Galtonin koe vuonna 1907
800 ihmistä arvasi härän painon
Arvausten keskiarvo: 1207 paunaa
Härän oikea paino: 1198 paunaa
6. Joukkorahoitus on vielä uusi ilmiö
USA:n taloustilanne kiristyi 2010 -luvun
taitteessa. Rahoitusta oli vaikea saada
pääomasijoittajilta tai pankeista: korkeat
korot, kulut ja vakuudet.
-> syntyivät mm. IndieGoGo ja KickStarter
-> Vuonna 2014 yli 1000 joukkorahoitusalustaa
45 eri maassa
8. Joukkorahoituksen kasvulukuja
Maailmanpankki ennustaa:
Vuonna 2025 joukkorahoituksessa liikkuu 96
miljardia dollaria eli 1,8 kertaa nykyinen
riskipääomasijoitusten määrä.
● Kiinan markkinat
● Lainsäädännön kehittyminen
● Alustojen kansainvälistyminen
● Alustojen erikoistuminen
9. Mihin joukkorahoitus sopii?
Sopii hyvin monenlaisille
hankkeille!
● Toiminnan
käynnistäminen
● Investointi
● Tutkimus
● Kokeilu
● Yhteisöllinen tarve
● Taide
● Elämäntyö
● Kulttuuri
● Monikansalliset
yritykset
● Jne.
Rahoituksen saamisessa
olennaista:
● Halu kertoa avoimesti
hankkeesta ja sen riskeistä
● Hyvät verkostot
● Selkeä rakenne: mihin
sijoittaja lähtee mukaan,
mitä hän siitä saa
● Avoin motiivi rahoituksen
hakemiselle
● Suunniteltu
markkinointikampanja
● Sitkeys
10. Mihin joukkorahoitus sopii?
Yrittäjän ja lähipiirin sijoitus
Enkelirahoitus Pääomasijoittajat
Kauppaluotto
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta
Yritystodistus
Osakepääoma
Mezzanine -rahoitus
Suunnattu osakeanti
Julkiset lainat
Tuotto
Yrityksen ikä, koko ja jaettu informaatio
Siemenrahoitus,
hyvin pienet yritykset
Varsinaiset rahoituskierrokset,
pienet yritykset
Myöhemmät rahoituskierrokset,
keskikokoiset yritykset
Julkiset rahoituskierrokset,
suuret yritykset
Kuolemanlaakso
Startup-yrityksen rahoituskaari
Taulukon lähde: Oksanen 2014, s. 15, nuolet lisäsi TK
11. Mihin joukkorahoitus sopii?
Muutama esimerkki
Samsaran uusi leipomo 2016
Hyvinkää, Suomi
Osakeanti ja yhteisöbondi
154 rahoittajaa, 110 990 €
Välittäjä: Osuuskunta Ehta Raha,
Suomi
Casa Milos 2015
Kreikka
Vastikepohjainen
42 rahoittajaa, 35 165 R$ (9 545,33 €)
Välittäjä: Kickante, Brasilia
Lumituuli Oy 1998 -
Suomi
Osakeannit ja debentuurilainat
Yli 1200 osakkeenomistajaa, n. 3,7 milj. €
Välittäjä: ei välittäjää
12. ● Auttaa rahoituksen hakijaa
● Osallistua joukkorahoitukseen ilmiönä
● Sijoituskohteen, jolla on merkitystä
● Laittaa säästössä olevat rahansa “töihin” itselleen
merkitykselliseen toimintaan
● Pörssilistauksen ulkopuolisen, vaihtoehtoisen
sijoituskohteen
● Juuri hänelle sopivan käyttöesineen (vastike)
● Korkotuottoa
● Omistajan etuuksia
● Päätösvaltaa, osallisuutta
Mitä joukkorahoittaja haluaa?
13. Mitä joukkorahoituksen
lisääntyminen saa aikaan?
● Rahoitusmarkkinat monipuolistuvat
● Markkinoille tulee rahoitusta, joka ei ole kytköksissä
luotonlaajennukseen eli pankkien rahan luomiseen velalla
● Investointien tekeminen eli uudistuminen, kehittyminen ja
innovointi helpottuu
● Demokraattinen mahdollisuus: pienen raadin sijasta kansa
päättää mitä rahoitetaan
● Kuluttajalla on mahdollisuus tutustua paremmin ja osallistua
tuotteita ja palveluita hänelle tuottaviin yrityksiin
● Sijoittajan tietoisuus yrityskohtaisista riskeistä ja toimialan
riskeistä kasvaa
● Yritykset voivat oppia käyttämään joukkojen viisautta
päätöksissään: toiminta tyydyttää todellisia tarpeita
spekulaation sijaan
14. Lahjoitukset
● Rahan kerääminen ilman vastiketta
● Vaatii rahankeräysluvan
● Saadaan järjestää varojen hankkimiseksi
yleishyödylliseen toimintaan: yleistä
sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista
tarkoitusta varten tai muuta yleistä
kansalaistoimintaa varten
● Yhdistyksille ja säätiöille
Rahankeräyslaki (255/2006)
Joukkorahoituksen
muotoja
15. Vastikepohjainen joukkorahoitus
● Tilaamalla tuotetta ennakkoon kuluttajat
osoittavat osaltaan sen kysynnän markkinoilla
● Ei synnytä omistajuussuhdetta
● Suunnittele vastikkeet hyvin ja rahoittajien
tarpeita ajatellen
● Mikä on minimisumma, jolla saat vastikkeet
toimitettua rahoittajille ilman tappiota?
● Millaisia kustannuksia tulee? (Valmistus, toimitus,
verkkomaksujen provisiot)
● Mistä summasta maksat arvonlisäveroa?
Rahankeräyslaki (255/2006), Kuluttajansuojalaki (561/2008), Kauppalaki (355/1987)
Joukkorahoituksen
muotoja
16. Lainapohjainen joukkorahoitus
● Pankkilainan sijaan lainaa pyydetään joukolta
ihmisiä
● Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta
investointeihin tai kehittämiseen, siltarahoitusta
esim. hankerahoitukseen
● Ei synnytä omistajuussuhdetta, mutta synnyttää
pidempiaikaisen suhteen kuin ennakkomyynti
● Millaisia riskejä toiminnassa on?
● Millaista korkoa voisit lainalle maksaa?
● Milloin voisit maksaa lainan takaisin?
Rahankeräyslaki (255/2006), Arvopaperimarkkinalaki (746/2012), Joukkorahoituslaki (734/2016)
Joukkorahoituksen
muotoja
17. Osakepohjainen joukkorahoitus
● Myydään osakkeita enkelisijoittajien lisäksi tai sijaan
suurelle joukolle ihmisiä
● Oman pääoman ehtoista rahoitusta kehittämiseen tai
investointeihin
● Voidaan sitouttaa joukko ihmisiä toimintaan omistajan
roolissa
● Yhtiöjärjestyksessä on myös mahdollista määritellä esim.
B-osakkeet äänivallattomiksi
● Miten uudet omistajat tulisivat mukaan toimintaan?
● Millaisia tuotto-odotuksia toiminnalla on?
● Millaisia riskejä toimintaan liittyy?
● Millaiset jälkimarkkinat osakkeilla voisi olla?
Rahankeräyslaki (255/2006), Arvopaperimarkkinalaki (746/2012), Joukkorahoituslaki (734/2016)
Joukkorahoituksen
muotoja
18. Joukkorahoituksen
toteuttaminen välittäjän kautta
● Välittäjät tekevät kohteista esiarviointia omilla
kriteereillään
● Välittäjä huolehtii, että kaikista kohteista on
saatavilla kaikki tarvittavat tiedot samassa
muodossa
● Välittäjä pystyy kenties tavoittamaan suuremman
(erikoistuneen) yleisön
● Välityspalkkion määrä vaihtelee
● Laina- ja osakemuotoista joukkorahoituksen
välitystä valvoo Finanssivalvonta
20. Joukkorahoituksen
toteuttaminen itsenäisesti
● Kampanjan voi aivan hyvin perustaa vaikka
omille sivuilleen itsenäisesti, ilman
joukkorahoitusalustaa tai välittäjää
● Avoimuudesta, riskien ymmärtämisestä ja
tiedon ajantasaisuudesta on huolehdittava
● Valtiovarainministeriön asetus laina- ja
osakemuotoisen joukkorahoituksen hakijan
tiedonantovelvollisuudesta
21. Valmistelu
- Kerätään tieto yhteen
- Tehdään laskelmat
- Valmistellaan sopimukset
ja rakenteet
- Selvitetään yhteisön koko
ja tarpeet
- Valmistellaan
markkinointikampanjan
sisällöt
- Etsitään muutama
innostunut sijoittaja jo
valmiiksi
Kampanjointi
- Aktiivinen ote
- Vuorovaikutusta koko
kampanjan ajan
- Pyydetään kaikkia
mukaan aktiivisesti
- Vastataan kysymyksiin
- Reagoidaan
ajankohtaisiin aiheisiin
Investoinnin toteuttaminen
- Vuorovaikutus sijoittajien
kanssa jatkuu
- “Varsinainen työ” alkaa
- Tavoitteiden ja vaikutusten
seuranta ja raportointi
- Vastikkeiden toimittaminen,
lainojen takaisinmaksu,
omistajien sitouttaminen
Rahoituksen hakijan vaiheet ennen ja
jälkeen kampanjan
24. Uusia joukkorahoituksen muotoja
Yhteisöbondi
● Joukkovelkakirjalaina
● Lainan antaja saa
määritellä koron 0-3%
● Sijoittajien kesken
perustetaan
seurantaryhmä, joka
seuraa hankkeen
etenemistä ja raportoi
vaikutuksista
Yhteisosake,
yhteisö-osake?
● Community bond (UK)
● Paikallinen omistajuus
tukemaan paikallisia palveluita
● Siirtokelvoton osake?
● Verovähennykset?
● Osakeyhtiölain 5§ ”Yhtiön toiminnan
tarkoituksena on tuottaa voittoa
osakkeenomistajille, jollei
yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”
25. Vaikutusten arviointi
● Tällä hetkellä Osuuskunta Ehta Rahan
joukkorahoitusalustan kautta rahoitusta hakevia
pyydetään itse arvioimaan ekologisia ja sosiaalisia
vaikutuksiaan.
● Jokaisesta rahoituskampanjasta muodostetaan
seurantaryhmä, joka pääsee seuraamaan hanketta
myös kampanjan toteutumisen jälkeen.
● Rahoitusvoimalassa syksyllä 2017: valmennus
yrityskohtaisten mittarien kehittämiseen.
26. Joukkorahoitus osana talouden
muutosta
● Raha kiertämään paikallisesti: “sijoittajan sininen sormenjälki”
● Paikallisten innovaatioiden on helpompi kehittyä (esimerkiksi
ilmastonmuutoksen torjumiseksi)
● Resurssit yhdistämällä voidaan saada aikaiseksi suuria asioita
● Kun mukana on enemmän osaamista ja sitoutuneita toimijoita,
riskit pienenevät
● Mahdollisuus “äänestää rahalla” jo yritysten alkuvaiheessa,
pääoman valta pienenee
● Mahdollisuus osallistua pienelläkin summalla
● Läpinäkyvä sijoittaminen
● Sijoittaminen yrityksiin, jotka tähtäävät ekologiseen ja sosiaaliseen
kestävyyteen
● Vaikutusten seurantaan osallistuminen
● Päätöksentekoon osallistuminen
28. Lähteet
Surowieci, James (2004) The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom
Shapes Business, Economies, Societies and Nations. Doubleday; Anchor. USA.
Oksanen, Tuomas (2014) Joukkorahoitus - Suomalaisen startup-ympäristön näkemykset uudesta rahoitusmuodosta. Maisterin
tutkinnon tutkielma. Laskentatoimen laitos, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu. Luettavissa:
http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/13708/hse_ethesis_13708.pdf Viitattu 12.6.2017
Hakala, Arttu; Jormanainen, Atte (2016) Sijoittajien ostopäätösprosessi osakepohjaisessa joukkorahoituksessa. Pro gradu
-tutkielma, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Luettavissa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201604141473.pdf Viitattu
12.6.2017
Sacs, Justin (2002) The Money Trail - Measuring your impact on the local economy using LM3. New Economics Foundation,
The Countryside Agency. Lontoo, UK. Luettavissa: http://b.3cdn.net/nefoundation/7c0985cd522f66fb75_o0m6boezu.pdf
Viitattu 12.6.2017
Artman, Hanna (toim.) (2016) Askelmerkkejä joukkorahoitukseen -opas. Team Finland Future Watch ja
Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Luettavissa:
https://www.slideshare.net/futurewatch/askelmerkkeja-joukkorahoitukseen-lokakuu-2015-team-finland-future-watch Viitattu
12.6.2017
Joukkorahoituslaki http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804d4438
Valtiovarainministeriön asetus joukkorahoituksen saajan tiedonantovelvollisuudesta https://www.edilex.fi/smur/20161045