1. Verkko- ja
mobiiliopetuksen
perusteita
Harto Pönkä, 26.2.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

2. Miksi verkko- ja
mobiiliteknologiaa opetukseen?

3. Teknologian ”perusedut”
• Teknologian avulla voidaan tehdä paljon sellaista, mikä
muuten ei onnistuisi (kognitiiviset työkalut,
virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.)
• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta
riippumatta (silti aika ja paikka tarvitaan edelleen )
• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus
keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia
• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen
tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu ja
siihen voidaan palata myöhemmin

4. Teknologia mullistaa
oppimisen!
…ja kuinkas sitten kävikäään.

5. Omia kokemuksia: ”mobiilioppimista” ja somea

6. Kts. Laru, J., Järvelä, S., & Clariana, R. B. (2012). Supporting collaborative inquiry during a biology field trip with mobile peer-to-peer
tools for learning: a case study with K-12 learners. Interactive Learning Environments, 20(2), 103-117.
http://www.scribd.com/doc/127417125/Supporting-collaborative-inquiry-during-a-biology-field-trip-with-mobile-peer-to-peer-tools-for-learning-A-case-study-with-K-12-learners

7. Oleellista näytti olevan se, oliko ryhmä muodostanut yhteisen
tavoitteen ja miten hyvin siihen sitouduttiin. (Pönkä, 2008)
Kts. Laru, J., Järvelä, S., & Clariana, R. B. (2012). Supporting collaborative inquiry during a biology field trip with mobile peer-to-peer
tools for learning: a case study with K-12 learners. Interactive Learning Environments, 20(2), 103-117.
http://www.scribd.com/doc/127417125/Supporting-collaborative-inquiry-during-a-biology-field-trip-with-mobile-peer-to-peer-tools-for-learning-A-case-study-with-K-12-learners

8. Lähde: Laru, J. (2012). Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices, kasvatustieteiden väitöskirja,
saatavana PDF-muodossa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

9. Jarin esitys: http://www.slideshare.net/larux/mobiilioppiminen-15204317
Jeremy Roschelle: http://www.ctl.sri.com/publications/downloads/UnlockingWILDs.pdf

10. Välineet eivät ole tärkeitä,
vaan oppimistilanteiden
rakentaminen, so.
oppimisen tukeminen.

11. Entä sosiaalinen media?
Kyllä kai se mullisti oppimisen?
Kuva: http://www.finnishtwitter.com/graph/

12. Parvet ja verkostot
On sanottu, että tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä. Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

13. ” Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä
opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin
tekemisessä.
Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia,
olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja
kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta,
joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.
Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-
951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

14. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat, mihin pyrit,
unohda koko juttu!

15. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

16. Kun puhutaan yhteisöllisestä
tiedonrakentelusta ja oppimisesta,
kyse on ryhmistä.
(Sosiaaliset verkostot ja
verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)

17. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
1. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
1. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

18. Tehokas ryhmä on sitoutunut
yhteisen tavoitteen
saavuttamiseen.

19. Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin:
Yhteinen tuotos Keskustelu

20. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

21. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

22. Ryhmäkeskustelu
• Miten olet käyttänyt verkkoympäristöjä tai
mobiililaitteita yhteisöllisen oppimisen tukena?
• Mitä pedagogisia malleja olet käyttänyt ja
miten?
• Mitä haluaisit kokeilla jatkossa?

23. Miten oppijat ohjataan
yhteisölliseen oppimiseen?

24. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

25. Yhteistyön skriptaaminen
• Täydennä aukkotehtävä:
• Voisimme käyttää opetuksessa _______(some-palvelu)________,
• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.
• Haasteena näemme ____________________________________.
• Yhteisölliset skriptit :
– Ohjaavat opettajan valitseman pedagogisen mallin mukaiseen
yhteisölliseen työskentelyyn (vrt. skripti = käsikirjoitus)
– Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä
– Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti
yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja oppimiseen

26. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia
• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea
yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)
• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.
Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla
skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se
jonkin apuvälineen kautta.
• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai
monimutkaisen skriptin.
• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.
Dillenbourg, 2002

27. Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset
• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely
projektin aikana:
– Ongelmien täsmentäminen
– Tiedon kokoaminen ja analysointi
– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

28. Tutkivan oppimisen malli
Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

29. Tutkiva oppiminen tarkemmin
Kuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/

30. Palapelimalli 1/2 (jigsaw)
1. Oppijat jaetaan kotiryhmiin. Lisäksi jokainen ryhmän jäsen saa
oman osa-alueensa, eli tavallaan yhden palapelin palan, johon
hän tutustuu itsenäisen työskentelyvaiheen aikana.
2. Opiskelijat kerääntyvät eksperttiryhmiin, joissa he syventävät
ymmärrystään muiden saman osa-alueen aiheekseen saaneiden
opiskelijoiden kanssa keskustelemalla ja muodostaen siitä
eksperttiryhmän yhteisen käsityksen.
3. Lopuksi opiskelijat palaavat kotiryhmiin, joissa rakennetaan
ryhmittäin yhteinen palapeli: jokainen ryhmän jäsen selittää ja
opettaa muille oman eksperttiaiheensa. Ryhmä pyrkii
keskustelemalla muodostamaan kaikista "palapelin palasista"
ehjän kokonaiskuvan.

31. Palapelimalli 2/2 (jigsaw)
1. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä 3. Kotiryhmissä

32. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja
tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely
3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio
4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin
rakentaminen, väitteiden perustelu
5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)
7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

33. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä
• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää
kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun
mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen
• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua
purkutilanteessa
• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja
kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat
purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä
• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

34. Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen
mukaisesti 7 vaiheessa
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

35. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

36. ”Tiedon luominen on
parasta oppimista.”
- keskustelua

37. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi