2. Verkkosivustojen määrä Internetissä
Maailman noin 1,2 miljardista verkkosivustosta aktiivisesti käytössä on vain 200 miljoonaa
sivustoa eli noin 17 %. Google löytää niistä noin 50 miljoonaa sivustoa.
Lähde: Nick Huss/Siteefy, 3.3.2022, https://siteefy.com/how-many-websites-are-there/ (kuvaaja: Harto Pönkä, 23.3.2022)
2
3. Suosituimmat verkkosivustot
Lähde: Visual Capitalist, 2021, https://www.visualcapitalist.com/the-50-most-visited-websites-in-the-world/
3
1. Google
2. YouTube
3. Facebook
4. Twitter
5. Wikipedia
6. Instagram
Kolme suosituinta sivustoa kerää
yhtä paljon kävijöitä kuukaudessa
kuin 47 seuraavaksi suosituinta.
5. Data
Verkkopalveluiden käytöstä syntyy dataa,
jonka perusteella voidaan koostaa mm.
TOP-listoja, tilastoja ja suosituksia.
Esimerkkejä:
1) suosituimmat sisällöt, esim. kuvat,
videot, linkit, tuotteet, aiheet, ryhmät jne.
2) suosituimmat yhdistelmät
3) eniten kommentoidut
4) seuratuimmat käyttäjät
5) aktiivisimmat käyttäjät
6) käyttäjien iät, sukupuolet, sijainnit jne.
5
Kuva: Pixabay
7. Google on
todennäköisesti räätälöinyt
hakutuloksesi,
mainoksesi ja
uutisehdotuksesi
kymmenillä eri datapisteillä.
Ikä, sukupuoli, perhetilanne, ammatti,
harrastukset, tuotteet, matkat, kiinnostuksen
kohteet, sijainti jne.
Täällä voit tarkistaa tietosi ja asetukset:
https://adssettings.google.com/
7
8. Google on netin isoin datankerääjä
Kuva: DuckDuckGo, 15.3.2021,
https://twitter.com/DuckDuckGo/status/1371509053613084679?ref_src=twsrc%5Etfw
8
9. Jokainen klikkaus ja
kommentti sosiaalisen
median uutisvirrassa on
kuin vastaus
psykologisessa testissä
– osa profilointia.
9
Kuva: Pixabay
“
10. Sijaintitiedot
Käyttäjien sijainti on yksi perustiedoista
sisältöjen ja mainosten kohdennuksessa.
”Jos käyt usein hiihtokeskuksissa, voit
nähdä suksimainoksen YouTube-videossa.”
Sijaintia seuraavat mm.
▪ Google/YouTube
▪ Facebook
▪ Instagram
▪ WhatsApp
▪ Twitter
▪ Snapchat
▪ Isot mediayhtiöt
10
Kuvakaappaukset: Google kartan sijaintihistoria, Snapchat: Cyber SafeTrick, 2019, http://cybersafetrick.com/snapchat-tracker/,
Secret service agent: New York Times, 20.12.2019, https://www.nytimes.com/interactive/2019/12/20/opinion/location-data-national-security.html
12. Datankerääjät pyrkivät luomaan jokaisesta kuluttajasta ”digitaalisen kaksosen”
Data kerätään eri lähteistä ja yhdistetään tunnistetietojen avulla.
Mitä enemmän meistä on dataa, sitä paremmin meihin voidaan vaikuttaa.
Lähteet: Forbrukerrådet, Out of Control, 14.1.2020, https://fil.forbrukerradet.no/wp-content/uploads/2020/01/2020-01-14-out-of-control-final-version.pdf
12
13. Yhdellä verkkosivulla voi olla lukuisia yhteyksiä eri datankerääjille
Esimerkki: Suomiurheilu.com-sivuston request map –kuva, 13.10.2021
Oikkealla: nettisivuilla eniten käytetyt sosiaaliset skriptit, https://w3techs.com/technologies/overview/social_widget
13
14. Facebook-pikseli
Miten evästeet toimivat? Esimerkkinä Facebook
2. Selain lähettää Facebookille:
evästeen + selaimen tiedot + sivun tiedot
Kuva: Harto Pönkä, 10.3.2020
14
Jaa/tykkää
-nappi
1
Upotettu FB-
tai IG-julkaisu
2
4
Facebook-sivun
upotus
3
Oy-yritys-ab.com
4. Facebook palauttaa selaimelle
upotetun toiminnon ja uuden evästeen
Tiedot käyttäjästä
ja toiminnasta
mainostajalle
3. Facebook
tunnistaa
käyttäjän ja
kerää tiedot
Tiedot toiminnasta
Facebookille
1
2
3
4
Käyttäjän ei tarvitse olla
kirjautuneena, jos Facebookin
eväste on jo laitteella.
1. Käyttäjä
avaa yrityksen
verkkosivun
15. YouTube-videoiden upotukset sisältävät Googlen markkinointievästeitä
▪ Oletuksena YouTube-videon upotuskoodi käyttää Googlen seuranta- ja
markkinointievästeitä, joita ei saisi ladata ilman käyttäjän suostumusta
▪ Yksinkertainen ratkaisu: muuta upotuskoodista youtube.com → youtube-nocookie.com
15
<iframe width="560" height="315"
src="https://www.youtube.com/embed/fZ4KR7OHXF0"
title="YouTube video player" frameborder="0"
allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write;
encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture"
allowfullscreen></iframe>
<iframe width="560" height="315" src="
https://www.youtube-nocookie.com/embed/
fZ4KR7OHXF0" title="YouTube video player"
frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay;
clipboard-write; encrypted-media; gyroscope;
picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>
17. Eniten kolmansille osapuolille tietoja jakavat Instagram, Facebook ja LinkedIn
Lähde: pCloud, 5.3.2021, https://blog.pcloud.com/invasive-apps/
17
18. Kuvan lähde: Chiefmartec, 2020, https://chiefmartec.com/2020/04/marketing-technology-landscape-2020-martech-5000/ Kuvasta on näkyvissä alle 1/4 . Yhteensä 8000 databisneksen yritystä.
Databisneksen arvoksi arvioitiin v. 2021 noin 162 miljardia dollaria, https://www.marketsandmarkets.com/Market-Reports/big-data-market-1068.html
19. Tarkista, monenko eri markkinointiyrityksen rekistereissä olet
Toinen vastaava palvelu: http://www.networkadvertising.org/managing/opt_out.asp
Ohje evästeiden tarkistamiseen tietokoneelta: https://www.ghacks.net/2014/09/09/find-out-how-many-cookies-internet-sites-save-to-your-system/
19
http://www.aboutads.info/choices
21. Harhauttaminen alkaa jo rekisteröitymisestä: esimerkkinä TikTok
1. Ylikuormittaminen = käyttäjät kohtaavat
ison määrän pyyntöjä, tietoja,
vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia.
2. Ohittaminen = käyttäjät eivät ajattele
kaikkia tai osaa tietosuojanäkökohdista.
3. Sekoittaminen = vedotaan käyttäjän
tunteisiin tai harhautetaan visuaalisesti.
4. Estäminen = käyttäjien tiedonsaantia tai
tietojen hallintaa estetään tekemällä
toiminnoista vaikeita.
5. Oikullinen = käyttöliittymän rakenne on
epäjohdonmukainen ja epäselvä, minkä
vuoksi käyttäjän on vaikea navigoida ja
ymmärtää toimintojen tarkoituksia.
6. Pimeyteen jättäminen = käyttöliittymä
on suunniteltu piilottamaan tiedot tai
jättämään käyttäjät epävarmoiksi.
Kuvakaappaukset: TikTokin Android-sovellus (23.3.2022). Dark patternit eli pimeät suunnittelumallit: EDPB Guidelines 3/2022, https://edpb.europa.eu/our-work-tools/documents/public-
consultations/2022/guidelines-32022-dark-patterns-social-media_en
21
22. Sovellukset pyrkivät saamaan kontaktitietosi
Kuvakaappaukset: Somepalvelut 2019-2020
22
Kontaktitietojen avulla palvelut pystyvät profiloimaan sinut entistä tehokkaammin.
Yhteystietojen antamisessa on aina riski, että ne päätyvät lopulta markkinointikäyttöön.
23. Kuinka moni suomalainen käyttää tai EI KÄYTÄ somepalvelujen tunnuksiaan?
Datalähde: AudienceProject, Insights 2020: Apps & social media usage (n. 2000 vastaajaa Suomessa, 15-75-vuotiaat),
SVT:n väestötiedot 31.12.2020 (stat.fi), kuva: Harto Pönkä, 12.4.2021 ja 23.3.2022.
WhatsApp Facebook YouTube Instagram LinkedIn Pinterest Twitter Snapchat TikTok
Päivässä 2 918 000 2 574 000 1 248 000 1 740 000 282 500 211 800 460 300 548 600 160 700
Viikossa 3 410 000 3 013 000 2 555 000 2 169 000 723 100 616 000 745 700 707 600 308 000
Kuukau-
dessa
3 480 000 3 107 000 2 882 000 2 237 000 1 028 000 875 900 856 200 771 300 324 700
Harvemmin/
ei käytä
35 150 31 390 89 140 22 600 101 700 86 630 64 450 23 850 10 040
Yhteensä 3 515 000 3 139 000 2 971 000 2 260 000 1 130 000 962 500 920 700 795 100 334 800
32. Manipuloivat botit
32
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
34. Algoritmit ja #kaupallinenyhteistyö
▪ Algoritmit pyrkivät profiloimaan
käyttäjät ja näyttämään sen
perusteella kiinnostavaa sisältöä.
▪ Mainostajat tuottavat
”somevaikuttajien” tileille
mainosmateriaalia, joka muistuttaa
aitoa sisältöä.
▪ Algoritmia voidaan manipuloida
luulemaan sisältöä suosituksi.
▪ Seuraus: näemme somessa
kaupallista sisältöä, jolla pyritään
vaikuttamaan mm. mielikuviin
yrityksistä ja tuotteista.
Kuvakaappaus: Yle, 12.11.2020, Mainos vai ei?, https://yle.fi/uutiset/3-11609882
34
38. Jos haluat välttää digijätteen kertymistä…
1. Vaihda Google DuckDuckGohon ja asenna sen
selainlaajennus: https://duckduckgo.com/
2. Älä anna tarpeettomia käyttöoikeuksia tietoihisi
(esim. yhteystiedot, sijainti ja evästeet)
3. Poista turhat käyttäjätunnukset
38