1.
Miten sosiaalinen media voi tukea oppimista? Harto Pönkä, 9.8.2011

2.
Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http ://tehtavasuomelle.fi/

3.
1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki

4.
” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950

5.
Tunnetko oman yksityisyytesi rajat?

6.
Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti Kaikki jää talteen ja Google on kotisivusi. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

7.
http://harto.wordpress.com/2011/03/29/mita-tietoja-lapsista-uskaltaa-laittaa-nettiin/

8.
<ul><li>Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla </li></ul><ul><li>Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia </li></ul><ul><ul><li>ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista </li></ul></ul><ul><ul><li>ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa </li></ul></ul><ul><li>Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt </li></ul><ul><li>Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin </li></ul><ul><li>Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon </li></ul><ul><li>Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote” </li></ul>Miksi bloggaan?

9.
http://www.slideshare.net/

10.
http://www.slideshare.net/ Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa  Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä

11.
Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja esityksestä, jonka teen.

12.
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .

13.
1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki

14.
http://twitter.com/hponka

15.
http://www.tweetdeck.com/

16.
Sometu-verkosto Twitterissä, Olli Parviainen, 2010, http ://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/ Sometu-verkosto Twitterissä 2010

17.
<ul><li>Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa </li></ul><ul><li>Mitä se on: </li></ul><ul><ul><li>yhden tai kahden suuntainen seuraaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät </li></ul></ul><ul><ul><li>osallistun keskusteluihin </li></ul></ul><ul><ul><li>saan tietoa </li></ul></ul><ul><ul><li>välitän tietoa </li></ul></ul><ul><ul><li>jaan tietoa </li></ul></ul><ul><ul><li>lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin” </li></ul></ul>Miksi twiittaan?

18.
Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

19.
http://twitter.com/hponka/status/4170248122 Crowdsourcing/verkostohaastattelu

20.
http://socialcollider.net/ Vuorovaikutus luo ”onnekkaita sattumia”

21.
Monet profiilit ja verkostot

22.
Sosiaalisen media toi dokumenttien verkoston rinnalle ihmisten verkostot!

23.
Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

24.
Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

25.
1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki

26.
Ryhmää ei synny ilman yhteistä tavoitetta Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

27.
<ul><li>Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet: </li></ul><ul><ul><li>Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) </li></ul></ul><ul><ul><li>Sosiaaliset verkostot </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkoyhteisöt </li></ul></ul><ul><ul><li>Parvet </li></ul></ul><ul><ul><li>Ryhmät </li></ul></ul><ul><li>Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa </li></ul><ul><li>Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa </li></ul>Ryhmistä massapalveluihin

28.
Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.

29.
<ul><li>Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää. </li></ul><ul><li>Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki). </li></ul><ul><li>Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset: </li></ul><ul><ul><li>Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu) </li></ul></ul><ul><ul><li>Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus) </li></ul></ul><ul><li>Parviälyn esimerkkejä: Google, Wikipedia, Open Source -ohjelmien kehittäjäyhteisöt, crowdsourcing </li></ul>Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowds http://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds Parvi ja parviälykkyys

30.
Sosiaaliset objektit yhdistävät

31.
Wikipedian Suomi-artikkelia on muokattu 5032 kertaa 1629 käyttäjän toimesta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

32.
<ul><li>Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu) </li></ul><ul><li>Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan </li></ul><ul><li>Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen </li></ul><ul><li>Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan </li></ul>http://sometu.ning.com/

33.
Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”

34.
Näillä on eroa: verkostoituminen - sosiaalisuus – parvimainen toiminta – yhteistyö – ryhmäytyminen – yhteisöllisyys

35.
1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki

36.
<ul><li>Muodosta ympärilläsi olevien kanssa ryhmä </li></ul><ul><li>1) Tehkää lista sosiaalisen median palveluista, joita voisi käyttää opetuksessa. </li></ul><ul><li>2) Pohtikaa, miten kukin palvelu tukee oppimista. Kirjoittakaa ylös. </li></ul><ul><li>Jos ryhmäsi käytössä on tietokone, kirjatkaa muistiinpanot wikiin: http://koulutus.purot.net/ </li></ul>Tehtävä!

37.
<ul><li>OPPIMISEN TUKEMINEN: </li></ul><ul><li>ymmärtävä oppiminen </li></ul><ul><li>yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu </li></ul><ul><li>oppimisprosessi </li></ul>Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

38.
Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.

39.
Blogi http://www.23asiaa.net/

40.
Blogi http://www.23asiaa.net/ Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen

41.
http://www.wordpress.com/ Opiskelijoiden blogit Oppimispäiväkirja, linkkejä, RSS-syötteitä, yms.  Oppimisen reflektointi ja peilaaminen muihin  Kognitiivinen työkalu oppimisprosessin tukemiseen  Henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen

42.
http://www.qaiku.com/

43.
http://www.qaiku.com/ <ul><li>Mikroblogit ja ryhmätilat </li></ul><ul><li>Ryhmän/kurssin tiedotus-, vertaisapu- ja keskustelukanava </li></ul><ul><li> Koko kurssin ajan toimiva ”taustakanava” </li></ul><ul><li>Ryhmien yhteisöllinen työskentely, esim. ideointi ja suunnittelu </li></ul><ul><li>Sopii kysymys-/palautekanavaksi myös kontaktiopetukseen </li></ul>

44.
http://sometime2011.purot.net/

45.
http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

46.
http://docs.google.com/ <ul><li>Jaetut dokumentit </li></ul><ul><li>Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla </li></ul><ul><li>Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja </li></ul>

47.
http://www.mindmeister.com/

48.
Käsite- ja miellekartat ” Teimme koko projektityön mindmappina”  Käsitteet ja niiden väliset yhteydet!  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/

49.
Yhteisöresurssien hyödyntäminen http://www.jaiku.com/channel/LeMill/presence/45611446

50.
Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/

51.
Somen opetuskäytön kehitysvaiheet TAVOITE

52.
<ul><li>Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna </li></ul><ul><li>Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on </li></ul>Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

53.
Erilaiset oppijat

54.
Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!