Publicité
Publicité

Contenu connexe

Publicité

Sosiaalinen media yhteistyön ja viestinnän tukena (v. 2.0)

  1. Sosiaalinen media yhteistyön ja viestinnän tukena versio 2.0 Harto Pönkä, 04.04.2012
  2. ”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950
  3. Yli 800 milj. käyttäjää (ja minäkeskeistä verkostoa) Yli 400 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 350 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (8.12.2011)
  4. 2010 2011 Suurin osa alle 45-vuotiaista käyttää jo yhteisöpalveluja. Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815)
  5. Lähde: Gary P. Hayes, http://www.personalizemedia.com/garys-social-media-count/
  6. Ostettua Ansaittua Asiakkaan hotellihuoneesta kuvaama kriittinen video sai YouTubessa yli 200 000 katsojaa 3 päivässä. Ellivuoren oma sisältö loistaa poissaolollaan. Google-haku: http://www.google.fi/search?q=hotelli+ellivuori+video Case-esittely: http://matkailuteknologia.blogspot.com/2011/02/matkailuyrittaja-heratys-palvelut.html
  7. Ansaittu media Ostettu media Tavoittavuus Omistettu media Hallinta Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/
  8. Sosiaalinen verkosto - suora yhteys
  9. http://www.tweetdeck.com/
  10. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) • Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä • Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. • Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
  11. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
  12. Kriitikko Ajatellaan tilanne, että joku kritisoi organisaationne toimintaa netissä. Miten voit reagoida tilanteeseen?
  13. Organisaation edustaja Kriitikko Jos olet tavoitettavissa netissä, saat luultavasti nopeasti tiedon kritiikistä ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
  14. Sosiaalinen media haastaa organisaatiossa vallitsevan toimintakulttuurin
  15. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
  16. Mitä organisaatiot pelkäävät? • Avoimuutta • Keskustelua • Hallitsemattomuutta • Kasvotonta ja anonyymiä ”nettiväkeä” • Yrityksen maineen pilaamista ja omien kasvojen menetystä, työpaikkansa puolesta • Tuntematonta ympäristöä • Osaamattomuutta ja virheitä • Työajan tuhlaamista
  17. ” Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos! Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
  18. Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta mediasta? Miten voisit käyttää sosiaalista mediaa työssäsi?
  19. Viestinnässä ja markkinoinnissa
  20. Facebook www.facebook.com/oulu.oamk http://www.facebook.com/oulu.ouas Twitter https://twitter.com/#!/oamk_ouas Blogit www.oamk.fi/blogit YouTube http://www.youtube.com/user/oamkextra Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_seudun_ammattikorkeakoulu Oamk-kanava Minun OAMK Intran keskustelupalstat (phpBB) Sosiaalinen media OAMK:issa
  21. http://www.facebook.com/oulu.oamk
  22. https://twitter.com/#!/oamk_ouas
  23. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN
  24. Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys Alkuperäinen sisältö Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
  25. Suosittu, mutta Facebookin sääntöjen vastainen mainoskampanja. (Kilpailuun osallistuminen ei saa tapahtua Facebookin omilla toiminnoilla kuten tykkäämällä.) Lue lisää: http://harto.wordpress.com/2011/12/01/facebook-kampanjoiden-harmaa-alue-mika-on-ok-mika-ei/
  26. Mitä somessa voi tehdä? • Asiakaspalvelua ja "kuuntelua” • Tiedotusta • Markkinointia • Opiskelijarekrytointia • Opetusta • Myyntiä • Tuote- ja palvelukehitystä • (Keksi itse lisää!)  Keskustelua ja yhteistä toimintaa
  27. Crowdsourcing/talkoistaminen
  28. Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja
  29. Suurin osa on valmis avoimuuteen ja keskusteluun verkossa, kunhan se tapahtuu tuttujen ihmisten kesken.
  30. Suomessa Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä • Eniten töissä käytetyt some-palvelu: • Omat sisäiset palvelut, 82 % • Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % • Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % • 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä • 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä • Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)
  31. OAMK:in blogit, http://blogit.oamk.fi/oamk/
  32. Blogit ovat tehokkaita tiedon jakamisessa ja omien ajatusten selkiyttämisessä – itselle ja muille.
  33. http://docs.google.com/
  34. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja http://docs.google.com/
  35. Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  36. Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa suoraan nettiin, niin niitä on helppo jakaa muille ja muokata porukalla.
  37. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
  38. http://www.facebook.com/groups/237930856866/
  39. Facebookin ryhmät  Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa) http://www.facebook.com/groups/237930856866/
  40. Mitä jos ottaisit uudeksi työtavaksi kysymysten esittämisen muille yhteisessä verkkoympäristössä?
  41. http://minun.oamk.fi/
  42. https://www.yammer.com/
  43. http://sometime2011.purot.net/
  44. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  45. Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen http://sometime2011.purot.net/
  46. Wikien käyttötarkoituksia • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta – Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin – Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna • Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat yms. – Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit – Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät – Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki
  47. Ehkä suurin wikien hyöty on kuitenkin ollut se, että ne ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja. Tätä kautta Yritys Oy:ssä on voitu löytää uusia innovatiivisia tapoja tehdä yhtäältä samoja asioita aiempaa tehokkaammin ja joustavammin tai soveltaa näitä käytänteitä uusiin asioihin. Monikansallinen suomalainen edelläkävijäyritys Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008)
  48. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  49. Sosiaalisen median vaikutuksia Tiedon jakaminen ja Keskustelun lisääntyminen nopeutunut tiedonkulku Yhteisesti muodostetut Avoin yhteistyö sisällöt ja merkitykset Verkostot ja ryhmät Toiminta dokumentoituu uutena resurssina verkkoympäristöihin Hiljainen tieto Auttaminen ja tulee esiin yhteinen etu
  50. Opetuksen ja oppimisen tukena
  51. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
  52. http://www.slideshare.net/hponka/presentations
  53. http://www.slideshare.net/
  54. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  55. Nykyiset kehitystrendit • Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon • Oppiminen koulun ulkopuolella korostuu • Sosiaalisesta mediasta tulee oppimissisältö, työkalu ja menetelmä kaikilla koulutusasteilla • Koulutuksen ohella työmarkkinoilla arvostetaan työntekijän sosiaalisia verkostoja ja netissä osoitettua asiantuntemusta
  56. YKSILÖ YHTEISÖ Kognitiiviset työkalut Yhteisölliset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentelu, jaettu tiedonrakentaminen, asiantuntijuus, vastavuoroinen käsitteellinen muutos ymmärtäminen Henkilökohtainen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, Sosiaalinen media oppimisprosessin vaiheistaminen, oppimisen työskentely- ja ryhmäprosessien seuraaminen oppimisympäristönä tukeminen Yhteisöresurssit Sisältöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tiedonhaku, oppimateriaalien tuotettu tieto, vertaistuki, jakaminen verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/
  57. Oppimisympäristöjen muutos Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
  58. Esimerkki tähtimallista Vertaistuki ja Kurssin aikataulut keskusteleminen Google Calendar Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä Seuranta-/kotisivu, Yhteisöllinen työskentely aikataulut, materiaalit, Ryhmien wiki-työtilat Luentomateriaalien tehtävät ja osallistujat jakaminen Kurssin wiki SlideShare Tiedon prosessointi ja visualisointi Oppimisen reflektointi MindMeister Opiskelijoiden blogit Niina Impiö ja Harto Pönkä, 04.04.12 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
  59. Sosiaalisen median käytön strateginen suunnittelu ja johtaminen
  60. Organisaatio ”Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit” TAVOITTEET? Yhteistyö- verkostot ja -hankkeet Asiakasverkostot
  61. Muutosvastarinta muuttuu vahvuudeksi, kun perustelemme riittävän hyvin, MIKSI olemme sosiaalisessa mediassa.
  62. Keinoja muutoksen johtamiseen • Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja! – Ja he tarvitsevat tukea, myös resursseja • Tekeminen, rohkeus kokeilla, epäonnistumisista oppiminen • Sitoutuminen – Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan – Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median käyttö on helppo perustella! • Crowdsourcing – kaikkien ideat mukaan • Hyvä suunnitelma auttaa!
  63. Kyse on yhteisestä sitoutumisesta valittuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.
  64. Mitkä ovat OAMK:in tärkeimmät kehityskohteet sosiaalisen median käytössä?
  65. KIITOS! Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Notes de l'éditeur

  1. Monelle tutuin. toiseksi suosituin nettipalvelu heti Googlen jälkeen. Kasvaa nopeiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
  2. Tämä on sitä mitä oppimisen tutkija näkee
Publicité