Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Ohjausta verkossa

3 336 vues

Publié le

Esitys OAMK:in verkko-ohjaamisen seminaarissa 22.1.2016, Harto Pönkä, Innowise

Publié dans : Formation

Ohjausta verkossa

  1. 1. Ohjausta verkossa Harto Pönkä 22.1.2016
  2. 2. Miten herättää diginatiiveissa motivaatio hitaaseen oppimiseen?
  3. 3. Kun totumme saamaan tarvitsemamme helposti Googlesta, voivat muut tavat tuntua liian hankalilta, vaikka tiedämme, että ne voisivat tuottaa parempaa tietoa. Netissä surffailu ja siihen liittyvä audiovisuaalisten ärsykkeiden ja jatkuvien keskeytysten tulva voivat johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen. Netti haastaa syvällisen ajattelun Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
  4. 4. Mieti kaikki uusiksi
  5. 5. VERKOSSA • Uusi ympäristö • Uudet menetelmät • Sosiaalinen rakenne muuttuu • Online 24/7 • Sietämätön keveys • Opettajan rooli muuttuu
  6. 6. Ongelmien/ kehityskohteen analysointi Ratkaisun rakentaminen Ratkaisujen testaaminen ja tarkentaminen Reflektointi ja raportointi Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen Tutkijat ja tutkimukseen osallistujat Design-periaatteet ja innovaatiot Design-syklit Tarkentuneet design-periaatteet Reeves, 2006 Opetuksen suunnittelu designina
  7. 7. Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
  8. 8. Miksi teknologiaa?
  9. 9. Keskustelu Mitä hyötyä teknologiasta on ohjaukselle/ opetukselle?
  10. 10. Teknologian ”perusedut” • Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi • Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia • Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (?) • Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?) • Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista) • Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan palata myöhemmin
  11. 11. Älypuhelin = kognitiivinen työkalu, nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte BYOD
  12. 12. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa. Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
  13. 13. Nykyaikainen verkkoympäristö • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla • Mobiili – Toimii tableteilla ja kännyköillä – Ei liitetiedostoja – Ei pitkiä videoita – Ei selainriippuvuuksia – Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia • Arjesta tutut some-palvelut hyötykäyttöön – WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube…
  14. 14. Yksityinen (perhe ja ystävät) Puolijulkinen (tuttavat) Julkinen (kuka vain) Some-palvelut on sijoiteltu kuvaan niiden tyypillisen käyttötavan mukaisesti.
  15. 15. Pedagoginen käytettävyys • Opittavuus, tekninen ja pedagoginen käyttökynnys • Graafinen ulkoasu ja selkeys • Sujuvuus ja toimivuus • Koettu tehokkuus (mm. tietoisuus oppimisprosessista) • Soveltuvuus erilaisiin tilanteisiin ja oppijoille • Vuorovaikutteisuus (käyttäjä-oppimateriaali) • Tavoitteellisuus • Sosiaalisuus (kasvokkain tai välitteisesti) • Motivaatio • Lisäarvo opetukselle (hyödyt vs. haitat) Lähde: Horila, M., Nokelainen, P., Syvänen, A. & Överlund, J. (2002). Verkossa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset- oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyys
  16. 16. Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä: • Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi? • Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
  17. 17. Perinteinen verkko- oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?
  18. 18. Oppimisympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.) • Blogit (Wordpress, Blogger) • Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet) • Esitystyökalut (SlideShare , Prezi) • Videopalvelut (YouTube, Vimeo) • Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox) • Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning) • Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Lync) • Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger) • Jne.
  19. 19. Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita. Blogi = ammatillinen portfolio ja oppimispäiväkirja
  20. 20. Käsitekartta = tiedon käsitteellinen jäsennys, esitys, ideointi https://www.mindmeister.com/
  21. 21. Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V 0E&usp=sharing Jaetut tiedostot = dokumenttien jako ja yhteismuokkaus
  22. 22. SISÄLLÖT KESKUSTELU https://www.purot.net/ Wiki = kotisivu + yhteistyö- ja oppimisalusta
  23. 23. Menetelmiä verkko-ohjaukseen
  24. 24. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Valitse tapaukseen sopiva pedagoginen malli tai luo sellainen itse
  25. 25. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  26. 26. Mitä menetelmiä olet käyttänyt: a) verkkoympäristöissä? b) kännyköiden kanssa?
  27. 27. Projektioppiminen • Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet • Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi • Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa – Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät – Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet – Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset • Yhteisöllinen työskentely projektin aikana: – Ongelmien täsmentäminen – Tiedon kokoaminen ja analysointi – Keskustelut, kysyminen, kriittisyys – Tulosten tulkinta ja johtopäätökset • Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
  28. 28. Scrum projektiopintoihin? Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html • Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot
  29. 29. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  30. 30. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  31. 31. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA) Reflektiivinen malli Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu on autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa tapahtuvan mobiilioppimisen pedagoginen malli, joka pohjautuu ongelmakeskeiseen oppimiseen. Lopussa oppija reflektoi eli peilaa omaa toimintaansa ongelman ratkaisemiseksi toiminnan ja tilanteen annotoinnin ja kuvauksen pohjalta.
  32. 32. Rakenteellista ja käsikirjoita
  33. 33. Oppimispolku  oppimisprosessi • Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna • Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?
  34. 34. Kurssiblogi vaiheistettuna Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen https://polamkin23asiaa.wordpress.com/
  35. 35. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
  36. 36. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  37. 37. http://www.thinglink.com/ (Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 ) Aloitussivu / linkkiseinä
  38. 38. Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204, https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten- kirjainten-sisallot.html (perustuu Aurasma-sovellukseen)
  39. 39. Graduwikin rakenne skriptinä • Ilmennä verkkoympäristön rakenteella prosessin vaiheita • Käytä numerointia näyttämään vaiheiden looginen järjestys. Vielä parempi, jos ne muodostavat ”juonen”! • Oppijalle on hyödyksi hahmottaa prosessin kokonaisuus – Suunnitelmallisuus – Mitä seuraavaksi, missä on maali? • Erikseen pysyvät materiaalit ja työtilat
  40. 40. Sivupohjat helpottavat aloittamista
  41. 41. Case: Innolukio Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/201 3/04/16/luovan- ongelmanratkaisun-ja- innovaatioiden-analyysia- innolukiosta/
  42. 42. Yksilölliset työskentelyprosessit Oppimista tai vuorovaikutusta ei voida pakottaa, mutta sille voidaan luoda otolliset olosuhteet. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
  43. 43. Pelillisyys oppimisessa • Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen
  44. 44. Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/
  45. 45. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka- pedagogisena-tyovalineena-luento-1
  46. 46. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus • Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa • Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle  Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan • Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.
  47. 47. Yhteenvetoa
  48. 48. Opettajan ei-eit • ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet • ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys? • ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa! • ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity? – Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?
  49. 49. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
  50. 50. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto
  51. 51. 1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI 2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ 3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE 4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA 5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN 6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA 7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN 8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA
  52. 52. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×