Luento Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n "Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä" (DigiErko) -täydennyskoulutuksen osallistujille, Harto Pönkä, Innowise

1. Ope some-
viidakossa
Harto Pönkä
31.8.2018

2. Sosiaalisen median tilannekatsaus

4. Somen päivittäinen käyttö miehet/naiset
Datalähde: DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimus, 03/2018, 15-74-vuotiaat, N=509
Miehet käyttävät enemmän YouTubea, mutta
muutoin naisten somen käyttö on aktiivisempaa.

5. Lähde: Uutismedia verkossa 2018, Reuters Institute Digital News Report Suomen maaraportti,
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/103750/978-952-03-0796-7.pdf (N=2012)
Kehitys 2014-2018 (vko-käyttö)

6. Facebookin tietosuojakohun vaikutukset
Datalähde: DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimus, 03/2018, 15-74-vuotiaat, N=457 (ne 90 % vastaajista, jotka olivat kuulleet kohusta)
Facebookin käyttöä oli muuttanut 54 % kohusta kuulleista.

7. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2018/08/27/facebookin-kayton-on-lopettanut-tana-vuonna-lahes-300-000-suomalaista/
Facebookin mainoskoneen lukujen mukaan käyttäjämäärä on
kääntynyt laskuun tänä vuonna, mutta Facebook on kiistänyt tämän.
Facebook Suomessa 2011-2018 (kk-käyttö)

8. Sisältöjen julkaisu somessa
Datalähde: DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimus, 03/2018, 15-74-vuotiaat, N=1018
35-44-vuotiaat julkaisevat aktiivisimmin itse sisältöjä somessa.

9. Somepalvelujen käyttötarkoitukset
Lähde: AudienceProject, 2017, Apps & Social Media Usage in the US, UK & Nordics, webpaneeli, N=14 000 (mukana kuusi maata), yli 15-vuotiaat

10. 18 % kaiken ikäisistä oli vähentänyt
netin ja digilaitteiden käyttöä
Lähde: DNA, 2018, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00663/019c9ffb-5c72-49bf-a1d6-15593feb13b0.pdf (N=1018, 15-74-v.)

11. Lasten ja nuorten some

12. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 1.8. 2018,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00830/f6f638f2-afe4-426b-bd3b-3d2601ae8aff.pdf (N=597, vastaajina lasten vanhemmat)
Mitä 6-12-vuotiaat tekevät kännykällä?

13. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 1.8. 2018,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00830/f6f638f2-afe4-426b-bd3b-3d2601ae8aff.pdf (N=532, vastaajina lasten vanhemmat)
6-12-vuotiaiden somen käyttö

14. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 1.8. 2018, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00830/f6f638f2-afe4-426b-bd3b-3d2601ae8aff.pdf
(N=532 6-12-v, N=305 13-16-v, vastaajina lasten vanhemmat)
Päivittäinen sosiaalinen media 6-16-v.

15. TOP 20 YouTube-kanavat Suomessa
Lähde: https://vlogit.fi/ (29.8.2018 – huom. kolme ensimmäistä ei julkaise suomeksi)

16. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

17. Miksi somea opetukseen?

18. Kännykkä =
kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu
Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

19. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

20. Wikipedian Kasvatus -artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvatus (11.5.2017)
- Miten opetat arvioimaan Wikipedian ja muiden nettilähteiden luotettavuutta?

21. Lähde: Uutismedia verkossa 2018, Reuters Institute Digital News Report Suomen maaraportti,
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/103750/978-952-03-0796-7.pdf (N=2012)
Uutiset kuullaan verkossa

22. Verkostoitumis- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua yhteiskunnallisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä v. 2015 eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-
verkosto: http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-
ja-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

23. Jakaa Suunnitella
Ohjelmoida
Koostaa
Tarkistaa
Muunnella
Arvioida
Yhdistää tietojaNavigoida
Hakea
Olla yhteydessä
verkkoyhteisöihin
Suojata
Avoin
käytäntö
Tehdä
yhdessä
Kirjoittaa
Lukea
Osallistua
Nettilukutaito
(monilukutaito)
Lähde: Mozilla, Web Literacy 2.0, https://learning.mozilla.org/en-US/web-literacy/ ja http://mozilla.github.io/content/web-lit-whitepaper/
Opetussuunnitelmissa: monilukutaito

24. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja vuorovaikutustaidot

25. Käytännön pelisäännöt kuntoon

26. Miten some-palveluita opetukseen?
• Kaupalliset some-palvelut:
– Alaikäiset huoltajan suostumuksella
– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan
• Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita
• Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen päättää
itse esimerkiksi omien tuotostensa julkaisemisesta

27. • Google: 13 vuotta (Google Play, Gmail, G Suite, Google Drive, Google+, Blogger)
• YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.)
• Facebook: 13 vuotta
• WhatsApp: 16 vuotta (oli 13 vuotta 8/2016 - 5/2018)
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• Twitter: 13 vuotta
• Steam: 13 vuotta
• Pinterest: 13 vuotta
• Twitch: 13 vuotta
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• WordPress.org: 13 vuotta
• We heart it: 13 vuotta
• Pokémon Go: 13 vuotta
Somepalvelujen ikärajat
Lisäksi alaikäinen
tarvitsee huoltajan
luvan sopimuksen
tekoon.

28. WhatsAppin käyttö alle
16-vuotiaiden opetuksessa
• WhatsAppin käyttöehtojen tarkoittama ”käyttäjä”
on se, joka rekisteröi tunnuksen ja hyväksyy
käyttöehdot. Jos huoltaja hyväksyy käyttöehdot, hän
on sopimuksen osapuoli.
• Huoltaja saa antaa hallitsemansa WhatsApp-
tunnuksen lapsen käyttöön ikärajan sitä estämättä.
Käyttöehdoissa ei tätä kielletä.
• Lapsen kännykän käyttö perustuu muutenkin
huoltajan tekemiin sopimuksiin ja palveluihin, jotka
tämä on antanut lapsen käytettäväksi (esim.
puhelinliittymä ja Google-tunnus).
• Lapsen kännykän käyttö tapahtuu huoltajan luvalla,
valvonnassa ja vastuulla.
• Lapsen kännykän ja sen sovellusten opetuskäyttöön
tarvitaan huoltajan lupa.
• Luvan antaminen on vapaaehtoista: sitä ei voida
edellyttää eikä siihen pidä painostaa.
• Perusteet käyttää WhatsAppia opetuksessa on hyvä
käydä läpi opettajien, huoltajien ja lasten kanssa.
Lue lisää blogistani:
https://harto.wordpress.com/2018/05/18/whatsappin-
ikarajasta-opetuskaytosta-ja-gdprsta-viela-kerran/

29. • Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan
18 vuoden ikää (oikeustoimikelpoisuus).
• Alaikäisen huoltaja voi tehdä sopimuksen ja
antaa palvelun lapsen käyttöön (ikärajoista
huolimatta), mikäli käyttöehdoissa ei
kielletä palvelun antamista toisen käyttöön.
• Jos 13 vuoden GDPR-ikäraja lakiin
Suomessa toteutuu, 13-17-vuotiaat voivat
antaa suostumuksen henkilötietojen
käsittelyyn sekä hyväksyä ikätasoonsa
nähden tavanomaisia ja merkitykseltään
vähäisiä käyttöehtoja.
Ikä ja käyttöehtojen hyväksyntä

30. • Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa tiukkaa henkilötietojen käytön sääntelyä kuin
EU-maissa oleva GDPR. Tämän vuoksi yhdysvaltalaisten verkkopalvelujen
käytössä opetuksessa tulee olla erityisen varovainen.
• Henkilötietoja voidaan siirtää Privacy shield –järjestelmään sitoutuneille tahoille
– Privacy shield on toistaiseksi voimassa ja mahdollistaa laillisesti EU-kansalaisten henkilötietojen
siirron ja käsittelyn yhdysvaltalaisissa palveluissa.
– Privacy shield on kohdannut kritiikkiä ja on epäilty, että se tulee kaatumaan myöhemmin EU-
tuomioistuimessa
• Toinen lainmukainen vaihtoehto on, että yhdysvaltalainen palveluntarjoaja
sitoutuu henkilötietojen käsittelyssä EU-komission ns. mallisopimuslausekkeisiin
– Esimerkiksi Google ja Microsoft toimivat näin
• Opetuksessa voidaan käyttää myös suoraan yhdysvaltalaisia palveluita
huoltajien luvalla tai mikäli niiden käyttö ei edellytä henkilötietojen antamista
Yhdysvaltalaiset verkkopalvelut

31. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää
mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä
voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.
• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä
aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
• Kielto voi koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä
suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen
liittyvää syytä.
• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää
välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.
• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua
mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään
esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.
Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä
Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

33. 1. Opettajien yhteinen pohdinta ja
työskentelyn valmistelu
2. Luokka-/ryhmäkohtainen
pelisääntöjen laadinta
3. Tuotosten yhdistäminen koulun
yhteisiksi pelisäännöiksi
4. Johdon hyväksyntä
5. Pelisääntöjen julkistaminen
• Oppilaiden vanhemmat mukaan, esim. vanh.illat
• Työskentelyn apuna esim. Wilma, wiki, blogi tai
WhatsApp-ryhmä
Koulun some-pelisääntöjen laadinta
Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä

34. Miten somea opetukseen?

35. OPETUS VERKOSSA
• Uusi ympäristö
• Uudet menetelmät
• Sosiaalinen rakenne muuttuu
• Online 24/7
• Sietämätön keveys
• Opettajan rooli muuttuu

36. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

37. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

38. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

39. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳
Opettajan toimintamalli (menetelmät ja työkalut)
Reflektointi Reflektointi
Toimintamallia kehitetään perättäisten toteutusten avulla
Reflektointi
Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso

40. Esimerkkejä somen opetuskäytöstä

41. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Arjesta tutut some-palvelut opetuksessa

42. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden
välisessä viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmä voi
vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja
vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja
ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto,
kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-
palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen
käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on
välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa

43. http://answergarden.ch
Opetuksen aktivointi

44. Pelillisyys
http://getkahoot.com

45. Videoihin liitetyt tehtävät
https://edpuzzle.com/
Katso myös toinen vastaavan tyyppinen palvelu: https://www.playposit.com/

46. Miellekartat
https://popplet.com/ (+iPad)

47. Digitaalinen fläppitaulu
https://padlet.com/

48. Blogissaan oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Blogit sopivat myös
projekti- ja
ryhmätyöskentelyyn.
Blogi oppimispäiväkirjana

49. Videoiden ja digitarinoiden teko
https://lumen5.com

50. Positiivista palautetta ja luokan some
https://www.classdojo.com/

51. Verkkokurssin kotisivu
https://eliademy.com/fi

52. ”Tiedon luominen on
parasta oppimista.”
Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä,
digitarinoita, videoita, animaatioita jne.

53. Yhteisöllinen oppiminen somen avulla

54. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

55. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue vuorovaikutusta
3-5
/ryhmä

56. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite,
jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän
jäsenen sitoutumista ja panosta.
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla
suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen
onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla.
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää
toisten viestien kommentoimista ja yhteisen
päätöksen tekemistä.
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia
välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja
päätöksentekoon.
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

57. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

58. Kyse on toimintakulttuurin kehittämisestä

59. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNTI VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi
http://tozzl.com/
Käänteinen opetus (flipped classroom)

60. http://www.mindmeister.com/
http://drive.google.com/
http://www.purot.net/
https://onedrive.live.com/
Yhteisiä tuotoksia somepalveluilla

61. Vastauspohjat ja opetuksen skriptaus
Kuva: Purot.net-wiki, http://purot.net/

62. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

63. Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

64. Parhaimmillaan palaute kannustaa,
vahvistaa itsetuntemusta sekä
tukee oppimisprosessia.

65. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

66. Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin aikana
alusta lähtien ennustaa hyvää lopputulosta.
Tiedonrakentelun prosessi

67. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

68. Sitä opitaan,
mitä arvioidaan.
Ja siten opitaan, miten arvioidaan.

69. Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä
opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin
tekemisessä.
Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia,
olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja
kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta,
joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.
”
Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-
951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

71. Open somekirja
(Docendo, 2017)
• Sosiaalinen media koulussa ja
opetuksessa, uudet OPS:it
• Askelmerkit sosiaalisen median
opetuskäyttöön
• Pedagogiikka ja some
• Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset
mallit ja opetuksen skriptaaminen
• Yli 80:n some-palvelun esittely
• Laitteet, uudet trendit, opettajien
some-verkostot ja paljon muuta 
• Lue lisää:
https://www.docendo.fi/open-
somekirja-harto-ponka.html Esitys perustuu pääosin tähän kirjaan!

72. Keskustelu
ja
kysymykset

73. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!