1. Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä Harto Pönkä, 22.9.2011

2. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet oppilaitoksen kehittämisessä

3. Missä nyt ollaan ja miten tähän on tultu?

4. ” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950

5. Facebook ylitti 100 miljoonan käyttäjän rajan vain kolme vuotta sitten Lähde: Ben Foster, http://www.benphoster.com/facebook-user-growth-chart-2004-2010/ (perustuu Facebookin omiin tilastoihin)

6. Arvio Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä Suomessa: n. 1,7 milj. (Facebookin ilmoittamassa 2 miljoonassa on mukana kaikki käyttäjätunnukset ) Lähde: Harto Pönkä, http://harto.wordpress.com/2011/07/22/facebookissa-ei-ole-2-miljoonaa-suomalaista-paljonko-sitten/ Kuva: http://www-958.ibm.com/software/data/cognos/manyeyes/visualizations/an-approximation-of-real-finnish-f Tämä ero aiheuttaa monia ongelmia Suomessa

8. Maabrändityöryhmän raportti, 2010, http ://tehtavasuomelle.fi/

9. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi

10. Sosiaalinen media haastaa organisaatiossa vallitsevan toimintakulttuurin

11. Sosiaalinen media oppilaitoksissa on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos! ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

12. Uskallatko olla avoin ja keskustella?

15. Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi , jos pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan. ” Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

17. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

18. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .

19. Sosiaaliset objektit tuovat yhteen

20. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua. Lähde: http://purot.net/fi/miksi_wiki/

21. Keskustelut Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa .

23. Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Jos oppilaitos muodostaisi verkkoyhteisön... Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset  Toimintakulttuuri muutos Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen

25. http://xtune.fi/

26. http://xtune.fi/

29. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”

30. Verkostot välittävät tietoa

31. Huomaa näiden erot: verkostoituminen - sosiaalisuus – parvimainen toiminta – yhteistyö – ryhmäytyminen – yhteisöllisyys

33. Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä

36. Yhteistyötä tukevia menetelmiä ja työkaluja

37. http:// harto.wordpress.com/

40. http://www.slideshare.net/

41. http://www.slideshare.net/

43. Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja esityksestä, jonka teen.

44. http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/view/0782f35073a611dfae3b51d6e4ce77be77be/ Yhteiskehittelyä

45. http://sometime2011.purot.net/

46. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu  Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen  Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

51. Yhteiset muistiinpanot

52. http://twitter.com/hponka

53. http://www.tweetdeck.com/

54. Sometu-verkosto Twitterissä, Olli Parviainen, 2010, http ://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/ Sometu-verkosto Twitterissä 2010

55. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

57. http://paper.li/hponka/1307906119

58. http://www.twazzup.com/?q=%23koulu

59. http://www.twazzup.com/ Laajenna tapahtuma verkkoon

61. http://twitter.com/hponka/status/4170248122 Verkostohaastattelu Twitterissä

62. Käteviä täsmäpalveluita...

63. https://www.dropbox.com/

64. http://www.doodle.com/

65. http://basecamphq.com/

66. http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

67. http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit  Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön  Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms.  Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä

68. Suomi-artikkelia on muokattu 5032 kertaa 1629 käyttäjän toimesta, http://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#mostedited

70. Tämän esityksen valmisteluun käytin Google Docsia, SlideSharea, Purot.net:iä, MindMeisteria ja Deliciousta (samaan aikaan olin Twitterissä, Facebookissa ja Podiossa)

71. Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

72. http://www.facebook.com/groups/237930856866/ Verkostoitumista ja ryhmäytymistä

74. Ryhmän sisäinen keskustelukanava

75. Some-ympäristöjä opetukseen

76. Muutos ”perinteiseen” verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

77. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/

78. Somen opetuskäytön kehitysvaiheet TAVOITE

81. Sosiaalisen median käytön strateginen suunnittelu ja johtaminen

82. MIKSI?

83. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain some-työkaluista tai viestinnästä.

84. Oppilaitos Nykyiset, tulevat ja aiemmat opiskelijat Yhteistyö- verkostot TAVOITTEET? RATKAISUT? ” Ihmiset verkostoituvat, eivät organisaatiot”

87. http://aaltoblogi.blogspot.com/ Hieno blogi, mutta... 9 kirjoitusta viimeisin 2009 Ei juurikaan kommentteja.

88. http://kouluajakasvatusta.blogspot.com/

89. http://peda.net/veraja/vihti/jokikunta

90. Kotisivut Blogit Facebook YouTube Muut Twitter Oleellista on valita tavoitteisiin sopivat ympäristöt ja päättää, miten näissä ympäristöissä toimitaan.

92. Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki. Miten valita sopivat some-palvelut?

95. Ohjeista, ohjaa ja kannusta

97. Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?

98. http://www.tkukoulu.fi/tvt/julkaisut/some-ohje.pdf

101. Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.

102. Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan .

103. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee

104. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.

107. Tehkää se yhdessä!

108. Kyse on yhteisestä sitoutumisesta valittuihin työskentelyalustoihin ja toimintatapoihin.

109. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

110. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!