Koulutus Helsingissä, 2.11.2017, Harto Pönkä, Innowise

1. Harto Pönkä, 2.11.2017
Sosiaalisen median ryhmät,
yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä

2. Kuka: Harto Pönkä
• Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti,
tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista
mediaa 2008- mm. opettajille,
yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille,
ministeriöille, toimittajille ja
tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen
ja koulutusteknologian
tutkimusyksikkö, 2007-2009
• Tärkeimmät some-palvelut:
Twitter, blogi, SlideShare,
Facebook, WA
Blogi: harto.wordpress.com

3. Some = omaehtoista yhteisöllisyyttä

4. Mihin tarpeisiin some vastaa?
• Henkilökohtaiset tarpeet
– Trendikkyys, nautinto, viihde, vuorovaikutteisuus
• Sosiaaliset tarpeet
– Vaikuttaminen, vuorovaikutus
• Todellisuudenpaon/rentoutumisen tarpeet
– Yhteenkuulumisen tunne, toveruus, leikkisyys,
eskapismi
 Mitä paremmin some-palvelun ominaisuudet vastaavat
käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, sitä herkemmin sitä käytetään
Lähde: I. A. Zolkepli & Y. Kamarulzaman, 2011, Understanding social media adoption: The role of perceived media needs and technology
characteristics , http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563214005731

5. Kuva: R. Dunbar, 2014, http://www.slideshare.net/EXCCELessex/robin-
dunbar-has-the-internet-changed-our-social-world
Robin Dunbarin mukaan
ihmissuhteet jakaantuvat
hierarkkisiin piireihin:
1½, 5, 15, 50, 150 jne.
Dunbarin luku: 150
= ”luonnon raja” ylläpidettävien
ihmissuhteiden määrälle(?)
Some-palveluita
käytetään tarpeeseen
olla yhteydessä eri
piireihin kuuluvien
ihmisten kanssa.
Sosiaaliset piirit

6. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

7. Twitter-keskustelun visualisointi. Kuva: Socialcollider, v. 2010
Samanmieliset löytävät toisensa

8. Jaetut kokemukset ja yhteiset intressit

9. Sosiaalinen objekti = yhdistävä asia
Linkki
Uutinen
Facebook
-ryhmä
Jaettu
dokumenttiBlogi
#hashtagi
Kuva
Video

10. Trendsmap kertoo, mistä maailma tänään puhuu: https://www.trendsmap.com/

11. Verkkoyhteisöllisyyden muodot

12. Avoimuuden tasot
• Täysin avoin
– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin
– Kaikki voivat lukea
– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko
– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti, osoite täytyy tietää

13. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

14. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Jäsenten välinen luottamus ja sitoutuminen on
suurinta johtajien ja mielipidevaikuttajien
läheisyydessä, verkostojen keskiöissä
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Massapalveluista ryhmiin

15. ”Kiitos ryhmään pääsystä” –ryhmä Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/849599148446780/
Mikä tahansa FB-ryhmä ei todella ole ryhmä

16. Ryhmä
• Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä
• Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja
että muut ryhmän jäsenet
• Ryhmän toiminnan ylläpitämisessä on keskeistä
ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus
• Ryhmän jäsenille muodostuu erilaisia rooleja
• Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja,
normeja ja piilonormeja
• Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita

17. Ryhmää ei synny
ilman yhteistä tavoitetta
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla,
jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

18. 1. Muotoutumisvaihe (forming)
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.
Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe (norming)
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Ryhmäytymisen vaiheet

19. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

20. Ryhmän koko ja vuorovaikutussuhteet
Kuva ja lisää aiheesta: Cyrus Molavi, 2015, https://www.getflow.com/blog/optimal-team-size-workplace-productivity

21. Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015 ja 2016),
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/ (N=5520)

22. Verkkoyhteisö
• Yhteisön jäseniä yhdistää jokin yhteinen intressi
• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa
– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,
hierarkioita sekä yhteisön sisäisiä normeja
– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ryhmänä
– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa
some-palveluissa (=keskittynyt tai hajautunut yhteisö)
• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään joskus myös
kokonaisista some-palveluista, mutta yhdessä palvelussa
voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä

23. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)
Verkkoyhteisö kasvaa
jäsenten ja yhteyksien
lisääntymisen kautta.
Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

24. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin
yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on
yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin pysyvä yhteinen syy osallistua
yhteisön toimintaan.
• Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä
vuoksi.
 Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä
vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

25. Käytäntöyhteisö (community of practice)

26. Käytäntöyhteisö
Aihealue
ToimintaYhteisö
• Yhteinen kiinnostava aihealue,
jota pitää tutkia ja kehittää
• Enemmän kuin yhteinen tehtävä
• Aihealue määrittelee yhteiset
ratkaistavat ongelmat
• Jäsenet ovat aihealueen osaajia
• Jäsenillä on tietoa, menetelmiä,
työkaluja ym., joita he jakavat ja
kehittävät yhdessä
• Yhteisön toiminta tuo jäsenille
käytännön tietoa aihealueesta
• Aihealue on jäsenille tärkeä
• Keskeistä Jäsenten välinen
vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja
ongelmien ratkaisu
• Syntyy monitasoisia sosiaalisia
suhteita, mm. sisä- ja ulkopiiriläiset
Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6

27. 1. Yhteisön jäsenten väliset pitkäaikaiset ja vastavuoroiset suhteet,
jotka voivat olla joko harmonisia tai ristiriitaisia;
2. Yhteisten toimintatapojen muodostuminen, joiden varassa
yhteisö tekee asioita yhdessä;
3. Tiedon nopea virtaaminen ja innovaatioiden leviäminen yhteisön
sisällä;
4. Yhteisö ei tarvitse johdantoja ja selittelyjä, koska keskustelut ja
vuorovaikutus seuraavat suoraan toinen toisiaan;
5. Tyypillisesti käytännön yhteisön on helppoa hyvin nopeasti
asettaa ratkaistavana olevat ongelmat;
6. Osanottajilla on yhteinen käsitys yhteisön jäsenistä, vaikka
jäsenyys ei olisikaan muodollista;
7. Yhteisön jäsenet tietävät mitä kukin yhteisön jäsen tietää, mitkä
ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa (heillä on nk.
metatietoa yhteisön jäsenten tiedosta);
Käytäntöyhteisön piirteitä 1/2
Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen

28. 9. Yhteisön jäsenet määrittelevät vastavuoroisesti omia identiteettejään;
10. Osanottajien on helppo arvioida suoritettujen toimintojen ja
saavutettujen tulosten hyväksyttävyyttä suhteessa yhteiseen
yritykseen;
11. Yhteisö nojautuu toiminnassaan erilaisiin esineellistymisprosessin
tuotoksiin, kuten erityiset työvälineet, tietoesitykset ja muut
artefaktit;
12. Yhteisö kehittää omaa paikallista tietämystään jaettujen tarinoiden ja
sisäpiirin juttujen muodossa;
13. Yhteisön omien kielenkäyttötapojen kehittyminen ja uusien
vuorovaikutusta palvelevien ilmausten käyttäminen ja luonteva
keksiminen;
14. Yhteisön oman keskustelun ja vuorovaikutuksen tyylin kehittyminen,
joka voi palvella jäsenyyden tunnusmerkkinä;
15. Maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta tarkastelevan yhteisen
keskustelun tai diskurssin syntyminen.
Käytäntöyhteisön piirteitä 2/2
Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen

29. Miten luoda verkkoyhteisö?

30. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja
• Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita
– Tavoitteet ja ns. isot kysymykset
• Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää
jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille
kehittymisen mahdollisuuksia.
• Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä
• Valitse some-palveluita, jotka tukevat
yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua.
• Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan
keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan
tukemiseen.
Jos haluat luoda yhteisön…

31. • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää
käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
Tee ainakin nämä

32. • Jäsenten hankkiminen, tiedotus ja osallistaminen
• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin muodostaminen
• Ylläpitäjien/sisäpiirin keskinäinen tiedotus ja
keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä
– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen
– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?
– Miten vastataan hankaliin viesteihin?
– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi
• Viestien moderointi tarvittaessa
– Etukäteen vai jälkikäteen?
– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?
• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
Ylläpitäjän/yhteisömanagerin tehtäviä

33. Osallistaminen

34. 1-19-80 -sääntö
1% tuottaa suurimman osan sisällöstä
19% osallistuu sisällön tuottamiseen
80% osallistuu passiivisesti
Lisää aiheesta: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
Aktiivisuudella on helppo erottua

35. Fasilitaattori somessa
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

36. ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin
ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota
periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa
kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja
jalostetaan kollektiivisesti.”
• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:
– talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
– maine ja kunnia
– avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)
– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
Lähde: Hintikka & Rongas, 2010
Crowdsourcing eli joukkoistaminen

37. • Voit etsiä Twitteristä esim. kokemuksia, vastauksia
kysymyksiin ja sopivia haastateltavia
• Lähesty suoraan sopivia käyttäjiä mainitsemalla heidän
@tunnuksensa. Voit myös ”pingata” käyttäjiä.
• Muutkin aiheesta tietävät voivat vastata twiittiisi
• Keskustelu leviää Twitterin verkostossa vastausten ja
retweettien kautta
Lähde: Eliisa Vainikka, 2013,
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1
Kyselyt Twitterissä

38. Lähteet: https://www.newswhip.com/2015/05/three-things-to-know-about-engagement-on-native-facebook-video/ ja
http://tubularinsights.com/facebook-videos-engagement/

39. Kuvameemit
Tarvitaan vain meemiin sopiva kuva...
…niin netin vääräleuat ja kuvamanipuloijat tarttuvat toimeen!
Kuvan alkuperäislähdettä on vaikea löytää sen laajan leviämisen vuoksi.
Meemit: https://twitter.com/JariJarvenpaa/status/902446036320440320 ja https://twitter.com/toivohaimi/status/902259906761261056

40. Kritisointi saa muut reagoimaan
Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-
new-00-02/

41. Haluatko luoda
ryhmän tai yhteisön?
Miten aiot tehdä sen
somen avulla?

42. Sosiaaliset verkostot

43. Ihmiset muodostavat verkoston, jossa jokainen
on enintään kuuden askeleen päässä muista.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation

44. Lähde: Paul Butler, Facebook, 2010, https://www.facebook.com/note.php?note_id=469716398919

45. Lähde: Facebook Research, 2016, https://research.fb.com/three-and-a-half-degrees-of-separation/
Facebookissa ihmiset ovat enää 3,57 askeleen päässä toisistaan

46. Sosiaalinen verkosto
• Verkoston jäseniä yhdistää yhteiset intressit, niihin
liittyvän tiedon jakaminen ja keskustelut
• Verkostoa kuvaavia piirteitä:
– Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä
– Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät
tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä).
– Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti
verkostoon liittymisen kautta
– Suhteellisen löysä yhteisöllisyys
• Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä
mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä
yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa

47. Verkosto
• Hajanainen
• Voi olla hyvin laaja
• Vaikutusvalta keskittynyt
ns. mielipidejohtajille
• Ei selvää tavoitetta, vaan
jokin yhdistävä asia riittää
• Harhaanjohdettavissa
mielipidejohtajien kautta
• Parhaimmillaan tiedon
välittämisessä ja eri
näkökulmien keräämisessä
Ryhmä
• Kiinteä
• Rajallinen koko, n. 3-30
• Vaikutusvalta keskittynyt
johtaville jäsenille
• Voi olla jaettu yhteinen
tavoite
• Voi vastustaa ulkopuolelta
tulevaa ohjausta
• Parhaimmillaan
yhteisöllisessä
työskentelyssä
Verkosto vs. ryhmä

48. Suora yhteys ihmisten ja organisaatioiden välillä

49. Tieto leviää verkoston kautta
Käyttäjä julkaisee uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa.
2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen.
3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.

50. Kuva tehty Keyhole-työkalulla #suomi100-hashtagin keskusteluista: http://keyhole.co
#suomi100

51. Digitalist-verkoston tilastoja. Lähde: Martti Lindholm, 2016, https://themartti.wordpress.com/2016/10/09/kaksi-vuotta-digitalist-taivaalla/

52. • Sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole
sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä)
• Sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät,
motivoituneet vapaaehtoiset)
• Osallistujat (osallistuvat tapahtumiin, maksavat
jäsenmaksun tms.)
• Fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat)
• Seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat
esim. työn puolesta)
Organisoidun verkoston toimijoita
Lähde: Kari. A. Hintikka, 2010

53. Kuvan jakanut: Tuija Aalto, Yle. Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/02/05/somen-presidenttiys-ei-riita-vaaleissa/

54. Miten mitata asemaa verkostossa?

55. Tavoitellako määrää vai laatua?
Määrä: tavoitat mahdollisimman monta ihmistä suoraan.
Laatu: voit vaikuttaa sinulle tärkeisiin tahoihin ja keskustelu
onnistuu paremmin, kun tärkeät viestit eivät huku ”kohinaan”.
Eniten seuratuilla
twiittaajilla on myös
eniten passiivisia seuraajia
(ns. fake-käyttäjiä).
Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2014/04/30/joukkojen-tyhmyytta-ja-viisautta-twitterissa/

56. TOP-listaukset eivät kerro koko totuutta
Lähde: Socialbakers, TOP10 Finland, 1.11.2017, https://www.socialbakers.com/statistics/twitter/profiles/finland/

57. Seuraamisella on helppo hankkia seuraajia
Lähde: Socialbakers, TOP10 Finland, 1.11.2017, https://www.socialbakers.com/statistics/twitter/profiles/finland/
Missä tahansa sosiaalisessa verkostossa on
kaksi helppoa tapaa hankkia seuraajia:
1) Seuraamalla muita käyttäjiä, jolloin
moni heistä seuraa takaisin.
2) Julkaisemalla aktiivisesti sisältöä, joka
saa muut reagoimaan.
Harmaalle alueelle mennään, jos muita
käyttäjiä seurataan massoittain vain uusien
seuraajien saamiseksi. On tehty myös
automatisoituja follow-unfollow-palveluita,
jotka “optimoivat” saatavien seuraajien
määrää.
Tunnista lukujen merkitys:
seurattavien määrä vs. seuraajien määrä

58. Seuraajat voivat olla myös ostettuja
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/

59. Ristiriita seuraajamäärän ja suosion välillä
15 233 uutta seuraajaa, mutta twiitille samaan aikaan vain 7 tykkäystä?
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/

60. Mitä voi päätellä seuraajista?
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/

61. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/

62. Verkostoanalyysi kertoo enemmän

63. • Sosiaalisia verkostoja syntyy useissa sosiaalisen median
palveluissa, esimerkiksi:
– Facebook: ystävyyssuhteet (kaksisuuntainen)
– Twitter: seuraamissuhteet (yksi- tai kaksisuuntainen)
– Blogit: linkittäminen/viittaaminen (yksi- tai kaksisuuntainen)
• Edellisten lisäksi verkostoanalyysi voidaan tehdä
monien muidenkin aineistojen ja menetelmien avulla
• Sosiaalisen median palvelut esittävät yleensä minä-
keskeisen verkoston (egocentric network), jolloin
verkosto koostuu vain niistä käyttäjistä, joihin on jokin
määritelty suhde
• Verkkoyhteisöä analysoidessa huomioidaan myös
verkoston ulkopuoliset käyttäjät (sociocentric network)
Sosiaalinen verkostoanalyysi (SNA)

64. Sosiaalisen verkoston rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät
tietoa tehokkaasti. He voivat
myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai
kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat osa kokonaisuutta.

65. Bluenod, verkostokartta #digitalist-hashtagin tweeteistä: https://bluenod.com/142892
Toimijoiden asema verkostossa

66. Lähde: http://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/
Rooleja sosiaalisessa verkostossa

67. Facebookin osallistujaverkostot
Värit kuvaavat verkoston klustereita
eli ryhmittymiä.
Koska verkostodata perustuu
käytyihin keskusteluihin (eivätkä
esim. seuraamissuhteisiin) klusterit
merkitsevät käytännössä tiettyjä
keskusteluteemoja.
Facebookin sivuilla ja ryhmissä
verkoston toimijoiden välisten
suhteiden voimakkuudessa voidaan
huomioida mm.
• Osallistumiset samoihin
keskusteluihin
• Vastaukset
• Tykkäykset
• Julkaisujen jaot
• Käyttäjien maininnat
• Toiminta eri sivuilla ja ryhmissä
Verkostoanalyysin avulla opitaan
tuntemaan osallistujia ja mm.
aihepiiristä käytyjä keskusteluja
paremmin.

68. Toimijoiden merkitystä verkostossa voidaan kuvata
käyttäen eri keskeisyyslukuja:
A) Välillisyys (Betweenness centrality)
Kuinka monien eri toimijoiden reitillä
B) Läheisyys (Closeness centrality)
Keskimääräinen etäisyys muihin
C) Ominaisvektori (Eigenvector centrality)
Suhteellisesti painotettu keskeisyys
D) Keskeisyysaste (Degree centrality)
Lähtevät ja saapuvat yhteydet
E) Harmoninen (Harmonic Centrality)
Suhteellisesti painotettu keskeisyys
F) Katzin keskeisyys (Katz centrality)
Suhteellisesti painotettu keskeisyys
Usein käytetty keskeisyysluku on myös Googlen
hakukoneesta tuttu PageRank.
Kuva: Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/Centrality
Keskeisyys

69. Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)
Verkoston mielipidevaikuttajat

70. Case: poliittisen viestinnän sisäpiiri

71. Lähde: Vainikka & Huhtamäki, 2015, Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä,
http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien-politiikkaa/ ja: http://www.hs.fi/politiikka/a1424576240969
Verkostoanalyysi teki
näkyväksi ”mediavallan
myyttisen keskuksen”
suomalaisessa Twitter-
verkostossa.
Poliitikkojen ja toimittajien vaikuttajaverkosto

72. Poliitikkojen ja toimittajien TOP 20
Tunnettujen Twitter-käyttäjien
verkostot ulottuvat harvoin
pienen piirin ulkopuolelle.
Suomalaisen valtamedian
edustajat sekä näkyvimmät
poliitikot viihtyvät sosiaalisessa
mediassa keskenään ja
hyödyntävät sitä omiin
tarkoituksiinsa.
Siksi Twitterin yleistyminen on
demokratian kannalta
kaksiteräinen miekka.
Lähde: Vainikka & Huhtamäki, 2015, Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä,
http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien-politiikkaa/ ja: http://www.hs.fi/politiikka/a1424576240969
”

73. Case: Eduskuntavaalit 2015

74. Lähde ja lisätietoa: https://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
Ehdokkaat

75. Tunnuslukuja ehdokkaista
Lähde ja lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/03/10/eduskuntavaalien-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitterissa/
Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista Twitteriä käytti n. 44 %.

76. Valitut

77. Eduskuntaan valitut

78. Yhteenvetoa kansanedustajiksi valituista
Lähde ja lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/05/05/uuden-eduskunnan-sosiaalinen-verkosto-twitterissa-vaalit2015/
Valituiksi tulleista kansanedustajista Twitteriä käytti n. 80 %.
Korrelaatiokerroin seuraajamäärän ja äänien välillä oli r=0,53.

79. Kommentit
ja
kysymykset

80. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!