Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Verkkoympäristöjen toimintalogiikka, algoritmit ja suostuttelukoukut

1 197 vues

Publié le

Etäkoulutus MLL:n mediakasvatuksen digihyvinvointikouluttajien koulutuspäivillä, 31.8.2019, Harto Pönkä, Innowise

Publié dans : Formation

Verkkoympäristöjen toimintalogiikka, algoritmit ja suostuttelukoukut

  1. 1. Verkkoympäristöjen toimintalogiikka, algoritmit ja suostuttelukoukut 31.8.2019 Harto Pönkä Innowise
  2. 2. “Algoritmi on ohjelma, joka suorittaa tietyn tehtävän käytössä olevan datan ja määrättyjen sääntöjen perusteella. Se tekee siis päätöksiä. 2
  3. 3. Data Verkkopalveluiden käytöstä syntyy dataa, jonka perusteella voidaan koostaa mm. TOP-listoja, tilastoja ja suosituksia. Esimerkkejä: 1) suosituimmat sisällöt, esim. kuvat, videot, linkit, tuotteet, aiheet, ryhmät jne. 2) suosituimmat yhdistelmät 3) eniten kommentoidut 4) seuratuimmat käyttäjät 5) aktiivisimmat käyttäjät 6) käyttäjien iät, sukupuolet, sijainnit jne. 3 Kuva: Pixabay
  4. 4. Kuva: Wikipedia (CC BY-SA 2.5), https://en.wikipedia.org/wiki/PageRank#/media/File:PageRank-hi-res.png 4 Googlen hakualgoritmi perustui alun perin dataan siitä, miten verkkosivut linkittävät toisiinsa. Nykyisin siihen yhdistetään käyttäjistä kerätty data.
  5. 5. Google on todennäköisesti ”räätälöinyt mainoksesi” kymmenillä eri datapisteillä. Ikä, sukupuoli, ammatti, harrastukset, tuotteet, matkat, kiinnostuksen kohteet jne. Täällä voit tarkistaa tietosi: https://adssettings.google.com/ 5
  6. 6. Somepalvelujen algoritmit
  7. 7. Somepalvelut perustuvat joko verkostoihin tai ryhmiin/yhteisöihin 7 ”Yhteinen tavoite tai kiinnostuksen kohde synnyttää ryhmän.” ”Jokainen ihminen on korkeintaan kuuden askeleen päässä muista.”
  8. 8. Facebook yhdisti maailman ihmiset niin, että vuonna 2016 sen käyttäjät olivat keskimäärin enää 3,57 askeleen päässä toisistaan. 8 Lähteet: Paul Butler, Facebook, 2010, https://www.facebook.com/note.php?note_id=469716398919, Facebook Research, 2016, https://research.fb.com/three-and-a-half-degrees-of-separation/
  9. 9. 9 Somepalvelujen julkaisut leviävät verkostojen kautta Mitä useampi verkostosi jäsen jakaa tietyn julkaisun, sitä todennäköisemmin näet sen. UGC = user-generated content, jokaisen somepalvelun tärkein omaisuus.
  10. 10. Verkostodata Sosiaalisen verkoston analyysi avulla saadaan tietoa sen jäsenistä ja heidän välisistään suhteista. Verkostoanalyysin tuloksia: 1) keskeisimmät toimijat 2) toimijoiden väliset suhteet 3) toimijoiden muodostamat ryhmittymät 4) ryhmittymien väliset suhteet 5) asiat/aiheet, jotka yhdistävät eri toimijoita ja ryhmittymiä 10 Kuva: Eduskuntavaaliehdokkaiden klusterit Twitterissä #vaalit2019, Harto Pönkä, 2019, https://harto.wordpress.com/2019/04/02/eduskuntavaaliehdokkaiden-klusterit-twitterissa-vaalit2019/
  11. 11. Algoritmi = näkymätön käsi
  12. 12. Tykkääminen Tykkäys oli ensimmäisiä sosiaalisen median sisällön suodatuksen algoritmeja. Sen avulla tunnistetaan: 1) suositut sisällöt 2) mistä sinä pidät 3) mitä sinä tuotat Vimeo 2005 FriendFeed 2007 Facebook 2008 / 2010 YouTube 2010 Twitter 2015 12 Kuva: Facebookin tykkäysikoni, Enoc vt @ Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/Like_button#/media/File:Facebook_like_thumb.png (public domain)
  13. 13. Uutisvirran algoritmi Facebook kopioi reaaliaikaisen uutisvirran Twitteriltä ja julkaisi sen v. 2009. Saman vuoden lokakuussa Facebook otti käyttöön algoritmin, joka valitsee: 1) mitä julkaisuja näet 2) missä järjestyksessä julkaisut ovat 3) kuinka pitkään julkaisut näkyvät Tämän seurauksena käyttäjät eivät näe kaikkia Facebook-kavereidensa julkaisuja, vaan ne, jotka algoritmi heille valitsee. 13 Kuva: Facebookin uutisvirta v. 2009, prehensile @ flickr, https://www.flickr.com/photos/prehensile/3349062358/sizes/o/in/photostream/ (CC-BY-NC-SA 2.0)
  14. 14. “Algoritmin päätöksille ei ole kielto-oikeutta. Se, minkä algoritmi poimii, on yhä useammille totta. 14
  15. 15. 15 Lähde: HS/Nyt-liite, 30.1.2019, https://www.hs.fi/nyt/art-2000005982846.html ”Näkymätön käsi” ei aina ole niin älykäs kuin luullaan. Useat uutisvirtojen algoritmit perustuvat suositun sisällön suodattamiseen käyttäjien reaktioiden perusteella. Siksi niitä voi harhauttaa luulemaan sisältöjä suosituiksi.
  16. 16. Käyttäjien verkkotoiminta Facebook kerää tietoa verkkosivuilta, joilla käyttäjät ovat vierailleet, mm. tykkäysten, evästeiden ja seurantakoodien avulla. Datan avulla voidaan: 1) näyttää mainoksia yrityksiltä, joiden sivuilla olet vieraillut 2) näyttää mainoksia juuri siitä tuotteesta, jota kävit netissä katsomassa 3) kerätä tietoa kiinnostuksen kohteistasi ja toiminnastasi 4) kerätä tietoa yrityksille niiden asiakkaista 16 Kuva: GraphicsSC @ Pixabay (Pixabay license)
  17. 17. Monet yritykset vievät asiakkaidensa tietoja Facebookiin, jotta heille voidaan kohdistaa mainontaa Facebookin mainosalgoritmin avulla. Täällä voit tarkistaa tietosi: https://www.facebook.com/ads/pr eferences/?entry_product=ad_setti ngs_screen (Tässä on kyse profiloinnin käytöstä sähköisessä suoramarkkinoinnissa, joka vaatii suostumuksen etukäteen.) 17
  18. 18. Facebookin äänestyskehotus Facebook on kehittänyt vuodesta 2010 alkaen toimintoa, joka kehottaa äänestämään vaaleissa ja näyttää, ketkä kavereistasi ovat jo äänestäneet. Se oli käytössä myös Eduskuntavaaleissa 2019. Tutkimusten mukaan kyseessä voi olla tehokkain koskaan tehty väline vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Ilmoitusta ei näytetä kaikille. Yhtiö ei kerro, keille toiminto näytetään ja millä perustein. 18 Lähteet: HS, 5.4.2019, https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006060937.html, The Guardian, 2018, https://www.theguardian.com/technology/2018/apr/15/facebook-says-it-voter-button-is-good-for-turn-but-should-the-tech-giant-be-nudging-us-at-all
  19. 19. Addiktion algoritmi
  20. 20. “Netissä surffailun audiovisuaalisten ärsykkeiden ja jatkuvien keskeytysten tulva voivat johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen. Onko nopea palkinto tärkeämpää kuin syvällinen tiedonkäsittely? 20
  21. 21. Oppiva suosittelualgoritmi YouTube ehdottaa seuraavaksi katsottavia videoita käyttäjistä ja videoista kertyneen datan perusteella. Algoritmi käyttää apuna tekoälyä, joka pyrkii oppimaan käytöksestäsi testaamalla sinulle löydettyjä vaihtoehtoja. Suosituksiin vaikuttaa mm. 1) videoiden laatutekijät (klikit ja ajat) 2) käyttäjän suosimat kanavat ja aiheet 3) käyttäjän haku- ja katseluhistoria 4) käyttäjän ikä, sukupuoli, sijainti jne. 21 Lähde: Covington, Adams, & Sargin, 2016, Deep Neural Networks for YouTube Recommendations, https://static.googleusercontent.com/media/research.google.com/en//pubs/archive/45530.pdf
  22. 22. MrTuomo Valmiiksi hajonnut tuoli 22 YOUTUBEN ALGORITMIN MAINOKSIA KAUPALLISTA SISÄLTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ(?) Soikkuu ”Clarion tarjosi yön hotellissa” eeddspeaks ”Ville Ruotsista lähetti juotavaa” Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/
  23. 23. Ruutuaika Suomessa 13-16-vuotiaista 80 % käyttää kännykkää päivässä yli suositellun 2 tuntia. Nuoret käyttävät useimmin YouTubea, WhatsAppia, Snapchatia ja Instagramia. Somen käytön on todettu olevan addiktoivampaa kuin tupakan ja alkoholin. Sosiaalisen median käyttöön voi liittyä mm. ahdistusta, masennusta, väsymystä, tyytymättömyyttä omaan kehoon ja verkkokiusaamista. 23 Lähteet: DNA:n koululaiskysely 2019, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf, RSPH, #StatusOfMind, 2017, https://www.rsph.org.uk/uploads/assets/uploaded/d125b27c-0b62-41c5-a2c0155a8887cd01.pdf
  24. 24. Tykkäysten kalastelu ja vertailu Useiden tutkimusten mukaan sosiaalisen median käyttäjät vertailevat julkaisujensa tykkäys- ja kommenttimääriä muihin. Esimerkiksi Instagramissa on riski vertailla itseä kuvien kautta sekä kavereihin että julkkiksiin. Pahimmillaan tykkäysmääriä pidetään fyysisen kauneuden mittarina. Some ja nuoret 2019 –kyselyn mukaan n. 42 % suomalaisista 13-29-vuotiaista pyrki tekemään julkaisuja, jotka saavat mahdollisimman paljon reaktioita. 24 Lähde: Some ja nuoret 2019, https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/, kuva: Later, 2019, https://later.com/blog/hidden-likes-instagram/ Instagram kokeilee useissa maissa tykkäysten piilotusta käyttäjien hyvinvoinnin vuoksi.
  25. 25. 25 Facebook ja tunteet Facebookin tutkimuksen (2014) mukaan uutisvirrassa näytettävät positiiviset julkaisut synnyttivät käyttäjissä positiivisia tunteita ja negatiiviset julkaisut synnyttivät negatiivisia tunteita. Facebook julkaisi reaktio-painikkeet vuonna 2016. Reaktioiden avulla Facebookin on mahdollista näyttää käyttäjän tunnetilan mukaisia julkaisuja. Lähde: Kramer, Guillory, & Hancock, 2014, Experimental evidence of massive-scale emotional contagion through social networks, https://www.pnas.org/content/111/24/8788.full
  26. 26. 26 Juuri tässä syntyy addiktion aiheuttava silmukka. Yhdessä päässä on algoritmi, joka on yritetty ohjelmoida manipuloimaan aivojamme kiinnostumaan sen tarjoamasta sisällöstä. Silmukan toisessa päässä aivomme etsivät järjestelmän salaisuutta, sen toimintaperiaatetta – miksi palkinto, miksi rangaistus? “ Lähde: HS, 15.10.2018, https://www.hs.fi/nyt/art-2000005864675.html
  27. 27. Närkästyksen kone
  28. 28. 28 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Tunne vs. järki
  29. 29. Facebook suosii vihanaamaa? Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019. Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten klikkauksia, kommentteja ja jakoja. Eniten vihanaama-emojia käytettiin Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin reagoinnissa. Facebookin algoritmi saattaa vahvistaa vihaisuutta aiheuttavia julkaisuja. 29 Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/ Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden Facebook-sivuilla.
  30. 30. 30 Kuva: Kiran Garimella/Aalto-yliopisto, lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/algoritmi-voi-luoda-sopua-clintonin-ja-trumpin-kannattajien-valille?publisherId=37936456&releaseId=57059022 Verkostoituminen voi johtaa ennakkokäsityksiä vahvistaviin kupliin ja ”kaikukammioihin”. Someväittelyissä eri mieltä olevat jakaantuvat vastakkaisiin leireihin, joiden välissä on vaikea olla. Polarisaatio
  31. 31. 31 ”blokkasi”-sanan sisältävät suomenkieliset twiitit 05/2016 – 06/2019 Datalähde: Twitterin haku, kuva: Harto Pönkä, 15.7.2019.
  32. 32. Onko digihyvinvointi vaarassa? 32
  33. 33. Oletko yrittänyt vähentää somen käyttöä siinä kuitenkaan onnistumatta? Datalähde: Yle ja Taloustutkimus, 7.4.2018, 15-79-vuotiaat, N=953 (sosiaalista mediaa käyttävät). Kuva: Harto Pönkä, 17.4.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10148277 33
  34. 34. Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa Eri mieltä Samaa mieltä Kokenut kiusaamista 76 % 24 % Kiusannut toisia 92 % 8 % Nähnyt kiusaamista 39 % 61 % Puuttunut kiusaamiseen 66 % 34 % Somessa on helpompi kiusata kuin arkielämässä 10 % 90 % Somessa on pienempi kynnys härnätä, ”huutaa”, ”trollata” tai olla muuten eri mieltä 36 % 64 % 34 Lähde: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, SoMe ja nuoret, Suomessa asuvat 13-29-vuotiaat, N=6247. (CC-BY-ND-NC) https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/
  35. 35. Sosiaalisen median palvelut ovat tuoneet elämääni… Eri mieltä Samaa mieltä Kavereita 30 % 70 % Seurustelukumppanin 69 % 31 % Vertaistukea 28 % 72 % Yhteenkuuluvuuden tunnetta 23 % 77 % Tietoa kiinnostavista asioista 6 % 94 % Tavan kuluttaa aikaa 5 % 95 % Surua 47 % 53 % Iloa 7 % 93 % 35 Lähde: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, SoMe ja nuoret, Suomessa asuvat 13-29-vuotiaat, N=6247. (CC-BY-ND-NC) https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/
  36. 36. Miten välttää digimaailman karikot? 1. Monilukutaito: valitse käyttämäsi palvelu, tunne ne ja niiden algoritmit. 2. Hyvinvointi: pidä sometaukoja, ulkoile, liiku ja nuku. 3. Rakentava osallistuminen: arvosta jokaista ihmistä hänen mielipiteistään riippumatta. 36
  37. 37. 37 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×