Koulutus Itä-Suomen yliopistolle, 16.9.2015, Harto Pönkä, Innowise

1. Yhteisöllisen
oppimisen
skriptaus ja
ohjaaminen
Harto Pönkä, 16.9.2015

2. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii
tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteisöllinen oppiminen

3. Kun puhutaan ”tiukasta”
yhteisöllisestä työskentelystä, niin
puhutaan ryhmistä.

4. 1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Ryhmäytyminen
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

5. Yhteisöllinen työskentely
edellyttää
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä

6. MIKSI?

7. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

9. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

10. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

11. Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan,
välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

12. Riittävästi aikaa ja tukea
• Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan
• Välineiden täytyy olla hallussa ennen
työskentelyä
• Oma keskustelualue yleisille ja teknisille
kysymyksille
• Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä
• Keskustelua syntyy harvoin itsestään –
tarvitaan hyvä tehtävänanto
• Opettajan on oltava läsnä
• Kannusta vertaistukeen

13. Toimintakulttuurin kehittyminen

14. Oppimisen skriptaus

15. • Pedagogiset skriptit ”käsikirjoittavat” oppimista etukäteen
opettajan suunnittelemalla tavalla
• Pedagogisia malleja voidaan tarkastella skripteinä
• Laajemmin oppimisen skriptauksella tarkoitetaan sitä, että
opettaja liittää verkkoympäristöön tehtäviä, ohjeita ja
muita elementtejä, jotka ohjaavat oppimisprosessia
toivottuun suuntaan
• Myös opetukseen valitut laitteet ja sovellukset voivat
toimia skripteinä
– On tärkeää tuntea, miten kutakin laitetta ja sovellusta tyypillisesti
käytetään ja mitä ne mahdollistavat (affordanssit)
Skriptit ja skriptaus

16. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

17. • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea
yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)
• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.
Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla
skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se
jonkin apuvälineen kautta.
• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai
monimutkaisen skriptin.
• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.
Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia
Dillenbourg, 2002

18. Tehtävänannoista
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheiden tukemiseen
– Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset
– Tiedon haku ja arviointi
– Harjoittelu
– Liittäminen aiempiin tietoihin
– Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan
– Ja niistä syntyy keskustelua, kun erilaiset näkökulmat tulevat
esiin ja osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia
– Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman
ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

19. Esimerkkejä

20. Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204,
https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten-
kirjainten-sisallot.html

21. http://www.thinglink.com/
(Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 )
Linkkiseinä

22. Graduwikin rakenne skriptinä
• Ilmennä verkkoympäristön
rakenteella prosessin vaiheita
• Käytä numerointia näyttämään
vaiheiden looginen järjestys.
Vielä parempi, jos ne
muodostavat ”juonen”!
• Oppijalle on hyödyksi hahmottaa
prosessin kokonaisuus
– Suunnitelmallisuus
– Mitä seuraavaksi, missä on maali?
• Erikseen pysyvät materiaalit ja
työtilat

23. Sivupohjat helpottavat aloittamista

24. Case:
Innolukio
Lisää aiheesta:
https://harto.wordpress.com/201
3/04/16/luovan-
ongelmanratkaisun-ja-
innovaatioiden-analyysia-
innolukiosta/

25. Korrelaatio r=0,67 (p<0,001)
Menestyneimmät ideaehdotukset saivat 3-7 viestiä ohjaajilta.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
Innovaatioprosessin ohjaus

26. Prosessit ovat ainutlaatuisia
Yhteisöllisyyttä tai
vuorovaikutusta ei
voida pakottaa,
mutta sille
voidaan luoda
otolliset
olosuhteet.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

27. Pelillisyys

28. Pelillisyys oppimisessa
• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat
• Saavutukset
• Tasot, hahmon kehitys
• Vertailu, usein käyttäjien välillä
• Edistymispalkit
• Tunnustukset (esim. open badget)
• Virtuaalirahan ansainta
• Kyselyt ja ns. keskeytykset
• Tarinallisuus, juoni
• Todellisuuden jäljittely
• Pelit ja 3D-maailmat
Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

29. QR-koodien avulla on helppo rakentaa
tosimaailmaan kytkeytyviä oppimispolkuja.
Esimerkkejä pelillisyydestä
Kahoot-tietokilpailut
Opetuksen vaiheistaminen/skriptaaminen juonellisen tarinan
muotoon tekee siitä helposti seurattavaa ja motivoivaa.
(Pönkä, 2008)

30. Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/

31. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-
pedagogisena-tyovalineena-luento-1

32. Oppimisen arviointi

33. Arvioinnin näkökulmia
• Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen
verkkopalvelujen lokitiedot
• Vuorovaikutuksen arviointi
• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi
– Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne.
– Ryhmätöiden arviointi
– Itsearviointi, vertaisarviointi
• Palaute opetuksesta
 Lopputuloksen vs. prosessin arviointi

34. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto
– Opettajien havainnot
• Esimerkiksi näin:
1) Aseta tiedot aikajanalle,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Yhteisöllisen oppimisen arviointi

35. Ryhmien tuotosten versiohistoriat
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko työskentely vastavuoroista?

36. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?
• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän
onnistumiseen tehtävässä?
• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien
jäsenten kesken?
• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?
• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?
• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?
Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?

37. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena
Yksilöllisen oppimisen arviointi

38. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!