Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri
•3 j'aime•1,049 vues
Signaler
Partager
Télécharger pour lire hors ligne
Oppilaitosjohdon LUOTI-koulutus, 20.11.2012, Harto Pönkä
Contenu connexe
Tendances
Tendances(20)
Similaire à Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri
Similaire à Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri(19)
Plus de Harto Pönkä
Plus de Harto Pönkä(20)
Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri
- 1. Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri versio 3.0 Harto Pönkä, 20.11.2012 Oppilaitosjohdon LUOTI-koulutus Twitterissä: #luoti
- 4. Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN • Avoimuus, julkisuus, jakaminen • Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen • Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen • ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt • Verkkopalvelujen ja yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen • Kokeilevuus, oppiminen
- 5. Kuinka sosiaalinen Facebook on?
- 7. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen, mutta eivät yhteisölliseen tiedonrakenteluun Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
- 8. Yhteisöllinen tiedonrakentelu • Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005) • Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen. • Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003) • Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
- 9. Kun puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan ryhmistä.
- 10. ”Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla, jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
- 11. Ryhmäytyminen 1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
- 12. Tehokas ryhmä on sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen, joka konkretisoituu esim. yhteisenä tuotoksena.
- 13. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
- 14. Yhteisöllinen prosessi Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
- 15. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
- 16. Voisiko oppilaitos kokonaisuutena muodostaa verkkoyhteisön?
- 17. Flipped classroom –työskentely jatkuu • Käykää lyhyesti läpi esitehtävään tulleet vastaukset ja keskustelu • Aikaa keskustelulle n. 15 min • Muodostakaa 2-4 suositusta, miten koululle voisi perustaa oman verkkoyhteisön – Kirjoittakaa suositukset Edulan keskusteluun
- 18. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin pysyvä yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
- 19. Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
- 20. Verkkoyhteisö • Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi • Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä: – Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa – Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja – Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä” – Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys • Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan • Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
- 21. Sosiaalinen media on ennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!
Notes de l'éditeur
- Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset. Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa. Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.