Kotkan-Haminan seudun seutufoorumi 3.11.2016

1. Matti Pohjola
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Digitalisaatiojaglobalisaatio
taloudenmuutosvoimina

2. 2
Suomen talouskasvun strategia = hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat
1 000
2 000
4 000
8 000
16 000
32 000
64 000
1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Yhdysvallat
Ruotsi
Saksa
Suomi
Bruttokansantuote asukasta kohden viitevuoden 2010 hinnoin, €
100 vuotta sitten:
industrialismi ja
nationalismi
50 vuotta sitten:
hyvinvointiyhteiskunta
25 vuotta sitten:
Euroopan
yhdentyminen
Nyt?:
digitalisaatio ja
globalisaatio

3. 3
Maailmantalouden muutosvoimat
• Ennen: industrialismi ja nationalismi
– Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen,
arvokkaampaan järjestykseen
– Sähkövoima käyttövoimana eli ”yleiskäyttöisenä teknologiana”
– Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä
• Meillä metsä- ja metalliteollisuus
– Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä
• Nyt: digitalisaatio ja globalisaatio
– Digitaalinen palvelutuotanto on bittien yhdistämistä
arvokkaalla tavalla uudelleen, informaation muokkaamista tiedoksi
– ICT ja digitalisaatio ”yleiskäyttöisenä teknologiana”
– Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä
• Informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut
– Markkinat ovat aidosti globaalit: toiminnot keskittävät
digitaalisille alustoille (esim. Facebook)

4. Talouden rakennemuutos: teollisuudesta palveluihin, atomeista bitteihin
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Saksa
Suomi
Ruotsi
Euroalue
Yhdysvallat
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Yhdysvallat
Ruotsi
Saksa
Suomi
Lähde: OECD Statistical Database Korkean teknologian palvelut = informaatio ja viestintä (mm. televiestintä ja
tietojenkäsittelypalvelut) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, %
Korkean teknologian palvelualojen osuus
bruttokansantuotteesta, %

5. 5
Kokonaistuotanto (bruttoarvonlisäys viitevuoden 2010)
hinnoin, milj. €
Kansantalouden kasvuongelmat johtuvat tehdasteollisuuden vaikeuksista
– yksityiset palvelut ovat pitäneet kasvua yllä
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
22 000
24 000
26 000
28 000
30 000
32 000
34 000
36 000
38 000
40 000
42 000
44 000
46 000
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Arvonlisäys yhteensä
Yksityiset palvelut
Julkisyhteisöjen palvelut
Tehdasteollisuus
Rakentaminen
Energiahuolto: vesi- ja jätehuolto
Alkutuotanto
Tehdasteollisuus on
supistunut vuodesta
2007/2008 alkaen
Yksityiset palvelut ovat
kasvaneet kaiken aikaa
Nämä trendit kumonneet
toisensa
⇒ Bruttoarvonlisäys on
jäänyt vuoden 2006
tasolle

6. 60
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Metalliteollisuus pl. sähkö- ja
elektroniikkateollisuus
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Kemianteollisuus
Metsäteollisuus
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kauppa
Amma2llinen, 2eteellinen ja tekninen toiminta:
hallinto- ja tukipalvelut
Informaa2o ja vies2ntä
Liikenne
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
Kansantalouden rakennemuutos tehdasteollisuudesta palveluihin
(bruttoarvonlisäys milj. euroa viitevuoden 2010 hinnoin, huom: molemmissa on sama asteikko, joten
toimialojen kokoerot käyvät hyvin esiin)

7. Maailmantalouden uudet muutosvoimat: Digitalisaatio ja globalisaatio
http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt
Tietokoneiden iPad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Internetin ja älypuhelimen käyttäjät, miljoonaa
http://www.internetlivestats.com/internet-users/ ; http://www.emarketer.com

8. 88
Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja
automatisoimalla tietotyötä
Tietointensiivinen työ
Täysautomaattinen
päätelaitteiden
suorittama työ
Asiakkaiden
päätelaitteiden
avulla suorittama
itsepalvelutyö
Mahdollisimman
edullisissa
olosuhteissa
suoritettava
taustatyö
Lähellä
asiakasta
tuotettava
kohtaamispalvelu
§ poistuu kokonaan § siirtyy asiakkaalle § siirtyy halpamaihin § säilyy ja lisääntyy
Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys

9. 999
Robotit tulevat! – Ammattien automatisoinnin todennäköisyys
Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment, 2013
Esimerkkejä:
- tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99
- urheilutuomari 0,98
- ravintolakokki 0,96
- verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94
- myyjä 0,92
- taksinkuljettaja 0,89
- kiinteistönvälittäjä 0,86
- kuorma-autonkuljettaja 0,79
- rakennustyöntekijä 0,71
- bussinkuljettaja 0,67
- poliisi 0,49
- ekonomisti 0,43
- urheilija 0,24
- kokki (chef) 0,1
- päätoimittaja 0,05
- toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaali-
työntekijä, esikoulun opettaja,
urheiluvalmentaja 0,01 – 0,02

10. 1010
Tuottavuuden uusi kasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta
• Tietokone voittaa ihmisen
rutiininomaisissa tehtävissä
• Tietokone voittaa ihmisen jopa
älykkyyttä vaativissa tehtävissä
• Mutta ihmisten ja tietokoneiden
tiimi voi voittaa sekä tietokoneen
että ihmisen kaikissa tehtävissä
>
en.chessbase.com
>
>

11. 11
Digitalisaatio ja työn muutos

12. Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset väestön ja yritysten tietotekniikan
käytöllä mitaten
12
Lähde: Tilastokeskus
Osuus yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä, %

13. 13131313
Teknologian kehitys
Erik Brynjolfsson, The key to growth? Race with the machines,
TED-luento 2013
Kombinaatioita tarjoavien
alustojen merkitys kasvaa
Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de
Muutosvoimat 1 + 2 => Digitaaliset alustat muutoksen välineinä

14. 14
Palvelun-
tuottajat
Alusta
Kuluttajat
Kuluttajien
määrän
kasvu lisää
alustan
houkuttele-
vuutta
tuottajille
Tuottajien
määrän
kasvu lisää
alustan
houkuttele-
vuutta
kuluttajille
Digitaalisten palvelualustojen myönteinen kasvukierre
Esimerkkejä alustoista:
- älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows
- verkkokaupat: Amazon, Alibaba, eBay, Tori.fi
- yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram
Internet-yritykset
ja muut tuottajat

15. Markkinat keskittyvät muutamille alustoille: Voittaja voi viedä kaiken!
15
Lähde: www.statistica.com
Sosiaalisen median käyttäjämääriä maaliskuussa 2015, miljoonaa
288
300
300
300
347
500
700
829
1 415
0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600
Twi/er
Skype
Google+
Instagram
LinkedIn
Facebook Messenger
WhatsApp
QQ
Facebook

16. 1616
Esimerkkejä digimurroksesta
Miljardia mobiilia maksutapahtumaa
Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de
Perinteinen media keskittyy alustoille
Perinteiset pankit uhkaavat kadota
Kaupan asiakkuudet siirtyvät verkkoon Teollisuus siirtyy internetiin

17. 17
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät
Esimerkki: Musiikin myynti Yhdysvalloissa
Lähde: Bean 2016

18. 18
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät
Lähde: Bean 2016

19. 19
Muutosvoimat 1+ 2 => Talouskasvun osatekijät digitaalisessa taloudessa
1) Työn merkitys vähenee
− Kustannus/palkkakilpailukyky ei ole enää tärkeää
− … koska robotit vievät rutiinityön
2) Perinteisen pääoman merkitys vähenee
− Pääomaa on lähes rajattomasti tarjolla
3) Ideoiden merkitys kasvaa – hyvistä ideoista pulaa
− Uudet tuotteet ja toimintatavat
− Globaalit markkinat
4) Ideoiden kombinoimiseksi ja skaalaamiseksi tarvittavien alustojen
merkitys kasvaa
− Markkinat keskittyvät
− Winner takes all –yhteiskunta
− Eriarvoisuus kasvaa

20. 20
Politiikkaa 1: Yrityksillä/yhteisöillä on kolme keinoa menestyä
1) Palvelujen jatkuva kehittäminen
− Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille
− … vaan internet-yritysten tapaan vähittäiselle kehittämiselle
− Algoritmit + asiakasdata
2) Henkilöstön osaaminen ja toimintatavat
− Digitaaliset kanavat + henkilöstön asiantuntemus = tuottavuuden uusi kasvu
− Joustavien työaikojen ja etätyön hyödyntäminen
3) Yrityskulttuuri vastaamaan diginatiivinen asiakkaiden odotuksiin
− Digitoidaan kaikki mikä on digitoitavissa
− Kehitetään sitä tukevia johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiä

21. 21
Politiikkaa 2: Julkinen sektori voi, paitsi luoda digitaalisen liiketoiminnan kasvulle
puitteet, myös vaikuttaa siihen itse suoraan ICT:n suurena käyttäjänä rakentamalla omia
alustojaan ja digitalisoimalla julkisia palveluja
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita:

22. 22
Digitaaliset SOTE-palvelut: Terveys on ylellisyyshyödyke => Terveysmenojen bkt-
osuus (%) kasvaa => Digitalisaation vaikutukset suuria
Lähde: OECD Health Data 2011 http://www.fihtanews.net/
Terveysmenojen bkt-osuus, %

23. 23
Politiikkaa 3: Tiede ja teknologia ovat avainasemassa
• Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle talouskasvulle
• Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa
• ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta
on vielä kokematta
• Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä digitalisaation ja
energian tutkimuksessa
- Digiplatform
- Energiaplatform
• Suomen tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kuitenkin nyt vähenevät

24. 24
24
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
1,6
1,8
2,0
2,2
2,4
2,6
2,8
3,0
3,2
3,4
3,6
3,8
4,0
4,2
4,4
4,6
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Ruotsi
Suomi
Yhdysvallat
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Koko kansantalous
Yritykset
Julkisyhteisöt
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
T&K-investointien bkt-osuus, %
T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa
Suomen T&K-investoinnit supistuvat
Lähteet: OECD ja Tilastokeskus

25. 25
Lopuksi
1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi
− Teollisuus kasvun veturina
2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio
− Digitaaliset palvelut kasvun veturina
3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on
paluuta menneeseen maailmaan
- Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle
4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio:
- Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa.
- Lisäksi on investoiva koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen
5) Digiyhteiskunta ei ole ”top down” vaan on ”bottom up”
− Nuoret ja koulut ovat avainasemassa
6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja