1. HUOMIOITA TEAK-
TUTKIMUKSESTA
KAISA HAAPAKOSKI JA LEENA
ÅKERBLAD
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Mitä aktiivimallin jälkeen?
Keinoja työllisyyden
parantamiseen
Seminaari
Kelan päätalo 11/2019
TYÖLLISTYMISTÄ
EDISTÄVÄ
AMMATILLINEN
KUNTOUTUS POLKUNA
TYÖELÄMÄÄN?
2. TÄSSÄ ESITYKSESSÄ LYHYESTI:
•Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK)
ja TEAK-tutkimus
•Kelan ammatillisen kuntoutuksen ja palvelun asiakkaiden
työmarkkina-aseman erityispiirteitä
•TEAK-tutkimuksen havaintoja:
Millaiset tekijät ovat yhteydessä siihen, että palvelu edistää
työllistymistä (palvelun tuloksellisuus)?
Työllistymisen edistyminen tässä moniulotteista: palvelu
johtaa työhön tai opiskeluun, vahvistaa sekä edistää koettua
työllistettävyyttä, valmiuksia ja työelämäosallisuutta.
4. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ
AMMATILLINEN KUNTOUTUS - TEAK
● Aloitettiin vuonna 2017 uutena Kelan
ammatillisen kuntoutuksen palveluna.
● Taustalla aiemmat Kelan ammatillisena
kuntoutuksena järjestetyt työkokeilu,
työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien
työhönvalmennus.
5. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ
AMMATILLINEN KUNTOUTUS - TEAK
Palvelua säädellään palvelukuvauksella
● Palvelussa kolme vaihtoehtoista palvelulinjaa
● Kesto palvelulinjasta riippuen 3 - 26 kk
● Aloitusjakso, työn etsintä, työpaikkajakso
● Omaohjaaja ja työpari
● Aktiivinen toimijuus ja tuki
6. TEAK-TUTKIMUS
● Toteutettiin Jyväskylän yliopistossa 10/2017 – 9/2019
Muutos-hankkeen osatutkimuksena.
● Tarkasteltiin TEAK-palvelun toimeenpanoa suhteessa
palvelun lähtökohtiin: työllistymisen edistämiseen,
kuntoutujan aktiiviseen toimijuuteen sekä tukeen.
● Monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen tutkimus –
toimeenpanotutkimuksellinen ja arvioiva ote.
Kyselyaineistoja ja haastatteluaineistoja, mm. kysely
vuonna 2017 palveluun osallistuneille.
● Tilastoanalyysit suoritti Asko Tolvanen (esim. E-SEM-
8. TEAK-PALVELU
Palvelu eri politiikkojen (policy) - rajapinnalla
● Kuntoutuslainsäädäntö säätelee toimintaa –
keskeistä työkyvyn kohentaminen.
● Toimintatavassa piirteitä myös aktiivisesta
työvoimapolitiikasta - esim. nopea työhön
siirtyminen, taustalla esim. IPS-SE ja SE-mallit
(supported employment).
9. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvien työmarkkina-
aseman erityispiirteitä
● Asiakkailla työkyky alentunut (kuntoutusta koskeva
lainsäädäntö). Lisäksi sidos työelämään löyhempi kuin
työeläkekuntoutuksessa – vähemmän tai ei lainkaan
työkokemusta tai vähäisempi työhön osallistuminen
viimeisen viiden vuoden aikana.
● TEAK-tutkimuksen kyselyssä vastaajilla mm. pitkittynyttä
työttömyyttä (45 % yli 2 vuotta), toimeentulon
riittämättömyyttä, osa koki vaikutusmahdollisuutensa
heikkoina. Vahva halu päästä työhön (työllistyminen
TEAK-PALVELUN ASIAKKAAT
10. 21 23
30
14
5 4 3 1
0
5
10
15
20
25
30
35
Tavanomaisten menojen kattaminen
talouden käytettävissä olevilla tuloilla (%)
8
18
33 29
6 4 1
0
20
40
Miten hyviksi omat mahdollisuudet
vaikuttaa omiin asioihin elämässä
nähdään (%)
Tilastokeskuksen
tulonjakotilastossa ”suurin
vaikeuksin” tai ”vaikeuksin”
osuus kotitalouksista noin 7 %
(v. 2017).
Työttömillä vastaava luku 32 %
(v. 2010) tässä aineistossa 44
%.
Mitä huonommiksi
vaikutusmahdollisuudet koettiin, sitä
heikompia olivat palvelun toteutusta
ja tuloksellisuutta koskevat arviot.
12. PALVELUN TULOKSELLISUUS
TEAK-palvelun tavoitteena työllistymisen edistyminen
(työelämäosallisuus – inkluusio). Tavoitteet
palvelukuvauksessa:
● Tukea yksilöllisesti kuntoutujan pääsyä
palkkatyöhön.
● Tukea urasuunnitelman teossa ja alavaihtoehtojen
valinnassa.
● Tukea ammattialan työn soveltuvuuden
varmistamisessa.
13. PALVELUN TULOKSELLISUUS -
TYÖLLISTYMISEN EDISTYMINEN
TEAK-tutkimuksen kyselyssä palvelun
tuloksellisuutta lähestyttiin
osallistujien arvioiden pohjalta.
Analyysissa käytettiin yhdistettyä
näkökulmaa tuloksellisuuteen:
● Palvelun johtaminen
työllistymiseen tai opiskeluun
● Koetun työllistettävyyden
vahvistuminen palvelussa
● Kokemus palvelun kyvystä edistää
työelämäosallisuutta ja valmiuksia
työmarkkinoilla
Työllistymisen
edistyminen
palvelussa
Valmius ja tuki työelämään
palvelun jälkeen
Palvelun kyky edesauttaa
työelämäosallisuutta
Koetun työllistettävyyden
vahvistumninen
Palvelun johtaminen työhön
tai opiskeluun vs.
muualle/ei mihinkään
Tuloksellisuus
14. Palvelun
toteutukseenliittyvät
tekijät
Support/ Tuki
Yksilöönliittyvät ja
situationaaliset tekijät
Job-matching
Kuntoutuksen kokeminen
turhauttavana
Tuki- ja
liikuntaelinhäiriöt
Koettu oikea-aikaisuus -
ajankohdan sopivuus
Vaikutusmahdollisuudet
omassa elämässä
Tavoitteellisuus
palveluun liittyen
Tuloksellisuus
Työllistymisen
edistyminen palvelussa
Palvelun tuloksia ja toimivuutta
tarkasteltiin monenlaisten
analyysien avulla, sekä
laadullisin että määrällisin
menetelmin.
Tässä kuviossa hahmottuu osa
TEAK-tutkimuksen
kuntoutujakyselyä koskevasta
E-SEM-analyysista.
Käänteinen
yhteys
15. KESKEISIÄ PALVELUN
TULOKSELLISUUTEEN LIITTYVIÄ
TEKIJÖITÄ TEAK-TUTKIMUKSESSAOsallistujaan liittyvät tekijät
• Esim. kun oli tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai ikää enemmän, palvelun
tuloksellisuutta ja toteutusta koskevat arviot olivat heikompia
Tilannekohtaiset ns. situationaaliset tekijät - osa liittyi vahvasti
kuntoutuspalveluun ohjautumiseen
• Sopiva ajankohta kuntoutukselle osallistumiseen tuki tuloksellisuutta
• Etukäteistieto palvelusta, palveluun pääsy viivytyksettä tuki
tuloksellisuutta
• Heikot vaikutusmahdollisuudet omassa elämässä (yhteydessä toim.
tuloon) heikensivät
Palvelun toteutukseen liittyvät tekijät
• onnistunut ”job-matching” ja toimiva tuki palvelun aikana sekä
16. POLKU TYÖELÄMÄÄN ON SIIS
SIDOKSINEN
Tietyt yksilöön ja hänen elämäntilanteeseensa
liittyvät tekijät ovat yhteydessä siihen, miten
palvelun koetaan edistävän työllistymistä. Ihmisten
elämäntilanteet ovat kuitenkin dynaamisia ja
yhteydessä esimerkiksi tukijärjestelmien
toimivuuteen muutos mahdollista.
Myös palveluun ohjautumiseen ja palvelun
toimeenpanoon liittyvät tekijät vaikuttavat palvelun
kykyyn edistää työllistymistä – näiden mekanismien
17. PALVELUN KYKY EDESAUTTAA
KUNTOUTUJAA POLULLA ON MYÖS
SIDOKSINENTärkeää tunnistaa, mitkä tekijät edesauttavat tai
heikentävät odotettuja tuloksia
● Kun ymmärretään mekanismeja, voidaan
mahdollisesti löytää keinoja tukea
● Mitä on tuloksellisuus? Tuloksellisuutta olisi hyvä
avata – nähdäänkö työllistymisessä esimerkiksi
”osamahdollisuuksia”? Nähdäänkö palveluiden
tuloksellisuudessa tai työllistymisessä ja
työllistymisen edistymisessä asteita, polkuja,
18. ● TEAK-tutkimuksessa oli mahdollista selvittää
koettua, itse arvioitua ja itse havaittua sekä
yhdistää eri näkökulmia (myös omaohjaajien ja
työnantajien) - tärkeää seurata myös rekistereitä
tutkimusta eri näkökulmista eri aineistoin.
● Tulosten myötä huomio kiinnittyy mm.
mahdollisiin ylisektorisiin toimintatapoihin,
resurssien ja vaikutusmahdollisuuksien
tukemiseen jo ennen toimenpiteitä sekä
työnantajayhteistyöhön.
● Lisää havaintoja TEAK-tutkimuksen tulevassa
raportissa.
19. YHTEYSTIEDOT
YTT Kaisa Haapakoski, Jyväskylän
yliopisto
kaisa.haapakoski@jyu.fi
YTT Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto
leena.akerblad@jyu.fi