Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•419 vues
Sipari S, Vänskä N, Pollari K. Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5, 2017. Julkaisun osoite: http://hdl.handle.net/10138/220550.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Plus de Kelan tutkimus / Research at Kela
Plus de Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt
- 1. Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt Salla Sipari, Nea Vänskä ja Kirsi Pollari Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5, 2017
- 2. Tuloksena hyvän käytännön elementit: lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen
- 3. Lapsen etu toteutuu yhteisen harkinnan ja neuvottelun kautta
- 4. Tutkimuksen toteutus • Aineisto kerättiin • vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten yksilöllisinä toiminnallisina haastatteluina (N = 6) • fokusryhmäkeskusteluina, joissa oli mukana lasten kuntoutuksen ammattilaisia HUS:stä ja yksityisistä yrityksistä (N = 30) sekä lasten vanhempia (N = 4) • tulevaisuustyöpajana. • Tutkimus toteutettiin Metropolia ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä.
Notes de l'éditeur
- Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapselle merkityksellinen toiminta arjessa mahdollistuu kolmen toisiinsa nivoutuvan elementin kautta, jotka ovat lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana käsittää lapsen identiteetin ja minäkuvan, tunteet ja haaveilun, osallisuuden yhteisössä sekä lapsen oman tahdon ilmaisun ja asioihin vaikuttamisen. Lapsen mieluisa toiminta on lapsen maailmaan kiinnittyvää ja lapsentahtista. Se sisältää oppimista ja onnistumista, elämyksellisyyttä ja leikillisyyttä ja tuottaa iloa. Yhteistoiminta rakentuu neuvottelussa sisältäen joustavuutta, vastuun ottoa ja jatkuvuutta. Yhteistoiminta edellyttää valmistautumista ja etenee yhteisenä oppimisprosessina, jota suuntaavat yhdessä sovitut tavoitteet ja käytännöt. Lapsen merkityksellisen toiminnan rakentumista arjessa ohjasivat seuraavat arvot: turvallisuus, luottamus, rohkeus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus. Lapsen kuntoutuksen hyvän käytännön tekijät ilmensivät yksilöllisten voimavarojen korostamista, lapsen osallistumisen tavoitteiden suuntaisten ratkaisujen löytymistä yhdessä sekä perheen arjen sujumisen tärkeyttä.
- Lapsen edun punninta on kuntoutuksen hyvää käytäntöä, joka varmistaa lapselle parhaan mahdollisen kuntoutumisen toteutumisen. Lapsen etu punnitaan lapsen, perheen ja ammattilaisten kumppanuudessa ja yhdessä neuvotellen. Lapsen edun punninnan perustana on lapsen toimijuuden ja osallistumisen arvostaminen ja ammattilaisten osaaminen ja resurssit. Näiden avulla voidaan yhdessä toteuttaa lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavia hyviä käytäntöjä.
- Tutkimuksessa tarkoituksena oli kuvata lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavia kuntoutuksen hyviä käytäntöjä nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena oli lapsen osallistumisen ja toimijuuden vahvistuminen arjen toiminnoissa lapsen edun toteutumiseksi kuntoutuksessa.