1. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
Kotimaiset ja kansainväliset asumisen ja elämisen verkkopalvelut – nykytilanne ja kehityshaasteet
13.3.2009
Movense Oy
Kimmo Rönkä
Vesa Kemppainen
13.3.2009

2. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
Saatteeksi
Tila-ohjelma on palveluja, teknologiaa, tuotteita ja tutkimustietoa yhdistävä ohjelma, jonka
tavoitteena on kasvattaa tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälisyyttä. Virtuaalisuus ja
erilaiset tietoverkon kautta tapahtuvat palvelualustat ovat keskeinen osa Tila-ohjelmassa tapahtuvaa
kehittämistä.
Internetin merkitys asumisen liiketoiminnassa on jatkuvassa muutoksessa. Siksi haluttiin tehdä
nopea tilannekatsaus siitä, missä Suomessa ollaan menossa ja miten kansallinen asumisen liiketoiminta on
muotoutunut osaksi verkottunutta web-ympäristöä.
Asumisen portaalit -selvityksen tarkoituksena on:
• koota tiiviiseen ja luokiteltuun muotoon kotimainen ja kansainvälinen asumisen www-sivustojen
nykytilanne
• luokitella www-sivustoja niiden käyttötarkoituksen mukaan (esim. rakentaminen, sisustaminen,
aluevaikuttaminen jne)
• tehdä toiminnallisia arvioita www-sivustoista (käyttäjät, kävijämäärät, ansaintalogiikat jne)
• arvioida käyttäjälähtöisyyden ja –osallistumisen sekä asumiseen liittyvän sosiaalisen median
nykytilannetta (asumisen/elämisen ns. web 2.0-sovellukset) ja kehityshaasteita
• esittää arvioita asumisen www-portaalien kehittymisestä (kehitystrendit, heikot signaalit ja ajurit
asumisen portaalien kehittymisessä)
Selvitys toteutettiin Tekesin Tila-ohjelman tilauksesta tammi-helmikuussa 2009. Työn toteuttivat DI Kimmo
Rönkä ja TaM Vesa Kemppainen Movense Oy:stä.
2
13.3.2009

3. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA Sisältö
Alkusanat
1. Internet ja web – nykytilanne ja kehityssuuntia
2. Asumisen megatrendit ja elämyksellisyys
3. Muutosvoimia asumisessa
4. Asumisen web – kotimaisia esimerkkejä
5. Asumisen web – kansainvälisiä esimerkkejä
6. Asumista ja elämää verkossa – kehitystrendejä
Lähdeluettelo
Liitteet
3
13.3.2009

4. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
Internet ja web – nykytilanne ja kehityssuuntia
4
13.3.2009

5. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
INTERNET – NYKYTILANNE
Portaalin määritelmä (muokattu lähteestä fi.wikipedia.org)
Portaalista käytettyjä sanoja: verkkosivusto, www-sivusto, www-sivut, webbisivut, internet-sivut, internet-
sivusto, nettisivusto, nettisivut, kotisivut. Portaali voi olla kokoava verkkopalvelu tai linkittävä sivusto. Portaalien
päämääränä on luoda yhteyksiä eri tahojen välille.
Portaali (portal) on tietojärjestelmä joka järjestää ja auttaa saamaan yhteyksiä eli kontakteja
eri toimijoiden tai tahojen välille, kuten esimerkiksi:
• Palvelujen ja tuotteiden toimittajat ja näiden asiakkaat (yritysportaali, markkinapaikka)
• Yhdistyksen, kuntayhteisön tai muun yhteisön jäsenet tai asukkaat (www-sivusto)
• Sidosryhmät, kumppanit ja palveluiden tuottaja (yritysportaali, ekstranet).
• Työntekijöiden keskinäinen yhteydenpito ja tiedonjakaminen (yritysportaali, intranet)
Portaali on liittymä (kuten ovi, luukku tai ikkuna) yhden tai usean organisaation asiointipalveluihin,
yhteyshenkilöihin, tietojärjestelmiin ja näiden tietopalveluihin, organisaatioiden tarjoomaan ja valikoimaan.
Portaali toimittaa omille asiakkailleen yhden tai usean organisaation asiointipalveluja tai vain tietopalveluja.
Staattisesta portaalista dynaamiseen verkkoympäristöön. Tulevaisuudessa puhutaan enemmänkin
kokoavista verkkopalveluista , joihin käyttäjät itse kokoavat omaan työ- , vapaa-ajan ja asumisympäristöihinsä
parhaiten sopivan kokonaisuuden.
Kokoava verkkopalvelu yhdistää työn, asumisen, harrastukset ja vapaa-ajan. Tulevaisuuden
verkkopalvelut yhdistyvät mash-up –tyyppiseksi, useita toimintoja ja teemoja yhdistäväksi verkkosivustoksi.
Webbi on tulevaisuudessa käyttäjien lisäksi myös eri asumisen toimijoiden käyttöliittymä ja palvelujen tärkein
solmukohta, monen toiminnan ja aiheen yhdistelmä.
5
13.3.2009

6. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
WEB-PORTAALIT
INTERNET – NYKYTILANNE
Historia/nykytilanne Nykytilanne/tulevaisuus
Portaalin rakenne Yhteys muihin palveluihin Kokoava verkkopalvelu
Verkkosivun rakenne ”Hierarkinen web” Semanttinen web
Toiminnot Erikseen print-media, tv, internet ja radio Konvergoitunut monipalvelualusta
Toiminnan rakenne Keskitetysti, tuotantolähtöisesti ohjattu Hajautettu, itseohjautuva ja käyttäjälähtöisesti
muotoutuva
Toiminnan nopeus Staattinen, edellyttää tuotannon Dynaaminen, jatkuvasti käyttäjien muokkaama
toimenpiteitä
Vuorovaikutteisuus 1-suuntaisesta (palaute) 2-suuntaiseen Monisuuntainen (kehite)
(keskustelut)
Käyttäjien rooli Tietoa saava, viihdettä käyttävä, Tietoa luova, viihdettä tuottava, kehitettä
palautetta antava antava
Internet yritysten Tukeva, uusia mahdollisuuksia avaava Liiketoimintaa muokkaava ja uutta synnyttävä
liiketoiminnassa
Käyttäjäyhteisöjen rooli Kasvava, mutta usein tuotantolähtöisesti Mitä vertikaalisempi, sitä merkityksellisempi
perustettu
Webbi on monimuotoistunut portaalimaisesta lähtötilanteesta. Tulevaisuudessa webbi konvergoituu eri medioiden kanssa,
dynamisoituu, monisuuntaistuu sekä itseohjautuu synnyttäen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
6
13.3.2009

7. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
INTERNET – NYKYTILANNE
Webin hyödyntämisen eri tasot: Web adoption –malli
(lähde: Nenonen 2008; alkuperäinen lähde: Thompson & Yujun, 2004):
0-taso: yrityksellä vain sähköpostiosoite (email adobtion)
1-taso: verkkoläsnäolo, tiedon tarjonta (web presence)
2-taso: mahdollisuuksien hakeminen (prospecting)
3-taso: liiketoimintojen integrointi, verkkokauppa, verkkoyhteisöt (business integration)
4-taso: liiketoiminnan muutos, uutta liiketoimintaa (business transformation)
http://www.bschool.nus.edu.sg/staff/bizteosh/TeoPianIM2004.pdf
Yritykset ovat yleensä vähintään läsnä verkossa yhteistietojen ja suppeiden tuote- ja palvelutietojen muodossa. Mitä
enemmän yritys on siirtänyt toiminta-ajatustaan verkkoon, sitä enemmän se saa liiketoiminnallista hyötyä verkosta.
7
13.3.2009

8. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
INTERNET – NYKYTILANNE
WEB-PORTAALIT
Web markkinointiviestinnässä
Web-kasvot. Www-sivusto luo yritykselle, organisaatiolle tai verkostolle haluamansa kasvot.
Elinvoimaisuus. Ajantasainen www-sivusto viestittää sen, että yritys on elinvoimainen.
Elämyksellisyys. Elämyksellinen sivusto kertoo, että yrityksessä on erityisosaamista tai/ja merkittävästi resursseja.
Passiivinen markkinointi. Passiivinen markkinointi tehokasta (vain pieni osa kävijöistä on potentiaalisia asiakkaita).
Uudet kontaktit. Mahdollisuus tarjota erilaista tietoa erilaisten asiakkaiden puhuttelemiseksi (odottamattomat
kontaktit mahdollisia).
Nopeus. Sivustolla voidaan nopeasti vaihtaa tai täsmentää viestiä markkinoiden kysynnän mukaan.
Ulkoinen ja sisäinen viestintä. Sivusto toimii sekä ulkoisen, että sisäisen tiedon jakamisen ja markkinoinnin välineenä.
Web verkkopalveluna
Globaali tehokkuus. Kun markkinat ovat hajallaan maailmalla tai alueella, verkkopalvelulla on mahdollisuus tavoittaa
asiakkaat ja palvella heitä tehokkaasti.
Osaamisen yhdistäminen. Verkosto voi näyttäytyä yhden luukun -periaattella toimivana palveluna, vaikka taustalla
olisi useita erillisiä tuottajia (taustalla organisaatiorajat ylittävä osaamisten yhdistäminen).
Palvelujen nopea uudistaminen. Verkkopalvelua ja sen tarjontaa voidaan muokata nopeasti verrattuna fyysiseen
palveluympäristöön.
Kohderyhmien hyödyntäminen. Mahdollisuus myydä erilaisia vaihtoehtoja tai palvelujen palettia erilaisille
kohderyhmille (esim. verkkomedia).
Osa palvelukokemusta. Asiakaskokemus liittyy kaikkeen, missä asiakas on tekemisissä palvelun tuottajan kanssa (mm.
verkkopalvelu, henkilökontaktit, toimintaympäristö, viestintä, alihankinta, hiljainen tieto).
Webbi on kuluttajien rajapinnassa (b-to-c-markkinat) , yritysten keskinäisenä toimintaympöristönä (b-to-b-markkinat) sekä
myös entistä enemmän käyttäjien ja kuluttajien keskinäinen verkosto (user communities; communties of intrest).
8
13.3.2009

9. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
INTERNET – NYKYTILANNE
Portaalien ansaintamalleja
Portaali yrityksen markkinoinnin ja viestinnän toteuttamisessa. Verkkosivut ovat tehokas ja
nykyaikaisen yrityksen viestinnän ja markkinoinnin väline. Portaalin kautta tarjotaan kohtuullisin
ylläpitoresurssein ajankohtaista ja monipuolista tietoa ympäri vuorokauden. Pienyrityksille usein
tehokkain yksittäinen markkinointikanava. Palvelut tai yhteisöllisyyden tukeminen voi toimia osana
www-sivustoa.
Yhteisön ansaintamalli, jossa hajallaan oleva suuri joukko käyttäjiä saa etuja yhteisestä ja kaikkialta
helposti saavutettavasta portaalista (esim. www.4h.fi)
Näkyvyyden myynti (näkyvyysmyynti). Käyttäjän mielestä kaikki on ilmaista, mutta tosiasiassa
käyttäjä on kaiken aikaa mainostamisen kohteena. Käyttäjä saadaan hakeutumaan verkkoyhteisön,
palveluiden ja tuotteiden pariin (esim. miniclip.com). Digitaalisaation vaikutuksesta tietoa on helppo
levittää (markkinointiviestintää). Haasteena on kiinnostavan ilmaisen palvelun luominen. Näkyvyyden
ostajan haasteena on se, saako tieto huomiota. Viestin pitää joko olla erityisen kohdennettua tai
äärimmäisen yksinkertaistettua.
Edullisen ja monipuolisen vaihtoehdon tarjoaminen. Esimerkiksi Skype myy kansainvälisiä
äänipuheluita puhelimiin edullisemmin oman nettipalvelunsa kautta kuin puhelinoperaattorit gsm-
verkon kautta. Lisäpalveluna tarjotaan näköpuheluita ja ilmaisia puheluita nettipalvelun sisällä (skype-
skype). Takana moniulotteinen yhteistyö.
Ilmainen peruspalvelu ja maksulliset lisäpalvelut. Palvelu toimii yhteyksien välittäjänä tai
verkkopalveluna ja lisäpalveluna tarjotaan maksullista puhelinpalvelua (esim. oikeudellinen neuvonta).
Verkkokauppa, jolla on mielenkiintoisia tarjouksia, tuotetietoja, saatavuustietoja ja vertailuja.
Tuotteiden myyminen ja toimittaminen on lisäpalvelu (verkkokauppa.com).
9
13.3.2009

10. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
INTERNET – NYKYTILANNE
Portaalien ansaintamalleja
Kertamaksuun ja (tuotteen tai/ja median) omistamiseen perustuva ansaintamalli.
Esimerkiksi Apple käyttää ITunes- ja IPod –tuotteissaan kertamaksua. Myydään laite. Myydään digitaalista
musiikkia, videoita ja TV-ohjelmia. Yhteistyökumppaneina mm. musiikki- ja levy-yhtiöitä. Lisäksi myydään
oheistavaraa. Malliin liittyy monimutkaisia prosesseja ja eri osapuolet sopivat minkälaisen osuuden kukin
saa.
Ostetaan käyttöoikeus laajaan mediakirjastoon, joka sijaitsee palvelun tarjoajan
palvelimella. Esim. Nokian mediapuhelimiin ostetaan käyttöoikeus musiikkikatalogiin vuoden ajaksi, josta
ladatut kappaleet jäävät omaksi käyttöoikeuden päätyttyä (www.comeswithmusic.com). Esimerkiksi
Spotify.com –palvelussa voidaan saada käyttöoikeutta mediakirjastoon ilmaiseksi tai ostamalla päivä- tai
kuukausimaksulla. Ilmaisessa versiossa tehdään näkyvyysmyyntiä. Musiikkia soitetaan pelkästään www-
palvelimelta, eikä käyttäjän tarvitse hankkia omaan laitteeseen tallennustilaa. Palvelun taustalla on
uudentyyppisiä sopimuksia levy-yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
Vapaaehtoisten lahjoitusten vastaanottaminen. Esimerkiksi Wikimedia Foundation Inc. rahoittaa
wikipedian vapaan tietosanakirjan lahjoituksilla. Toiminta perustuu maailmanlaajuiseen avoimeen
käyttäjäyhteisöön, vapaaehtoiseen sisällön kirjoittamiseen ja yleiseen hyödyllisyyteen. Toiminta on voittoa
tavoittelematonta.
Voimakkaasti jatkuvasti kehittyvä ja muotoontuva webbi tuottaa jatkuvasti uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja,
joita tullaan hyödyntämään myös asumisessa.
10
13.3.2009

11. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
WEB-PORTAALIT
INTERNET – NYKYTILANNE
Sosiaalinen media: What is web 2.0
(lähde: Nenonen 2008; alkuperäinen lähde: Reilly 2005; Andersson 2007):
1. Yksilöiden tuotanto ja käyttäjien luoma sisältö
2. Joukkovoiman (kollektiivisen älyn) valjastaminen
3. Tiedon valtava määrä, tieto kaikkien saatavilla ja yhdisteltävissä
4. Osallistumisen arkkitehtuuri, käyttäjälähtöisyyden parantava vaikutus
5. Verkoston vaikutukset
6. Internetin avoimuus
Participation web – yhteisöllinen internet (Lähde: Salmenkivi & Nyman, 2007)
Ennen verkkoa (pre web) Kirjasto Lue
Infoverkko (infoweb) Digitaalinen kirjasto Selaa
Kaupallinen verkko (Commercial web) Ostoskeskus Käy kauppaa
Osallistumisverkko (participation) Kaupunki Julkaise
Sosiaalinen media, ns. web 2.0 on tulossa voimakkaasti muokkaamaan myös asumis- ja rakentamisalaa. Käyttäjien rooli
pelkästä palautteen antajasta on muuttumassa kehittäjäksi ja sisältöjen tuottajaksi. Tulevaisuuden liiketoimintaan kuuluu
osallistaminen, osallistuminen ja yhä tiiviimpi vuorovaikutus käyttäjien ja tuotannon välillä.
11
13.3.2009

12. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MEGATRENDIT JA ELÄMYKSELLISYYS
12
13.3.2009

13. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MEGATRENDIT JA ELÄMYKSELLISYYS
Globaalit käyttäjäyhteisöt. Globalisaatio on kansainvälistänyt suomalaista asumis- ja rakentamisbisnestä. Maailman
trendit tulevat myös Suomeen yhä nopeammin. Muutosveturina ovat usein käyttäjäyhteisöt, jotka ovat usein myös
globaaleja.
Teknologia on osa arkea. Teknologia muuttuu yhä tiiviimmin osaksi arkista elämää. Kotien tietotekniikka kuten
turvallisuus- ja energianseuranta ovat jo osa uusien asuntojen varustelua.
Väestön ikääntyminen muuttaa asumisen tuotteesta palveluksi. Ikääntyvä väestö on synnyttänyt kaupallisesti
kiinnostavan ja maksukykyisen seniorikohderyhmän, joka on nostanut erityisesti palvelujen asemaa. Hyvätasoinen
asuminen koostuu hyväntasoisista palveluista.
Ilmastonmuutos nostaa energian merkitystä asumisessa. Ilmastonmuutos on voimistanut piilevän energia-asian
megatrendiksi. Asumisen portaaleissa tullee lisääntymään energiayhtiöiden rooli sekä energian mittaukseen ja säästöön
liittyvät tuotteet ja palvelut.
Elämäntapojen monimuotoistuminen mullistaa käyttäjäyhteisöjen roolin. Tulevaisuuden asumisessa
korostuvat elämäntavat ja –tyylit sekä niitä tukevat käyttäjäyhteisöt. Verkkoon tulee yhä enemmän käyttäjäyhteisöjen
muodostumista tukevia ja vahvistavia sivustoja.
Maailman talouskriisi voimistaa menossa olevia megatrendejä. Globaali talouskriisi tehostaa
kustannustehokkuutta, nopeuttaa eko- ja energiatehokkuuden toteuttamista sekä lisää käyttäjäyhteisöjen merkitystä
asumisen uusien konseptien ajurina.
Megatrendit ovat tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, jotka ovat hyvin todennäköisesti vahvistuvia kehityssuuntia ja joilla o n
samalla suuri vaikutus valtioiden, yhdyskuntien, yritysten ja yksilöiden toimintaan. Megatrendit vaikuttavat vahvasti myös
tulevaisuuden asumiseen. Menossa oleva talouskriisi todennäköisesti nopeuttaa entisestään muutosvoimia.
13
13.3.2009

14. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MEGATRENDIT JA ELÄMYKSELLISYYS
Absorbtion
”päivettyminen”
Passive participation Active participation
”seuraaminen” ”vaikuttaminen”
Immersion
”marinoituminen” Kuvan perustuu lähteeseen: B Joseph Pine II & James H
Gilmore: The Experience Economy. Work Is Theatre & Every
Business a Stage. Harvard Business School Press, April 1999.
Elämystalous (experience economy) korostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä. Asumisessa korostuu yhä enemmän asumisen
sisällöt kuin rakentamisen kuoret. Käyttäjät haluavat yhä enemmän määrittää sen, miten asumisen sisältöjä viedään eteenpäin.
14
13.3.2009

15. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MUUTOSVOIMIA ASUMISESSA
15
13.3.2009

16. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MUUTOSVOIMIA ASUMISESSA
Asuminen on horisontaalista. Asuminen on luonteeltaan holistista, koska eri näkökulmien mukaisesti voidaan
käsitellä ihmisen eri elämänvaiheita, elämänsyklejä, elämäntapoja ja –tyylejä. Asumisen palvelut voivat käsittää
perustarpeista (lähipalvelut) harrastusten ja työnteon erikoisempiin palveluihin.
Rakentaminen on vertikaalista. Rakentaminen on edelleen hyvin tuotantolähtöistä ja toiminta perustuu erilaisiin
rakentamismenetelmiin (puu/kivi), aluetyyppeihin (kaupunki – pientaloalueet), omatoimisuuden tasoon (itse
tehty/toisen tekemä) sekä jakautuu uuteen (uudet asunnot) ja vanhaan (olemassa olevat asunnot ja sen
uudistaminen).
Asuminen on alueellista. Asuminen on aina alueellista ja asumisen käyttöön liittyvää, vaikkakin yhdestä asunnosta
ollaan yhä enemmän siirtymässä erilaisten asumistapojen verkostoon.
Asuminen on verkostoa. Yhteen alueeseen sidotusta asunnosta ollaan siirtymässä useisiin asuntoihin liittyviin
verkostoihin. Käyttäjän näkökulmasta kysymys on asuntojen tai kotien verkostosta, joita käytetään työn, arjen ja
vapaa-ajan tarpeiden mukaisesti. Asumisen palvelujen rooli korostuu asunto-tuotteiden jäädessä taustalle.
Asuminen on perinnettä. Asumista käsitellään yhä perinteisin termein ja määritelmin, mikä on monesti yhä
vahvasti todellisuutta ja elää edelleen voimissaan. Asumisen ja rakentamisen vahvat toimialat pitävät yllä perinteisiä
näkökulmia, joita asumisen asiakkaat yhä ostavat tuttuina, turvallisina ja tarpeellisina. Asuminen on yhä korjaamista,
rakentamista, sisustamista ja pihatöitä.
Asuminen on muutosta. Asuminen on vahvassa muutoksessa siksi, että asuminen on lähtökohdiltaan hyvin
käyttäjien eli asukkaiden itsensä määrittämää toimintaa. Sitä mukaa kun käyttäjät määrittävät asumiseensa uusia
sisältöjä, muuttuvat kodin sisällötkin samalla. Uudenlainen sisältölähtöinen asuminen tuo kotiin uudenlaisia
kiinnostuksen kohteita, harrastuksia ja intohimoja. Kodeista löytyykin tulevaisuudessa entistä enemmän
harrastustiloja, soittohuoneita, kotiteattereita, pienyrittäjän pajoja ja tuunaajan studioita.
16
13.3.2009

17. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MUUTOSVOIMIA ASUMISESSA
Asuminen on liiketoimintaa. Asunto- ja rakennusalan yritykset ovat aktiivisesti mukana webissä ja käyttävät
verkkoa omien tuotteiden ja palvelujen myyntiin sekä markkinointiin. Toiminta webissä keskittyy yhä edelleen oman
yritystoiminnan esittelyyn jakautuen kuluttajatuotteisiin (b-to-c) ja yritysten keskinäiseen liiketoimintaan (b-to-b).
Asuminen on kaupunkimarkkinointia. Asuminen liitetään vahvasti kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Kilpailu
asukkaista nousee jatkuvasti suurempaan merkitykseen – alueen yrityksillä ja kunnilla on siten yhteinen intressi
ylläpitää ja lisätä alueen vetovoimaa ja haluttavuutta. Webin merkitys todellisuuden ja mielikuvan, identiteetin ja
imagon muokkaajana on yhä suurempi.
Asuminen on kuluttajien keskustelua. Asuminen yhdistää kuluttajia – ainakin rakentamisen aikana. Asunnon
ostajat ja niiden korjaajat ovat hyvin motivoituneita jakamaan kokemuksiaan keskenään. Tietoverkot ovatkin
mullistaneet kuluttajien mahdollisuudet keskinäisen tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Asumis- ja rakentamisalalla on
siten hyvä mahdollisuus nostaa toimialan kuluttajalähtöisyyttä kehittämällä työkaluja ja menetelmiä
käyttäjälähtöisyyden edistämiseen. Asumisen holistisuus on hidastanut keskustelufoorumien keskittymistä, jolloin
putkiremontin kokemuksista keskustellaan enemmän satunnaisesti erilaisilla yleisfoorumeilla (suomi24) kuin
remonttikohteen satunnaisissa asukasportaaleissa, joissa käydyt keskustelut jäävät yleensä
”vertaisdokumentoimatta”.
Asuminen on kehittämistä. Asumisen muuttuva rooli ja merkitys ovat nostaneet myös asumisen kiinnostavana
kehitysympäristönä (esim. Tekesin Tila-ohjelma). Asumisen kuluttajalähtöisyys muodostaa strategisesti uutta
synnyttävän liiketoimintaympäristön, jossa vertikaalisesti erillään toimivien tuotantolähtöisten yritysten on luontevaa
hakea verkottunutta yhteistyötä – sekä samalla uudistaa käyttäjälähtöisyyden avulla yritysten omaa toimintaansa.
Asuminen on mediaa. Sitä mukaa kun asumisen perustarpeet on tyydytetty, on asumisen merkitys kasvanut
kuluttajien kasvavien tarpeiden ja halujen synnyttämisessä. Asumisen media-arvo tulee esille televisio-ohjelmien
kotiin liittyvien ohjelmien kasvussa; sama kehityssuunta tullee yhä vahvistumaan myös asumisen verkkopalvelujen
kasvussa.
17
13.3.2009

18. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
MUUTOSVOIMIA ASUMISESSA
Rakentaminen jää entistä enemmän ammattilaisten työksi. Rakentamisprosessin toteutusvaihe
(perustuksista rakentamiseen) tullee pääosin siirtymään ammattilaisten, rakennusalan eri yritysten käsiin.
Asumisen sisältöjen luomisessa asukkailla on keskeinen rooli. Käyttäjätarpeiden ja –halujen
monimuotoistuessa asumisen sisältöjen määrittely siirtyy yhä enemmän käyttäjien itsensä ohjattavaksi. Asumisala
tarvitsee käyttäjien apua ja ideoita parhaiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
Käyttäjien rooli on kehityksen kärjessä . Käyttäjien rooli on muuttumassa suunnittelun kohteesta, objektista
suunnittelun tekijäksi, subjektiksi. Tämä roolin aktiivisuuden ja merkityksen kasvu mullistaa asumisen prosessit – sekä
rakentamisessa, suunnittelussa että toteutuksessa. Muutos tulee tapahtumaan webin välityksellä osana muuta
tietoyhteiskuntakehitystä.
Asuminen on käyttäjäinnovaatioiden lähde. Asuminen yhdistää kuluttajia , käyttäjät ovat käytön tuntijoita ja
tämä ”käytöntuntijuus” on tärkeä kytkeä osaksi asumisen ja rakentamisen innovaatioprosesseja.
Merkityksellisten kokemusten jakaminen verkossa. Tiedetään, että käyttäjät jakavat sellaista tietoa, jolla on
heille merkitystä. Asumisen sisällöissä ja käyttäjälähtöisyydessä syntyy merkityksiä, joita voidaan jakaa luotettaville
vertaiskumppaneille ilman rahallista korvausta.
Asuminen on alueellista. Asuminen on globalisaation vastavoimana saamassa yhä vahvemman alueellisen
merkityksen. Asukkaiden elämäntilanteet ja –tarpeet kuten lasten koulunkäynti tai vanhusten hoito mittaavat alueen
palvelutason. Myös alueen kaupunki- ja luonnonympäristö sitoo ihmisiä alueille. Alueellisuus tulee tulevaisuudessa
vahvistumaan mm. liiketoimintaympäristöjen muodossa.
Asumisen sisällöt muuttuvat globaaleiksi. Asumisen kansainvälistyessä asumisen sisällöt alkavat muistuttaa
kansainvälisesti toisiaan. Syntyy vapaa-ajan asumista (resort), jossa asuminen on osa vapaa-aikakeskeistä elämää
(esim. golf, laskettelu, kalastus).
18
13.3.2009

19. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
4. KOTIMAINEN WEB
19
13.3.2009

20. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KOTIMAINEN WEB
Webin luokittelumalli
Käyttäjät / kansalaiset
Työ, asuminen
ja vapaa-aika
Julkinen sektori Tutkimus ja konsultointi
Infrastruktuuri ja palvelut Menetelmät ja työkalut
Yritykset
Tuotteet ja palvelut
Verkkopalvelut on luokiteltu neljään ryhmään, jotka ovat julkinen sektori (infrastruktuuri ja palvelut), yritykset
(tuotteet ja palvelut), tutkimus ja konsultointi (menetelmät ja työkalut) sekä käyttäjät (työ, asuminen ja vapaa-
aika) . Tämän suuntaa-antavan luokittelun tarkoituksena on pyrkiä synnyttämään eroja eri verkkopalvelujen
toiminnassa ja liiketoiminnan logiikassa.
20
13.3.2009

21. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KOTIMAINEN WEB
Portaalien luokittelua – julkinen
Kuvaus Esimerkkejä Julkinen sektori
Infrastruktuuri ja palvelut
Asumisen yleissivut Asumisen informatiivisen tiedon www.asuminen.fi
jakamisen kanavat, www.ymparisto.fi
viranomaistyyppinen tiedonjako www.suomi.fi
Kuntasivut Kaikki Suomen kunnat ovat www.espoo.fi
melko aktiivisia webissä, tosin www.tampere.fi
suuri osa potentiaalista on vielä www.jyvaskyla.fi
hyödyntämättä.
Aluesivut Muutamat alueet ovat olleet www.maunula.net
edelläkävijöitä. www.arabianranta.fi
www.arabianranta.fi
Palvelut Asumiseen liittyvät palvelut www.klemmari.org
tulivat aluksi hitaasti, mutta nyt
verkko on tulossa tärkeimmäksi
jakelukanavaksi.
Kansalaissivut Kansalaisjärjestöt ovat olleet www.m-cult.org
aktiivisia tietoverkkojen www.kuntakorva.fi
käynnistäjinä.
21
13.3.2009

22. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KOTIMAINEN WEB
Portaalien luokittelua – yritykset
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Asuntojen myynti ja Asuntojen myynti ja vuokraus on www.oikotie.fi Yritykset
verkon suurin tarve. www.kimppakamppa.fi Tuotteet ja palvelut
vuokraus www.jokakoti.fi
www.kamppa.fi
Rakentaminen ja Taloyhtiötaso on operatiivisin www.rakentaja.fi
taso asumisessa. Kiinteistöliitto www.kotitieto.fi
korjaaminen on tukenut jäsentensä www- www.taloyhtio.net
sivujen toteuttamista.
Media Mediavetoisia, konvergoituvia www.mtv3.fi, www.yle.fi
www-sivustoja ollaan www.rakennuslehti.fi
perustamassa. www.oikotie.fi
www.kookas.fi www.klemmari.org
Aluesivut Rakennusyritykset ovat www.hista.fi
ymmärtäneet webin roolin www.08010.fi
pitkäaikaisessa
aluesitouttamisessa.
Palvelut Vähittäiskauppa on www.klemmari.org
vahvistamassa aluetason www.lahikauppa.fi
verkottumista (lähipalvelut). www.neuvonantajat.fi
Käyttäjäyhteisöillä on kasvava www.citycarclub.net
rooli. www.kuinoma.fi
www.neuvonantajat.fi
22
13.3.2009

23. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KOTIMAINEN WEB
Portaalien luokittelua – T&K
T&K
Menetelmät ja
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä työkalut
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Kehitysohjelmat Ohjelmatyyppiset konsortiot www.forumvirium.fi
Ohjelmatyyppiset konsortiot
Kehitysohjelmat toimivat aktiivisesti verkossa. www.forumvirium.fi
innovatiivinenkaupunki.tkk.fi
toimivat aktiivisesti verkossa. innovatiivinenkaupunki.tkk.fi
www.livingbusiness.fi
www.livingbusiness.fi
Living Labs Käyttäjälähtöisille www.helsinkilivinglab.fi
Käyttäjälähtöisille
Living Labs ekosysteemeille tietoverkko on www.helsinkilivinglab.fi
www.arabialivinglab.fi
ekosysteemeille tietoverkko on
välttämätön. Yliopistot ja www.arabialivinglab.fi
www.lahtilivinglab.fi
korkeakoulut ovat tiedon ja
välttämätön. Yliopistot www.lahtilivinglab.fi
www.activelife.fi
korkeakoulut ovat tiedon
tuottajia. www.activelife.fi
tuottajia.
Tutkimusohjelmat Tutkimuksen rooli uuden tiedon www.tekes.fi/tila www.lahtilivinglab.fi
Tutkimuksen rooli uuden tiedon www.sitra.fi/energia
Tutkimusohjelmat levittäjänä www.tekes.fi/tila
levittäjänä www.sitra.fi/energia
Sisustaminen Netissä on ohjelmistoja, joiden www.pluskoti.fi
Sisustaminen avulla käyttäjä voi sisustaa joiden
Netissä on ohjelmistoja, www.pluskoti.fi
www.igglo.fi/design
kotiaan. käyttäjä voi sisustaa
avulla www.igglo.fi/design
www.tikkurila.fi/kotimaalarit
kotiaan. www.tikkurila.fi/kotimaalarit
www.moor.fi
www.moor.fi
Käyttäjäyhteisöt Sosiaalisen median avulla www.gemilo.com
Käyttäjäyhteisöt voidaan tukeamedian avulla
Sosiaalisen www.gemilo.com
www.omasana.fi
voidaan tukea yritysten www.omasana.fi
käyttäjäosaamista.
www.moor.fi
23
13.3.2009

24. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KOTIMAINEN WEB
Käyttäjät / kansalaiset
Työ, asuminen
ja vapaa-aika
Portaalien luokittelua – kansalaiset
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Asumisen yleissivut Asumisen alalla toimiva www.rintamamiestalo.fi
yleissivusto on ajankohtainen, www.bullerby.fi
mikäli sen teemalla on
merkitystä käyttäjille.
Käyttäjäyhdistykset Erilaiset asukkaita yhteenvetävät www.loppukiri.fi
käyttäjäyhteisöt ovat www.kapytikka.fi
tulevaisuudessa yhä tärkeämpi
toimijaryhmä.
Aluesivut Jotkut alueet ovat olleet www.nopolanews.fi
www.maunula.net
edelläkävijöitä ennen kaikkea www.maunula.net
aktiivisten kärkiyksilöiden www.kontula.com
ansiosta.
Järjestöt Kolmas sektori on Suomessa www.helka.net
vahva toimija, mutta www.promikkeli.fi
tulevaisuudessa sen tulee antaa www.oranssi.net
yhä enemmän tilaa itse www.isory.org
käyttäjille.
Foorumit Netin suosituimpia sivustoja, www.suomi24.fi www.nopolanews.fi
joissa eri foorumeja eri aiheille. www.sisustusfoorumi.fi
24
13.3.2009

25. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
5. KANSAINVÄLISIÄ PORTAALEJA
25
13.3.2009

26. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KANSAINVÄLISIÄ PORTAALEJA Portaalien luokittelua – julkinen sektori
Portaalien luokittelua – julkinen sektori
Julkinen sektori
Infrastruktuuri ja palvelut
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Asumisen yleissivut Yleistä informaatiota asumisesta, www.byggahus.se
esim. Ruotsissa runsaasti julkisilla
sivustoilla.
Kuntasivut Kunnilla on vahva rooli alueen www.vancouver.ca
informaation ja palvelujen www.stockholm.se
jakelussa. www.norrkoping.se
www.reykjavik.is
www.vancouver.ca
Aluesivut Alueelliset sivut palvelevat www.vancouverliving.com
yleensä matkailua. Työ, www.vancouver.com
asuminen ja vapaa-aika yhdistää
näitä sivuja yhdeksi
kokonaisuudeksi.
Kansalaissivut Kansalaisjärjestöt ovat olleet www.community-links.org
perinteisesti aktiivisia myös www.qualitylivingservices.org
verkossa.
www.stockholm.se
26
13.3.2009

27. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KANSAINVÄLISIÄ PORTAALEJA
Portaalien luokittelua – yritykset
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Asuntojen myynti ja Perinteistä asuntojen myymistä www.vancouverliving.com Yritykset
ja välittämistä. www.hartmanlofts.com Tuotteet ja palvelut
vuokraus www.trump.com
www.parkviillagenc.com
www.trulia.com
Rakentaminen ja Ekologisen rakentamisen www.freegreen.com
neuvonta. www.greenlivingideas.com
korjaaminen Energiatehokkuus www.jetsongreen.com/
Media Mediavetoisia asumisen www- www.marthastewart.com
sivustoja. www.luxuryreviewer.com
Mydeco.com
www.homes.org
www.jetsongreen.com/
Aluesivut Webbiä hyödynnetään alueiden www.theurbanartisans.com
brändäämisessä. www.reneissanceparkpeoria.com
www.smartcorner.com
www.themanhattangardencity.com
www.kista.com
Palvelut Esteetön asuminen. www.ehls.com
Seniorit ja palvelut. www.miravalliving.com
Elämykselliset palvelut www.resortliving.com
www.smartcorner.com
Kuluttajasivut Kuluttaja-käyttäjille rakennettuja www.lifeat.com
sivustoja. www.rightmove.co.uk
27
13.3.2009

28. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KANSAINVÄLISIÄ PORTAALEJA
Portaalien luokittelua – T&K
T&K
Menetelmät ja
työkalut
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Suunnittelu Suunnittelupalvelu, jossa wwww.doityourself.com
perussuunnitelmia myydään www.freegreen.com
hyvin edullisesti.
Rakentamisen tuotteita Esteetöntä asumista (tuotteet ja www.ehls.com
palvelut) www.gcil.org.uk
ja palveluja
www.freegreen.com
Sisustuspalveluja Kotistudioiden suunnittelu ja www.buildinglink.com
rakentaminen (myös foorumi) www.adnavinc.com
www.johnlsayers.com
Ekologia Ekologinen asuminen www.biobased.net
Mydeco.com
28
13.3.2009

29. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KANSAINVÄLISIÄ PORTAALEJA
Käyttäjät / kansalaiset
Työ, asuminen
ja vapaa-aika
Portaalien luokittelua – kansalaiset
Ilmiö Kuvaus Esimerkkejä
Asumisen yleissivut Asumisen ja rakentamisen www.byggabodialogen.se/
neuvontasivustoja.
Kuntasivut Kunnilla on erityisrooli www.stockholm.se/ByggBo
kuntalaisten aktivoijana. www.vancouver.ca
Aluesivut Kansalaistoiminnassa korostuu www.glasgow2020.com
tulevaisuuteen tähtäävä tiedon www.fargfabriken.se www.glasgow2020.com
ja osaamisen levittäminen. Näillä www.manchesterismyplanet.com
sivustoilla on myös vahva www.novatlantis.ch
eettinen sisältö.
Järjestöt Kansalaisjärjestöt ovat olleet www.citizenspace.co.uk
aktiivisia tietoverkoissa www.communityplanning.net
internetin alkuajoista lähtien.
Yhteiskehittelyä Kansalaisten ja erilaisten www.unlockdemocracy.org.uk
käyttäjäryhmien yhteistoimintaa www.openspaceworld.org
ylläpidetään ja vahvistetaan www.iapad.org/toolbox.htm
verkossa. www.demosproject.org
www.citizenspace.co.uk
29
13.3.2009

30. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KEHITYSTRENDEJÄ
30
13.3.2009

31. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KEHITYSTRENDEJÄ
Johtopäätöksiä ja kehitystrendejä
Monimedian merkitys tulee kasvamaan myös asumisen portaaleissa. Internetin merkitys mediassa on
jatkuvasti kasvanut samalla kun perinteiset median osat (tv, lehti) ovat vähentäneet osuuttaan. Webbi konvergoikin muut
mediat osaksi itseään (netti-tv; uutiskirjeet, artikkelit, blogit tms.).
Paikallismedia tulee vahvemmaksi toimijaksi aluetasolla. Kaupallisesti toimiva media ei ole löytänyt kuluttajia
kiinnostavia tapoja ylläpitää paikallisia verkkosivuja. Toistaiseksi mainonnalla elävät ilmaislehdet ovat pärjänneet hyvän
jakeluverkostonsa (mm. joukkoliikenteen asemat) avulla.
Elämyksellisyys kasvaa asumisessa. Uskottava perustieto ei riitä houkuttelemaan riittävästi webin käyttäjiä, vaan
käyttäjät hakevat elämystalouden mukaisesti erilaisia näkökulmiaan. Elämystalouden verkkosivu palvelee niin oppimista,
esittämistä, viihdettä kuin passiivista seuraamistakin.
Käyttäjien luoman sisällön merkitys tulee kasvamaan. Käyttäjien rooli sisältöjen suuntaajina tulea kasvamaan
entistä suuremmaksi. Käyttäjien itsensä luoma sisältö houkuttelee lukijoita tuottamaan myös itse tietoa silloin, kun
tiedolla on merkitys käyttäjille (esim. www.rintamamiestalo.fi)
Webbi kokoaa yhteen yksittäisten käyttäjien tarpeet. Globaali tietoverkko toimii myös kääntäen. Ulkomailla
asuvat verkottuvat suomalaisten ylläpitämille foorumeille ja auttavat toisiaan asumiseen ja elämiseen liittyvissä arjen
asioisssa (esim. Englannissa asuvat opiskelijat, ks. http://isory.org)
Asumisen pirstoituneet motiivit pitävät portaalien sisällöt hajallaan. Käyttäjät näkevät asumisen käytön
näkökulmasta, esimerkiksi olohuoneen television katsomispaikkana (kotiteatteri-tarve), keittiön gourmet-näyttämönä
(ylileveiden liesien kysyntä), työhuoneen harrastustilana (kotistudio-tarve), asuinhuoneen korjaustilana (lennokkien
rakentaminen) . Nämä fragmentoituneet motiivit pitävät sisällään käyttäjäyhteisöjen ytimen – miten asumisen
portaaleissa palvellaan asumisen sisältöjä?
31
13.3.2009

32. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KEHITYSTRENDEJÄ
Johtopäätöksiä ja kehitystrendejä
Käyttäjät luovat sitä sisältöä mitä itse haluavat – edelläkävijöiden houkuttelu on osa alueportaalin
perustamista. Käyttäjälähtöiset yrityssivut eivät voi olla pelkästään yritysten markkinointikanavana, vaan ytimessä
tulee olla käyttäjien itsensä määrittämät sisällöt. Monet yritysten perustamat keskustelufoorumit tyrehtyvät siihen, kun
aitoja käyttäjävetureita ei ole löytynyt. Paradoksaalista on se, että tällaisen teeman yleensä voi syntyä vain käyttäjien
itsensä kautta, jolloin yritysten tulisi pystyä tunnistamaan näitä tarpeita ja tukemaan osaltaan tätä prosessia.
Alueellisten verkkojen vahvistaminen paikallismedialla, palveluilla sekä käyttäjäyhteisöillä. Asumisella
on tulevaisuudessa yhä vahvempi alueellinen rooli, vaikkakin käyttäjillä voi olla useita kodiksi luokiteltavia paikkoja
(vapaa-ajan asunnot ja asunnot muilla paikkakunnilla). Aluetaso tullee olemaan yhdistelmä aktivoituvaa paikallismediaa,
pääasiassa kansallisia palveluverkostoja (lähikaupan ja kunnan palvelujen verkostot) sekä käyttäjien itsensä
muodostamia yhteisöjä (kaupunginosayhdistykset sekä alueelliset harrastuspohjaiset yhteisöt). Paikallismedia löytänee
lähitulevaisuudessa mekanismit, joilla paikallinen pieni palvelujen tuottaja voi mainostaa itseään edullisesti verkossa.
Aluetaso edellyttää alueellisten liiketoimintaklusterien syntymistä. Kaupunginosat muodostavat
muutamasta tuhannesta aina kymmeniin tuhansiin ulottuvan asiakaspotentiaalin. Mikäli alueen asukkaat tai niillä
työssäkäyvät käyttävät alueen lähipalveluja, niin alueen palveluja tuottava yritystoiminta pysyy toimivana. Myös
rajapinnassa toimivat palvelut (kuten joukkoliikenteen palvelut) kuuluvat tähän lähipalvelujen potentiaaliin. Jatkossa
tarvitaan aluetason toiminnan vahvistamista, kumppanuuksien tunnistamista ja toimivien rakenteiden luomista.
Aluetason kiinnostavuus riippuu käyttäjäyhteisöjen mukanaolosta. Kaupunginosien www-sivut tulevat
olemaan merkittävä osa alueen kiinnostavuutta. Kiinnostava alue tulee sekä ympäristön laatutekijöistä mutta myös
sisällöistä – palveluista, harrastuksista ja yhteisöjen kyvystä olla aktivaattoreina sekä tuottaa alueelle erilaisia
tapahtumia. Aktiivinen ja toimiva www-sivusto on osa alueen positiivista mielikuvaa. Alueellinen käyttäjäyhteisö
tarvitsee aktiivista paikallista toimintaa, face to face –kohtaamisia. Paikallisesta käyttäjäyhteisöstä tulee globaali silloin,
kun paikallisesti on onnistuttu synnyttämään intressipiiri (community of intrest). Käyttäjää voi olla kesäasukas, kotoisin
alueelta, vuosittainen vierailija kesätapahtumassa jne.
32
13.3.2009

33. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
KEHITYSTRENDEJÄ
Johtopäätöksiä ja kehitystrendejä
Taloyhtiötason portaali on taloyhtiön talouden toimintaympäristö. Asuminen on käytännössä organisoitu
taloyhtiöiden kautta, siksi taloyhtiöillä on rooli asumisen ytimen, rakennuksen sekä siihen liittyvän lähiympäristön
tuottajana. Taloyhtiöiden rooli on keskeinen korjaus- ja uudistustoiminnassa. Käyttäjien motivaatio osallistua
korjaustoimintaan edellyttää pitempiaikaisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntymistä. Aluetason tuella (esim.
Maunulan esimerkki ryhmäkorjausten syntymisessä) on suuri merkitys.
Järjestäytynyt alueyhteisö nopeuttaa korjaus- ja uudistamistöitä. Taloyhtiöt ovat olemassa olevia yhteisöjä,
jotka perinteisesti ovat olleet vain taloyhtiöiden talousyksiköitä. Mitä enemmän taloyhtiöt ovat alueilla tekemisissä
keskenään, sitä enemmän taloyhtiön aktiivijäsenet ovat motivoituneita jakamaan tietoa ja osaamista keskenään.
Taloyhtiöiden keskinäinen yhteistyö perustuukin vertaistiedon saamiseen ja sen antamiseen.
Asumisen muutostöiden avuksi kehitetään yhä helppokäyttöisempiä malleja. Suurempien rakennustöiden
sijasta kuluttajat keskittyvät tulevaisuudessa enemmänkin kodin pienremontteihin ja sisustamiseen. Erilaisten
muutostöiden avuksi verkkoon kehitetään ohjelmistoja, joiden avulla kuluttajat voivat oikeiden valokuviin upotettuina
vertailla erilaisia maaleja ja tapetteja tai uusia huonekaluja.
Sosiaalinen media yleistyy tiiviiksi osaksi asumisen ja rakentamisen verkkopalveluja. Mitä pitemmälle
asumisen ja rakentamisen tuotantolähtöisyydestä siirrytään käyttäjälähtöisyyteen, sitä suurempi tulee olemaan alueen
tai verkoston käyttäjäyhteisön rooli. Asumisen facebook, flickr, youtube ja myspace saavat omia uusia sovelluksiaan sitä
mukaa kun käyttäjäyhteisöt pääsevät luomaan uusia sisältöjä asumiseen.
33
13.3.2009

34. living.tila
ASUMISTA JA ELÄMÄÄ VERKOSSA
HAASTATTELUT JA LÄHTEET
Haastattelut
Peter Barkman, service designer, Palmu Inc
Peter Fredriksson, ylitarkastaja, ympäristöministeriö
Kari Halinen, toimitusjohtaja, Art and Design City Helsinki Oy
Pasi Hulkkonen, messupäällikkö, Suomen Asuntomessut
Elina Joensuu, johtaja, Fountain Park Oy
Juho Juosila, johtaja, Internet-liiketoiminta, MTV Oy
Anna Kanervo, projektipäällikkö, Helka ry
Kent Larsson, director, Changing Places Consortium, MIT
Teppo Nieminen, konsultti, Fountain Park Oy
Janne Pakarinen, toimitusjohtaja, Sitefactory Oy
Heli Rantanen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotieto Oy
Jarmo Suominen, professori, TaiK
Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja, Helka ry
Kimi Vainio, toimitusjohtaja, Suomen Asuntomessujen Viestintäpalvelut Oy
Lähteet
Salmenkivi, Sami & Nyman, Niko: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi. Talentum 2007.
Nenonen, Laura: Arvostele mun kämppä. Sosiaalisen verkon hyödyntäminen suomalaisessa verkkopalveluissa.
Helsingin yliopisto, lopputyö 2008.
Thompson S. H. ; Yujun, Pian: A Model for Web adobtion. Information & management . 2004.
Reilly 2005: www.oreillynet.com/pub/a/oreilly/tim/news/2005/09/30/what-is-web-20.html
Anderson, P. (2007) What is Web 2.0? Ideas, technologies and implications for education, JISC Technology and
Standards Watch report TSW0701. www.jisc.ac.uk/media/documents/techwatch/tsw0701b.pdf.
34
13.3.2009