![“[Database] information presupposes that
consumers tastes are fairly simple and
stable matters that can be encoded and
processed by information technology. […]
In other words, database marketing
assumes a ‘passive’ relationship, perhaps
too much based on the ‘audience’ model of
television and direct advertising.
Organizations do many seductive things to
consumers, and consumers have a fairly
truncated response set: they either buy,
continue to buy, or stop buying.”
- Kozinets, 1999](https://image.slidesharecdn.com/luento8imcjauudetmediat-100331101906-phpapp02/75/luento-8-imc-ja-uudet-mediat-20-2048.jpg?cb=1670107952)
![“Indeed, in the case of database
marketing and customer
relationship management (CRM)
initiatives, it changes how
individuals are constituted as
consumer identities. […] Hence, the
consumer’s digital identity is his or
her real identity because
marketing is targeted toward the
consumer profile rather than the
real person.”
(Zwick & Dholakia 2004)](https://image.slidesharecdn.com/luento8imcjauudetmediat-100331101906-phpapp02/75/luento-8-imc-ja-uudet-mediat-21-2048.jpg?cb=1670107952)
![“[Interacticity is a] measure of a
media’s potential ability to let
the user exert an influence on
the content and/or form of the
mediated communication.”
- Jensen (1998)](https://image.slidesharecdn.com/luento8imcjauudetmediat-100331101906-phpapp02/75/luento-8-imc-ja-uudet-mediat-28-2048.jpg?cb=1670107952)
![“Where conventional [IMC] approaches
increasingly talk about interactivity and
dialogue as the primary purposes of
integration, they insist that such interactivity
is facilitated through the management of
consistency, clarity and coherence in the
organisation’s messages. Rather than
defining consistency, etc., in advance, the
flexible integration approach describes its
primary purpose as organisational
responsiveness attained through sensitivity
to environmental complexity.”
- Christensen et al (2008)](https://image.slidesharecdn.com/luento8imcjauudetmediat-100331101906-phpapp02/75/luento-8-imc-ja-uudet-mediat-51-2048.jpg?cb=1670107952)
Luento 8 Imc Ja Uudet Mediat
•0 j'aime•472 vues
Signaler
Partager
Télécharger pour lire hors ligne
Contenu connexe
En vedette
En vedette(18)
Similaire à Luento 8 Imc Ja Uudet Mediat
Similaire à Luento 8 Imc Ja Uudet Mediat(20)
Luento 8 Imc Ja Uudet Mediat
- 2. Agenda • Kirjasta kappaleet – 8: Data-Driven Communication – 12: The Internet and Interactivity • Vierailija: Daniel Goodall, Nokia
- 3. Ketaus: IMC:n tärkeimmät teemat 1. Viestinnän yhdenmukaisuus 2. Viestinnän (strateginen) kontrollointi 3. Kanava- ja viestintäpaletin jatkuva optimointi ja synergian haku 4. Mitattavuus sekä kytkentä myyntiin ja asiakassuhteisiin (Koottu useista lähteistä)
- 4. Kertaus: IMC:n suunnittelu Zero-based planning 1. Tunnista kohdeyleisöt 2. SWOT-analyysi 3. Päätä markkinointiviestinnän tavoitteista 4. Kehitä strategiset ja taktiset toimenpiteet 5. Määritä budjetti 6. Arvioi tehokkuus (Kirjan luku 6)
- 6. Tietokannat (database) • Database = a collection of related information that is stored and organized in a way that allows access and analysis • Database marketing = luodaan ja ylläpidetään tietokantaa relevantista tiedosta koskien nykyisiä ja tulevia asiakkaita • Database marketing on osa IMC:n ideologiaa
- 7. Tietokannat täyttyvät • Kirjasta: databaset voivat pitää sisällään kaikkea sitä mitä voidaan digitalisoida • Lienee selvää, että tämän tiedon määrä jatkuvasti lisääntyy lisää analysoitavaa siis! • Tämä tieto asiakkaista myös jatkuvasti rikastuu ja tarkentuu
- 8. Database marketing • Ymmärretään asiakkaita ja prospekteja • Hallitaan asiakaspalvelua • Ymmärretään kilpailijoita • Hallitaan myyntioperaatiota • Hallitaan markkinointi- ja MV- kampanjoita • Kommunikoidaan kuluttajille • Tarjotaan informaatiota kuluttajille
- 9. Oppiva organisaatio • Tietokannoista löytyy organisaation “institutionaalinen muisti” • Oppivan organisaation neljä aktiviteettia 1. Kerää jatkuvasti dataa 2. Datan jatkuva jaottelu 3. Trendianalyysi datasta 4. Analyysien tuottaminen henkilöille, joille siitä on relevanssia työssä
- 10. Miten tietokannat auttavat? 1. Tietokannat tallentavat asiakashistorian 2. Tietokannat ovat oivallusten lähde – piilotettu tieto tulee esiin trendianalyyseissä 3. Tietokannat paljastavat markkinoiden muutoksia 4. Tietokannat auttavat myyntiväkeä • Tietokantatiedot ovat myös selkeä resurssi jotkut myyvät tietojaan eteenpäin (Facebookin bisnesmalli, lentoyhtiöt)
- 11. Asiakastietokanta pystyyn 1. Mitä dataa tarvitaan? – Miten paljon pitää tietää asiakkaista ja prospekteista? 2. Miten data kerätään? – Mikä on kustannustehokkainta? Keneltä kerätään? 3. Miten data säilötään? – Missä muodossa? Missä serveri sijaitsee? 4. Miten dataa käytetään? – Mitä analyysejä tehdään? Mikä arvo annetaan tehdyille analyyseille? 5. Kuka ylläpitää tietokantaa? – IT vai markkinointi? Kuinka helppo sen tulee olla käyttää? 6. Kuinka tarkka ja turvallinen tietokannan tulee olla? – Miten usein päivitetään? Kuinka arkaluonteista dataa?
- 12. Mistä dataa saadaan? • Periaatteessa kaikki interaktiot asiakkaan ja myyjän välillä jättää edes jonkinlaisen jäljen • Osa datankeruusta hyvin automaattista • Esim scanner data = point-of-purchase tietoa kanta-asiakasohjelmiin (ostot, luottokorttidata) • Jos dataa haluaa lisää, voi asiakaskontaktit suunnitella “jälkiä jättäväksi”
- 13. POHTIKAA RYHMÄSSÄ: Mitä esimerkkejä keksitte prosesseista, joissa kerätään tai voisi kerätä paljon dataa?
- 14. Esimerkkejä datankeruusta • Myyntipromootiossa kuponkeihin tunnisteita? • Tuotteen rekisteröintidata takuukorteissa • Kanta-asiakaskortit • Kustomoidut katalogit segmenteittäin • Asiakaspalvelunumerot • Email ja web (mahdollisuudet rajattomat) • Kyselyt
- 15. Tietoturva ja yksityisyydensuoja • Luottamus tärkeää, luvan kysyminen olennaista • Tietoa hyvä käyttää asiakasta(kin) hyödyttävällä tavalla • Monesti asiakkaat eivät tiedä, että tiettyä dataa kerätään (esim. Plussakortti) läpinäkyvyys auttaa • Asiakkaalla tulee olla oikeus poistaa itsensä tietokannasta tai hallita sitä • Lainsäädäntö usein tiukkaa • Tietoturvassa ei kannata pihistellä!
- 17. Datasta asiakassuhteisiin • Datan tulisi tukea asiakassuhteen kehittämistä (CRM), rikastamalla ja “louhimalla” voi saada paljonkin irti • Tiedon keräämisen ja linkittämisen asiakkaisiin helppous vaihtelee aloittain Esimerkiksi pankit vs. ravintolat • Datasta voi tunnistaa prospekteja tai mahdollisuuksia suhteen syventämiseen • Data voi myös paljastaa miksi asiakkuus loppui
- 18. Asiakastiedon lähteet Asiakkaat ja prospektit Asiakaspalvelu Markkinointi Database Myynti Valitukset Tiedustelut Hyvä palaute Muuta Välitä Muuta Lisää Tuote- Hyöty lupauk- organi- tuotetta tietoa kehitys irti set saatiolle
- 19. Brändiviestin personointi • Oikeastaan viestien “massakustomointi”, eli sama sisältö esitettynä kohderyhmäspesifisti • Internet avannut tässäkin paljon uusia mahdollisuuksia, kun kustomointi voi tapahtua realliajassa ja ilman lisäkustannuksia
- 20. “[Database] information presupposes that consumers tastes are fairly simple and stable matters that can be encoded and processed by information technology. […] In other words, database marketing assumes a ‘passive’ relationship, perhaps too much based on the ‘audience’ model of television and direct advertising. Organizations do many seductive things to consumers, and consumers have a fairly truncated response set: they either buy, continue to buy, or stop buying.” - Kozinets, 1999
- 21. “Indeed, in the case of database marketing and customer relationship management (CRM) initiatives, it changes how individuals are constituted as consumer identities. […] Hence, the consumer’s digital identity is his or her real identity because marketing is targeted toward the consumer profile rather than the real person.” (Zwick & Dholakia 2004)
- 23. Database paradoksi • Databasejen käyttö ja niiden luoma tieto pakottaa kuluttajan databaselle käytännölliseen muottiin “väkivaltaa” kuluttajakuvaa kohtaan • Toisaalta, databaseihin tuleva tieto lisääntyy ja rikastuu koko ajan pyrkii koko ajan parempaan kuluttajakuvaan
- 26. Ketaus: IMC:n tärkeimmät teemat 1. Viestinnän yhdenmukaisuus 2. Viestinnän (strateginen) kontrollointi 3. Kanava- ja viestintäpaletin jatkuva optimointi ja synergian haku 4. Mitattavuus sekä kytkentä myyntiin ja asiakassuhteisiin (Koottu useista lähteistä)
- 27. Kertaus: IMC:n suunnittelu Zero-based planning 1. Tunnista kohdeyleisöt 2. SWOT-analyysi 3. Päätä markkinointiviestinnän tavoitteista 4. Kehitä strategiset ja taktiset toimenpiteet 5. Määritä budjetti 6. Arvioi tehokkuus (Kirjan luku 6)
- 28. “[Interacticity is a] measure of a media’s potential ability to let the user exert an influence on the content and/or form of the mediated communication.” - Jensen (1998)
- 29. “In the not-too-distant future, with the widespread adoption of interactive media such as the Internet, the business of, advertising will undergo a sea-change: interactive media will functionally displace mass-media, advertising will be both better targeted and higher in information-content, "intelligent" software will aid individuals in decision-making-and lastly, with more precise measurement of the impact of communication programs, marketers will finally resolve the riddle of the wasteful "half' of advertising.” - Rust & Varki (1994)
- 30. Interaktiivisuus vs. massamedia Kirjasta: 1. Mahdollistaa yksilöille kohdentamisen 2. Mahdollistaa asiakkaiden kommunikaation yritysten suuntaan 3. Paremmin mitattavia kuin massamediat (onko näin?) 4. Vaatii enemmän huomiota ja hallintaa, koska viestit ovat räätälöityjä
- 31. Interaktiivisuus ennen ja nyt • Kirja tuntuu kannattavan vanhaa tapaa ymmärtää interaktiivisuus, s.o. kaikki interaktiivisuus tapahtuu firman kontrolloimissa ympäristöissä • Tosin nykyään suuri osa “interaktioista” tapahtuu ympäristöissä, jotka eivät ole yrityksen kontrollissa (Twitter, Facebook, vapaat kuluttajayhteisöt) • Interaktiivisuus EI ole one-to-one, vaan yhteisöllistä • Asettaa merkittäviä haasteita mm. tiedon hallinnalle ja keruulle (netnografia?)
- 32. Sosialisen median määritelmä* Mediakanava, jossa sisällön portinvartija on mediateknologian valinnallaan ja omalla toiminnallaan tehnyt itsestään mahdollisimman samanarvoisen sisällöntuottajan mediakanavan yleisön kanssa. *puhuttaessa yhdestä kanavasta
- 35. Sosiaalinen media lyhyesti • Monet yritykset kohtelevat sosiaalista mediaa kuin normaalia mediaa • Yrityksen ei ole pakko eikä välttämättä aina edes kannata olla sosiaalisissa medioissa mukana, mutta omalla tapaa yritys on sosiaalisissa mediassa “läsnä”, halusi tai ei • Sosiaalisilla medioilla on tosin ikävä tapa kaapata sisältöä ei-sosiaalisista medioista käsittelyyn (remediointi)
- 37. CHEVY TAHOE MAINOS TÄHÄN SITTEN iPod TOUCH!
- 38. Internet keskiössä • Muissa medioissa aktivointi (AIDA:n vika “A”) on mainoksissa yhä useimmin “mene nettiin ottamaan lisää selvää” • Kilpailut ja myyntipromootiot siirtyneet ainakin Yhdysvalloissa melkein kokonaan nettiin • “Ansaittu näkvyys” ajattelu saanut jalansijaa
- 49. ART OF THE H3IST
- 51. “Where conventional [IMC] approaches increasingly talk about interactivity and dialogue as the primary purposes of integration, they insist that such interactivity is facilitated through the management of consistency, clarity and coherence in the organisation’s messages. Rather than defining consistency, etc., in advance, the flexible integration approach describes its primary purpose as organisational responsiveness attained through sensitivity to environmental complexity.” - Christensen et al (2008)
- 52. Mitä muuta netti mahdollistaa? • Siirtää valtaa kuluttajille valinnanvaran lisääntyessä • Lisää (tuote)tiedon määrää lähes rajattomaksi • Nopeus ja saatavuus • Avaa ja lisää kilpailua lähes kaikilla aloilla
- 54. Verkkokauppa • Kansainväliset markkinat • Halpaa dialogia asiakkaiden ja prospektien kanssa • Niche-markkinoiden aggregointi ja kriittinen massa • Nopea viestintä mm. hintamuutoksista • 24/7 asiakaspalvelu • Instant feedback
- 59. Muut hyödyt • Hypessä unohtuu usein myös netin “työkalulliset” muodot • Intranetit = yrityksen sisäinen verkko, jossa jakaa tietoa ja koordinoida MV:tä • Extranetit = suljettu yrityksen sisäinen verkko, johon sidosryhmille voidaan antaa pääsy
- 60. Yhteenveto • Internet on tulossa keskiöön (lähes) kaikessa • IMC:n ja Internetin suhde on osittain ongelmallinen (mm. mitattavuus, yhdenmukaisuus, kuluttajakuva) • Kuluttajille vallan antaminen johtaa usein helposti kontrollin menettämiseen IMC:ssä iso “ei ei”