Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Masa atómica, 1º, 3er. per. 2014

183 vues

Publié le

para que aprendan un poco mas de mis conocimientos

Publié dans : Formation
  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Masa atómica, 1º, 3er. per. 2014

  1. 1. 1 CCOONNTTEENNIIDDOO:: DDOOUUGGLLAASS LLIINNAARREESS MMAASSAA AATTÓÓMMIICCAA
  2. 2. DDeessccuubbrriimmiieennttoo ddeell eelleeccttrróónn ((11889977)).. 3 • AAll ssoommeetteerr aa uunn ggaass aa bbaajjaa pprreessiióónn aa uunn vvoollttaajjee eelleevvaaddoo,, eessttee eemmiittííaa uunnaass rraaddiiaacciioonneess qquuee ssee ccoonnoocciieerroonn ccoommoo rraayyooss ccaattóóddiiccooss.. • SSee oobbsseerrvvóó qquuee llooss rraayyooss ccaattóóddiiccooss eerraann ppaarrttííccuullaass nneeggaattiivvaass ((ssee ddeessvviiaabbaann hhaacciiaa eell ppoolloo ppoossiittiivvoo ddee uunn ccaammppoo eellééccttrriiccoo)) ccoonn ggrraann eenneerrggííaa cciinnééttiiccaa.. • LLaa rreellaacciióónn ccaarrggaa//mmaassaa ddee llooss rraayyooss ccaattóóddiiccooss eess llaa mmiissmmaa iinnddeeppeennddiieenntteemmeennttee ddeell ggaass ddeell qquuee pprroocceeddaa.. • SSee ssuuppuussoo qquuee eessttaass ppaarrttííccuullaass ddeebbeerrííaann eessttaarr eenn ttooddooss llooss ááttoommooss.. TThhoommssoonn llaass llllaammóó ““eelleeccttrroonneess””..
  3. 3. DDeessccuubbrriimmiieennttoo ddeell pprroottóónn ((11991144)).. 4 • UUttiilliizzaannddoo ccááttooddooss ppeerrffoorraaddooss,, eenn ttuubbooss ddee ddeessccaarrggaa aaddeemmááss ddee llooss rraayyooss ccaattóóddiiccooss,, GGoollddsstteeiinn ddeessccuubbrriióó uunnooss rraayyooss ppoossiittiivvooss pprroocceeddeenntteess ddeell áánnooddoo qquuee llllaammóó rraayyooss aannóóddiiccooss oo ccaannaalleess.. • LLaa rreellaacciióónn ccaarrggaa//mmaassaa ddee llooss rraayyooss ccaannaalleess nnoo eess llaa mmiissmmaa ssiinnoo qquuee ddeeppeennddee ddeell ggaass ddeell qquuee pprroocceeddaa.. EEnn ccuuaallqquuiieerr ccaassoo,, llaa mmaassaa eerraa mmuuyy ssuuppeerriioorr aa llaa ddee llooss eelleeccttrroonneess.. • SSee llllaammóó ““pprroottóónn”” aa llaa ppaarrttííccuullaa ppoossiittiivvaa pprroocceeddeennttee ddeell ggaass mmááss lliiggeerroo ((eell hhiiddrróóggeennoo)),, ccuuyyaa ccaarrggaa ccooiinncciiddííaa eexxaaccttaammeennttee ccoonn llaa ddeell eelleeccttrróónn.. • LLaass ccaarrggaass ddee oottrrooss rraayyooss ccaannaalleess eerraann mmúúllttiippllooss ddee llaa ddeell pprroottóónn,, ppoorr lloo qquuee ssuuppuussoo qquuee ddeebbeerrííaann sseerr ppaarrttííccuullaass ccoonn vvaarriiooss pprroottoonneess uunniiddooss..
  4. 4. DDeessccuubbrriimmiieennttoo ddeell nneeuuttrróónn ((11993322)).. 6 • RRuutthheeffoorrdd oobbsseerrvvóó qquuee llaa ssuummaa ddee llaass mmaassaass ddee llooss pprroottoonneess yy llaa ddee llooss eelleeccttrroonneess ddee uunn ddeetteerrmmiinnaaddoo ááttoommoo nnoo ccooiinncciiddííaa ccoonn llaa mmaassaa aattóómmiiccaa ppoorr lloo qquuee ppoossttuulloo llaa eexxiisstteenncciiaa ddee oottrraa ppaarrttííccuullaa qquuee – CCaarreecciieerraa ddee ccaarrggaa eellééccttrriiccaa.. – PPoosseeyyeerraa uunnaa mmaassaa ssiimmiillaarr aa llaa ddeell pprroottóónn.. – EEssttuuvviieerraa ssiittuuaaddaa eenn eell nnúúcclleeoo.. • EEnn llaass pprriimmeerraass rreeaacccciioonneess nnuucclleeaarreess CChhaaddwwiicckk ddeetteeccttóó eessttaa ppaarrttííccuullaa yy llaa ddeennoommiinnóó ““nneeuuttrróónn””..
  5. 5. 7 PPaarrttííccuullaass ááttoommiiccaass ffuunnddaammeennttaalleess.. Carga (C) Masa (kg) protón 1’6021 x 10-19 1’6725 x 10-27 neutrón 0 1’6748 x 10-27 electrón –1’6021 x 10-19 9’1091 x 10-31
  6. 6. 8 RRaayyooss XX ((RRooëënnttggeenn 1188995)) • SSee pprroodduucceenn jjuunnttoo ccoonn llooss rraayyooss ccaattóóddiiccooss.. • NNoo ppoosseeeenn ccaarrggaa yyaa qquuee nnoo ssee ddeessvvííaann aall ppaassaarr ppoorr ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss.. • TTiieenneenn ggrraann ppooddeerr ppeenneettrraannttee ((aattrraavviieessaann ccoonn ffaacciilliiddaadd llaass vvíísscceerraass,, nnoo aassíí llooss hhuueessooss)) ee iimmpprreessiioonnaann ppllaaccaass ffoottooggrrááffiiccaass.. • VViiaajjaann aa llaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz.. • IIoonniizzaann llooss ggaasseess..
  7. 7. RRaaddiiaaccttiivviiddaadd ((BBeeccqquueerreell 9 11889966)) • SSoonn rraaddiiaacciioonneess ssiimmiillaarreess aa llooss rraayyooss XX ppeerroo eemmiittiiddaass eessppoonnttáánneeaammeennttee ppoorr aallgguunnaass ssuussttaanncciiaass ((uurraanniioo)).. • MMuuyy iioonniizzaanntteess yy ppeenneettrraanntteess.. • PPuueeddeenn sseerr ddee vvaarriiooss ttiippooss:: – RRaayyooss a ((nnúúcclleeooss ddee HHee:: ccaarrggaa == ++22;; mmaassaa== 44 uu)) – RRaayyooss b ((ssoonn ccaarrggaass nneeggaattiivvaass pprroocceeddeenntteess ddeell nnúúcclleeoo ppoorr ddeessccoommppoossiicciióónn ddee uunn nneeuuttrróónn eenn pprroottóónn ++ eelleeccttrróónn)).. – RRaayyooss g ((rraaddiiaacciioonneess eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaass ddee aallttaa ffrreeccuueenncciiaa)) masa penetración
  8. 8. 10 RRaaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa ((MMaaxxwweellll 11886644))..
  9. 9. 11 TTiippooss ddee rraaddiiaacciioonneess eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaass sseeggúúnn l.. • RRaayyooss g • RRaayyooss XX • RRaayyooss UUVV • RRaaddiiaacciióónn vviissiibbllee.. • RRaayyooss IIRR • MMiiccrroooonnddaass • OOnnddaass ddee rraaddiioo • Ondas de radar • Ondas de TV. • Onda ultracorta • Onda corta. • Onda media. • Onda larga l
  10. 10. 12 RRaaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa ((ccoonnttiinnuuaacciióónn)).. • LLaa eemmiissiióónn ddee eenneerrggííaa aauummeennttaa ccoonn llaa TTeemmppeerraattuurraa.. • LLaa eenneerrggííaa eessttáá ccuuaannttiizzaaddaa ((ccoommoo llaa mmaatteerriiaa)) EE == hh ·n ((ffóórrmmuullaa PPllaanncckk)) ((hh == 66,,662255 ·1100––3344 JJ ·ss)) • LLaa mmaatteerriiaa ttaammbbiiéénn aabbssoorrbbee ccuuaannttooss ddee eenneerrggííaa ((ffoottoonneess)).. • LLaa lluuzz ssee ccoommppoorrttaa aa vveecceess ccoommoo oonnddaa ((rreefflleexxiióónn)) yy aa vveecceess ccoommoo ccoorrppúússccuulloo ((eeffeeccttoo ffoottooeellééccttrriiccoo)).. • DDee BBrroogglliiee eessttaabblleeccee llaa dduuaalliiddaadd oonnddaa--ccoorrppúússccuulloo..
  11. 11. 13 FFrreeccuueenncciiaa uummbbrraall • LLaa ffrreeccuueenncciiaa mmíínniimmaa ppaarraa eexxttrraaeerr uunn eelleeccttrróónn ddee uunn ááttoommoo ((eeffeeccttoo ffoottooeeddeellééccttrriiccoo)) ssee ddeennoommiinnaa ffrreeccuueenncciiaa uummbbrraall ““nuummbbrraall” ((nuummbbrraall == EEiioonniizzaacciióónn//hh)).. • SSii ssee ssuummiinniissttrraa uunnaa rraaddiiaacciióónn ddee mmaayyoorr ffrreeccuueenncciiaa,, eell rreessttoo ddee llaa eenneerrggííaa ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn eenneerrggííaa cciinnééttiiccaa ddeell eelleeccttrróónn:: • Ecinética = ½ m v2 = h n –– EEiioonniizzaacciióónn = h (n –– nuummbbrraall)
  12. 12. EEjjeemmpplloo:: 14 CCaallccuullaa llaa eenneerrggííaa ddee uunn ffoottóónn ddee rraayyooss XX ccuuyyaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa eess ddee 0,,66 nnmm.. ((hh == 66,,662255 · 110––3344 JJ · ss)) cc 33 ·1108 mm//ss n == —— == —————————————— == 55 ·1101177 ss––11 l 0,,66 ·110––99 mm EE == hh · n == 66,,662255 · 110––3344 JJ ss · 55 ·1101177 ss––11 == 3333,,112255 · 110––1177 JJ == 33´33112255 · 110––1166 JJ
  13. 13. 15 NNúúmmeerroo aattóómmiiccoo yy nnúúmmeerroo mmáássiiccoo.. • NNúúmmeerroo aattóómmiiccoo ((ZZ)):: eess eell nnúúmmeerroo ddee pprroottoonneess qquuee ttiieennee uunn ááttoommoo.. EEss ddiissttiinnttoo ppaarraa ccaaddaa eelleemmeennttoo.. • IIssóóttooppooss:: ssoonn ááttoommooss ddeell mmiissmmoo eelleemmeennttoo qquuee ddiiffiieerreenn eenn eell nnº ddee nneeuuttrroonneess ((NN)).. • NNúúmmeerroo mmáássiiccoo ((AA)):: eess llaa ssuummaa ddee pprroottoonneess yy nneeuuttrroonneess ddee uunn nnúúcclleeoo aattóómmiiccoo.. ((AA == ZZ ++ NN)) • SSíímmbboolloo.. EEjjeemmpplloo:: CCll AA ZZ 3377 1177 RREEPPAASSOO

×