4. Työ tehtaassa
Pitkät työpäivät
● 12-16 h/pv
● Kuutena päivänä viikossa
● Ei lomia
Alhaiset palkat
● Mies 100 %
● Nainen 50 %
● Lapsi 25 %
Lapsityövoima
Olematon työturvallisuus
● Ei kunnollista
ilmanvaihtoa
● Ei kunnollista valaistusta
● Pöly ja lika
● Vaaralliset koneet
8. Elintaso noustessa, ilmaston lämmetessä (maatalous)
ja sairaanhoidon (mm. rokotteet, immuniteetti)
parantuessa Euroopan väkiluku lähti kasvuun
Väestö x 31750-1900
9. Kaupungit kasvoivat
1800-l:n aikana rajusti:
Lontoo n. 1,2 milj. => 7,2 milj.
Pariisi n. 0,6 milj. => 2,7 milj.
Berliini n. 0,2 milj. => 1,8 milj.
Pietari n. 0,2 milj. => 1,6 milj.
10. • Slummit
• Ahtaus
• Jätteet
Työväki asui ahtaasti ja
epämukavasti slummeissa
Slummeissa ei ollut nykymuka-
vuuksia kuten viemäröintiä
Nopean ja hallitsemattoman
kaupungistumisen ongelmia:
• Taudit
• Ruuhkat
• Saasteet
15. 4) Syntyperään
perustuva
sääty-yhteiskunta murtui.
Tilalle varakkuuteen
perustuva
luokkayhteiskunta:
- Yläluokka (omistajat)
- Keskiluokka
- Työväenluokka
- Liberalismi, sosialismi
----------------------
5) Yhteiskunnan murros
synnytti uusia aatteita,
kuten sosialismin.
19. Kaupunkien vetovoima:
• Elintaso nousi
• Vapaampi elämä
• -> irti kylän ”kahleista”
(etenkin naiset)
Tehdastyö toi mukanaan myös vapaa-aikaa. Tehtaiden työntekijät pelasivat mm. jalkapalloa,
jonka säännöt alkoivat vakiintua 1800-luvulla. Monet tunnetut englantilaisseurat perustettiin
noihin aikoihin, mm. Reading (1871), Aston Villa (1874), Manchester United (1878) Tottenham
Hotspur (1882), Arsenal (1886), Liverpool (1892)...
Nottingham Forest (1865)
on maailman vanhin yhä
liigassa pelaava joukkue.
20. Tiivistelmä (kpl 12)
1750-1900 välisenä aikana Euroopan väkiluku kolminkertaistui. Syynä tähän oli parantuneet
elinolosuhteet: lämmin ilmasto (maanviljely), lääketieteen kehittyminen (mm. rokotteet) ja
elintason nousu. Nopean väestönkasvun vuoksi maaseudulla ei ollut tarjota kaikilla töitä tai
ruokaa. Suurin osa ihmisistä muuttikin maalta kasvaviin teollisuuskaupunkeihin, joiden
tehtailla oli tarjota työpaikkoja. Tätä kutsutaan kaupungistumiseksi.
Nykyisissä kaupungeissa on organisoitu jätehuolto, julkinen liikenne sekä on pyritty
lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. 1800-luvulla nopea kaupungistuminen
(esim. Lontoo) aiheutti alussa ongelmia kaupunkisuunnittelulle. Kaikille ei riittänyt asuntoja,
joten ihmiset asuivat ahtaasti (slummit). Kaikissa taloissa ei ollut viemäröintejä tai
jätehuoltoa, roskat saatettiin heittää kadulla. Suuri ihmismäärä houkutteli myös rikollisia.
Lisäksi ihmisten liikkuminen kaupungissa oli hankalaa.
Epämukavuuksista huolimatta kaupungit nähtiin houkuttelevina paikkoina. Monelle
kaupungin tehdastyö tarjosi pitkällä tähtäimellä elintason nousua. Suurkaupungit tarjosivat
myös enemmän vapauksia; pienissä maaseutukylissä oli helposti tarkkailun alaisena.
Suurkaupungit ovatkin aina olleet eri kulttuurien kohtaamispaikkoja, mikä on synnyttänyt
kulttuurimme huippusaavutuksia.