Suomen sisällissota
1918
Tietoa ja kuvia

1. Sanastoa

Sanastoa
Me vaadimme
Punakaartit
Suojeluskunnat
Jääkärit
Mannerheim
Terrori
Vaasan senaatti
Saksa
Venäjä
Työläiset
Talonpojat
Torpparit
Kommunistit
Porvarit
Tehtävä: Mitkä seuraavista sanoista liittyvät
punaisiin ja mitkä liittyvät valkoisiin?

Osapuolet
Punaiset = punakaartit
sosialistit eli vasemmisto
Työläiset (torpparit,
rengit, piiat, tehtaiden
työntekijät), työttömät
Köyhä osa kansasta
Sosialismi =
yhteisomistus, ei rikkaita
tai köyhiä, ei
perintöoikeutta jne.
Valkoiset = suojeluskunnat
porvarit eli oikeisto
Kauppiaat, virkamiehet,
ammatinharjoittajat,
yrittäjät, maata omistavat
talonpojat, suurtilalliset
Paremmin toimeentuleva
ja varakas osa kansasta

Punakaartit -
sodan aikana
punainen
nauha
olkavarressa
Suojeluskunnat
- sodan aikana
valkoinen
nauha

Ulkovallat sekaantuivat sotaan
Punaiset
Aseapua Venäjän
bolševikeilta
Jonkin verran Suomeen
sijoitettuja venäläisiä
sotilaita rintamalla mutta
heidän roolinsa ei ollut
merkittävä
Valkoiset
Yhteensä 13 000 Saksan
armeijan sotilasta nousi
maihin huhtikuun alussa
Hangossa ja Loviisassa.
Valtasivat ensin
Helsingin ja sitten
Lahden katkaisten
punakaartien paon
Venäjälle.

2. Miksi Suomi ajautui
sisällissotaan?

1. Työväestön huono asema niin maaseudulla
kuin kaupungeissa
• Pitkät työpäivät ja huono palkka tehtaissa
• Huono oikeusturva ja koventuneet vuokrasopimukset
maaseudulla. Vuokrasopimusten irtisanomiset.

2. Väestön jakautuminen kahtia ja epäluulo
toista osapuolta kohtaan.
• Itsenäistyminen oli tapahtunut
riitaisissa merkeissä
• Poliittinen kahtiajako oikeistoon ja
vasemmistoon oli syvä.
• Lakkoja ja mielenosoituksia,
väkivaltaa.
• Epäonnistunut suurlakko
marraskuussa 1917.
• Oikeisto pelkäsi sosialismia ja
yhteisomistusta, vasemmisto koki
toivottomana oman asemansa
parantamisen.

3. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama
eristyneisyys, taloudellinen ahdinko, työttömyys,
asunnottomuus ja ruokapula
• Suomen teollisuudella ei
vientimarkkinoita
-> Työttömyys
• Viljan tuonti Venäjältä tyrehtyi
-> Nälänhätä.
• Ruoka säännöstelty
-> Ostokortit.
• Silti osa ruoasta meni ohi
säännöstelyjärjestelmän
mustan pörssin kauppaan.

4. Venäjän lokakuun vallankumous
• Se, että Lenin ja bolshevikit (= kommunistit) olivat onnistuneet
kaappaamaan vallan Venäjällä, loi punaisiin uskoa ja antoi
esimerkin vallankumoukseen ja väkivaltaiseen ratkaisuun.
• Sai valkoiset pelkäämään vallankumouksen leviämistä myös
Suomeen.

5. Järjestysvaltatyhjiö
• Punakaartit ja suojeluskunnat
• Aluksi järjestyksen ylläpitäminen
• Alkoivat kuitenkin aseistautua ja toimimaan
puolisotilaallisesti
• Vastakkainasettelu

3. Sisällissota alkaa

Suomelle armeija
• Tammikuussa 1918 Suomen
porvarillinen hallitus alkoi luoda
Suomelle armeijaa
suojeluskunnista.
• Armeijan johtoon kutsuttiin
C.G.E.Mannerheim. Armeijan
tehtävinä olisi palauttaa maahan
järjestys ja venäläisen sotaväen
poistaminen maasta.
• Punaiset kokivat että ”valkoinen
armeija” on suunnattu heitä
vastaan (”lahtariarmeija”).

Vallankumous alkoi 27.1.1918
Punaiset aloittivat
vallankumouksen Helsingissä
27.1.1918.
Levisi nopeasti ympäri Etelä-
Suomea
teollisuuskaupunkeihin ja
tiiviisti asutetulle maaseudulle.
Valkoiset riisuttiin aseista, osa
vangittiin, osa pakeni
valkoisten puolelle.
Aseellisia taisteluita alueiden
hallinnasta monilla
paikkakunnilla.

Valkoiset aloittivat riisumaan venäläisiä
joukkoja aseista 27.1.1918
Valkoiset saavat haltuunsa keski- ja
pohjois-Suomen, joissa oli harvempi
asutus (ja näin ollen enemmän
maansa omistavia maanviljelijöitä).
Suomen hallitus siirtyi Vaasaan ja
alkoi johtaa taistelua punaisten
”kapinaa” vastaan.
Pohjanmaan venäläiset varuskunnat
riisuttiin aseista ja sotilaat vangittiin.
Alueellisia taisteluita myös
valkoisten alueella.

4. Sotatapahtumat

Punaisten hyökkäys
Kun punaiset olivat saaneet
Etelä-Suomen haltuunsa, he
pyrkivät levittämään
vallankumouksen koko
Suomeen.
Valkoiset onnistuivat
kuitenkin torjumaan
kaikkialla punaisten
hyökkäykset.
____

Punainen terrori
Punaiset syyllistyivät
väkivallantekoihin
omalla alueellaan.
Tätä kutsutaan
punaiseksi terroriksi.
Kuva on Viipurin
vankilasta, jossa
punaiset murhasivat
valkoiset vankinsa.
Uhreja n. 1600

Tampereen taistelu
Sodan suurin ja samalla ratkaisutaistelu käytiin
Tampereella, jonka valkoiset valtasivat kolme viikkoa
kestäneiden veristen taisteluiden jälkeen
Taisteluihin osallistui yhteensä 30 000 sotilasta ja
taistelussa menehtyi yht. 2000 - 2500 punaista ja
valkoista.

Ylhäällä vasemmalla:
Näsinlinnan taistelun
uhreja.
Ylhäällä oikealla:
teloitettuja punaisia
Alhaalla vasemmalla:
antautuneita punaisia

Saksalaisjoukot nousivat maihin
Hangossa huhtikuun alussa

Saksalaisjoukot valtasivat
Helsingin huhtikuun
puolivälissä.

Punaiset antautuvat
Tampereen ja Helsingin tappioiden jälkeen punaisten joukot
pyrkivät pakenemaan Venäjälle (pelkäsivät valkoisten
kostotoimenpiteitä). Pako pysähtyi Lahteen, jonka
saksalaisjoukot olivat valloittaneet. Viimeiset taistelut käytiin
Viipurissa, jonka myös punaiset hävisivät.
Punavankeja Lahdessa.
Valkoisten voitonparaati
Helsingissä

Vas.ylh. Fellmannin pellot (Lahti)
Oik.ylh. Saksalaisten ottamia punavankeja
(Helsinki)
Vas.alh. Tampere
Vas.oik. Suomenlinnan vankileiri (Helsinki)

Lapset ja naiset sodassa
• Lapset:
• Molemmilla osapuolilla
lapsisotilaita
• Sotaorpoja n. 20 000
• Naiset valkoisten puolella:
• Sairaanhoito, muonitus,
vakoilu, salakuljetus
• Naiset punaisten puolella:
• Sairaanhoito, muonitus,
vartiointi, vakoilu
• Naiskomppaniat (yhteensä
n. 2000 naista)
Verna Erikson salakuljetti aseita maan alla Helsingissä toimineille valkoisille

Naiset punakaartissa

Sadat lapset menettivät henkensä vuoden 1918 sodassa – nuorin
lapsisotilas Kokemäeltä (Satakunnan kansa 12.3.2014)
Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia.
Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus
tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä.
Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että
kuolleet lapset olivat enintään 15-vuotiaita tyttöjä ja poikia.
Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60
ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia
lapsia kaatui vajaat 20.
Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika
Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918.
Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika
Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä
maaliskuussa 1918.
Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes
60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa
osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin
valtiorikosoikeuksissa.
Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta.Onni Kokko
13v.

5. Sisällissodan
seurauksia

Valkoinen terrori
Jo sodan aikana mutta
varsinkin sodan jälkeen
valkoiset aloittivat laajat
kostotoimet punaisia
vastaan. Valkoiset
perustivat lukuisia
kenttäoikeuksia, joissa
tuomittiin kapinoitsijoita
kuolemaan.
Vankileireillä tehtiin
joukkoteloituksia. Myös
venäläisiä varusmiehiä
ammuttiin.
Uhreja 7000 - 10 000

Vankileirit

Vankileirikuvaus
Niinpä Viljo Sohkasen (Suomenlinna) mukaan vangit toukokuussa saivat päivällä puoli
pakillista keittoa ts. ”sameata vettä”, jossa ui jokin kaalin riekale ja hiukan rasvaa. Illalla oli
tulitikkulaatikon kokoinen leipäpala ja ruskea, härski silli, joka syötiin kaikkineen. Vähän
myöhemmin leipäpalakin jäi pois. Pian vangit söivät jokaisen pihan kivien välissä
kasvavan kasvinkin juurineen. Jotkut löysivät onkimatoja. Sitten ruoka vaihtui
”kauravelliksi”. Se oli veteen keitettyä kuorineen jauhettua mustaa kauraa, ”pelkkiä
kuoria”. ”Niitä ei voi syödä, eivät nekään, joilla on hyvät hampaat”. Sitten ruoka välillä
”parantui”. Illalla tuli sillin lisäksi toisinaan kananmunan kokoinen murikka
pellavansiemenleipää. Keittoon ilmestyi ”soppajuuria”.
Tampereelta kerrotaan, ettei leipää tai muutakaan ”todellista ruokaa” nähty
kuukausimääriin, vaan kaikki oli kelvotonta, ”kurjaa, hapankaalista ja perunanvarsista
keitettyä sakkaa, jossa särpimenä oli vanhaa livekalaa tai ilkeänmakuista rasvaa”. Jo
aikaisin keväällä leirin syrjässä ollut mätänevä hevoshaaska syötiin ahnaasti sellaisenaan.
Kesäkuumalla syöksyi kymmeniä vankeja paikalle , kun joukko sillinpyrstöjä kaadettiin
likaveden mukana mukana likakaivoon. Eräs vanki Hämeenlinnasta muistelee saaneensa
kotoa paketissa kilon makkaraa. Sen syötyään hän kohta oksensi sen suurina paloina,
jolloin toiset heti olivat niitä suuhunsa panemassa.
Lähde: Jaakko Paavolainen - Suomen kansallinen murhenäytelmä

Kuvia vankileireiltä

Sota jätti syvät haavat. Kansa oli edelleen jakautunut. Hävinneet
tunsivat katkeruutta ja voittajat halusivat lyödä lyötyä.

Sodan uhrit
Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä
- Kaatunut 5 199 3 414 790 9
403
- Teloitettu, 7 370 1 424 926 9 720
ammuttu, murhattu
- Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13
446
- Kuollut vankileireiltä 607 - 6 613
vapauduttuaan
- Kadonnut 1 767 46 380 2 193
- Muut kuolintavat 443 2 91 531
1 265
Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640
Lähde: Kansallisarkisto – Sotasurmat

Sodalla on monta nimeä
Tehtävä: Sisällissodalla on monta nimeä. Mitkä
nimityksistä ovat neutraaleja, mitkä ottavat
kantaa punaisten puolesta, mitkä valkoisten
puolesta?
Sisällissota
Vapaussota
Vuoden 1918
sota
Vallankumous
Punakapina
Luokkasota
Kansalaissota

Tehtäviä
Punapäällikkö Tanttu -moniste
Paleltuneet perunat -moniste