Sortokaudet

Sortokaudet
Sortokaudet Kpl 29 - 30
Suomi kehittyi autonomian aikana • Suomen hallinto kehittyi: – Omat valtiopäivät, tulliraja Venäjän kanssa, oma postilaitos, oma armeija, suomalainen virkamiehistö • Suomen talous kehittyi: – Teollistuminen alkoi, oma raha, liikenneyhteyksiä rakennettiin (rautatiet, kanavat) • Suomalainen kulttuuri kehittyi : – Omat kielet, kieliasetus, kansakoulut…
Suomalaiset olivat tyytyväisiä Venäjän valtaan ja uskollisia keisarille.
Nikolai II:n kruunajaiset 1894 ” Tietäköön jokainen, että tulen säilyttämään itsevaltiuden periaatteet yhtä lujina ja järkähtämättöminä kuin unohtumaton isävainajani. ”
Täydennä lauseet (s. 168 – 169) Suomen venäläistämisaikaa kutsutaan ______________. Suomen venäläistämisen aloitti kenraalikuvernööri ______________________ . Hän halusi liittää ________________ osaksi Venäjän armeijaa. Helmikuussa 1899 julkaistiin _________________ , jonka mukaan Venäjällä voitiin säätää _________ ___________ ______ . Suomalaiset järkyttyivät ja päättivät kerätä __________________ keisarille vietäväksi. Keisari ei kuitenkaan _____________ ____________ _____________.
II Ensimmäinen sortokausi 1899 - 1905
Taustoja • Venäläisen kiihkonationalismin nousu • Maailmanpolitiikan kiristyminen  Saksasta suurvalta  Kilpavarustelu  Sodan uhka kasvoi Vuonna 1896 Nikolai II määräsi valko-sini- punaisen lipun Venäjän ainoaksi viralliseksi valtiolipuksi. Siihen asti sekaannusta oli aiheuttanut mm. keisariperheen (Romanovien) oma lippu.
PietariSuomi Saksa yhdistyi yhdeksi valtioksi vuonna 1871 ? ? ? 1 ?
Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ” Ainoassakaan virassa en ole tavannut venäläistä miestä. ” ” Kaikki osoitti, ettei Suomella ollut mitään yhteistä valtakunnan kanssa, ja minusta tuntui kuin matkustaisin ulkomailla. Ja kuitenkin alue muodostaa valtakunnan pääkaupungin lähimmän ja strategisesti erittäin tärkeän rajamaan. ”
Bobrikovin päätelmä: • Suomi on liian erilainen kuin muu Venäjä. • Suomi on siis turvallisuusriski. • Jos Suomi venäläistetään, Suomesta tulee luotettavampi.
”Keisari antaa, keisari ottaa” Se, mikä oli Nikolai II:n mielestä valtakunnan yhtenäistämistä, tuntui suomalaisista epäoikeudenmukaiselta sorrolta.
Tehtäviä: Lue kpl 29 ja vastaa: 1) Millä eri tavoin Suomea pyrittiin venäläistämään? 2) Millä eri tavoilla suomalaiset vastustivat venäläistämistä? (Huom! Kuvat ja kuvatekstit) 3) Millä eri tavoilla suomalaiset suhtautuivat venäläistämistoimiin? (luku: aktiivista ja passiivista vastarintaa) Muista! Historianluokka.wordpress.com  Teemat 7  Sortokaudet
1) Venäläistämistoimia
Sortokausi alkaa • Helmikuun manifesti 1899 • Manifesti = keisarillinen julistus • Koko valtakuntaa koskevat lait säädetään Venäjällä. Suomen valtiopäivät saavat vain antaa kommentteja.
Keskeisiä venäläistämistoimia 1/3 1899 • Helmikuun manifesti 1900 • Venäjän kieltä täytyi puhua virastoissa. Venäjän kieli pakolliseksi oppiaineeksi kouluihin. • Suomen postimerkit poistettiin käytöstä ja postin kieleksi venäjä. Suomen ensimmäinen postimerkki vuodelta 1856.
Keskeisiä venäläistämistoimia 2/3 1901 • Sortoa vastustaneita vangittiin ja karkotettiin maasta. • Suomen armeija lakkautettiin. Uudenmaan tarkk'ampujapataljoona viimeisessä katselmuksessa paraatikentällä vuonna 1902. Vasemmalla kasarmin Maurinkadun puoleinen rakennus, oikealla Pohjoisrannassa pataljoonan huoltorakennuksia.
Keskeisiä venäläistämistoimia 3/3 1903 • Bobrikoville diktaattorin oikeudet. • Sanomalehtiä lakkautettiin. Sananvapauteen rajoituksia. • Sortoa vastustaneita vangittiin ja karkotettiin maasta. • Tottelemattomia virkamiehiä erotettiin. • Venäjänkieliset katukyltit.
2) Suomalaisten vastarintaa
Suuri adressi 1899 • Kansalaisadressi, jonka tarkoitus oli vedota keisariin , jotta hän peruuttaisi Helmikuun manifestin. • 522 931 allekirjoitusta • Kerättiin 11 päivän aikana. • Lukumäärä oli suuri, sillä tuolloin Suomen väkiluku oli noin 2.5 miljoonaa ja sen aikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Suuri lähetystö Lähetystöön kuului 500 jäsentä, jotka oli valittu ympäri Suomea. Jäseniä oli kaikista 8 läänistä eri säätyjä edustavaa arvostettua ja ansioitunutta väkeä.
Aleksenteri II:n patsaan kukittaminen Suomalaiset alkoivat mielenosoituksena tuoda kukkia Helsingin senaatintorilla seisovan Aleksanteri II:n patsaan juurelle.
Mielenosoitukset ja tottelemattomuus Mielenosoitus Pietarsaaressa
Kutsuntalakot • Suomen armeijan lakkauttamisen jälkeen, suomalaiset nuoret miehet yritettiin kutsua Venäjän armeijaan. • Suomalaiset miehet kuitenkin kieltäytyivät kutsunnoista. • Esim. Helsingissä v. 1902 oli 870 asevelvollista, ja heistä vain 57 ilmoittautui Venäjän armeijaan. • Useissa Pohjanmaan kunnissa ei kukaan saapunut paikalle. • Helsingissä v.1902 kutsunnat aiheuttivat mellakan.
Surumerkit, postikortit
Pilakuvat, pilkkarunot ja -laulut • Erilaiset pilkka ja häväistyskuvat ja –runot levisivät ympäri Suomea. • Erityisesti yliopisto- opiskelijat lauloivat keskenään pilkkalauluja Bobrikovista. • Venäläistämistoimet henkilöityivät Bobrikoviin.
Bobrikovin murha 1904 ” On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni. Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan.” Eugen Schauman (1875 – 1904) Sankari vai terroristi?
Taiteen keinoin: Isto • Isto maalasi taulun v. 1899 Berliinissä. • Helsingissä taulu oli esillä eräässä huvilassa Kaivopuistossa. • Santarmit tekivät huvilaan ratsian, mutta Isto onnistui pakenemaan taulun kanssa. • Hyökkäys levisi painokuvina kaikkialle Suomeen. Eetu Isto: Hyökkäys (1899)
Taiteen keinoin: Gallen-Kallela Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus Gallen-Kallela: Ilmarinen kyntää kyisen pellon
Taiteen keinoin: Sibelius JEAN SIBELIUS: FINLANDIA (1899) - Finlandia kuvaa sortokautta. - Sibelius ei säveltänyt Finlandiaa laulettavaksi. http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0
Venäläistämistoimet (sortotoimet) Myöntyväisyyslinja - Vanhasuomalaiset - ei ”ärsytetä” Venäjää - Tietyistä oikeuksista voidaan luopua väliaikaisesti -> saadaan myöhemmin takaisin Aktiivinen vastarinta - väkivalta ratkaisu - aseiden ym. salakuljetus - terroritekojen suunnittelu Muut keinot -rauhanomaiset keinot -kulttuuri -> taide, musiikki, kirjallisuus -”surumerkki” Passiivinen vastarinta - Tuli kieltäytyä niistä, jotka loukkasivat Suomen perustuslakia - väkivaltaa vastaan - esim. virkamiehet, asevelv. (= perustuslailliset) 3) Sortotoimien vastustaminen
Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905 Venäjän ongelmia: • Keisarin itsevaltius • Eriarvoisuus • Kansan köyhyys • Venäjän ja Japanin sodan tappio Verisunnuntai: • Pappi Gabonin johtama mielenosoitus • Sotilaat ampuivat aseettomia mielenosoittajia • Satoja mielenosoittajia kuoli: verilöyly! • Seurauksena yleislakko Venäjällä
Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905
Suurlakko 1905 • Venäjän yleislakko levisi myös Suomeen. • Suomessa ei väkivaltaisuuksia. • Suomessa tavoiteltiin sortotoimien lopettamista. • Työväestö ajoi oman asemansa parantamista. Helsinki
Suurlakko 1905 Tampere
Marraskuun manifesti 1905 päättää sortokauden • Venäläistämistoimet lopetettiin. • Sääty-yhteiskunta lakkautettiin. • Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus –Yleinen = jokainen yli 24 v. sai äänestää –Yhtäläinen = jokaisella yksi, samanarvoinen ääni • Naisille äänioikeus ja oikeus osallistua vaaleihin ehdokkaana. • Suomi sai eduskunnan.
Eduskuntauudistus 1906 Ennen vuotta 1906: Säätyvaltiopäivät • Neljän säädyn edustajat • Äänioikeus 24-vuotiailla miehillä, joilla tietty määrä varallisuutta. • Äänestettiin oman säädyn ehdokasta • n. 10 %:a väestöstä. • Vaalit aluksi viiden, sitten kolmen vuoden välein. Vuoden 1906 jälkeen: Eduskunta • Koko kansan edustajat. • 200 kansanedustajaa. • Äänioikeus 24-vuotiailla. • Suomi on jaettu vaalipiireihin, ja vain oman vaalipiirin ehdokasta saa äänestää. • 100 %:a väestöstä. • Vaalit neljän vuoden välein.
Eduskuntavaalit 1907 Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat
Tehtävä PARITYÖ: Suomen suurlakko 1905 Tehkää sanomalehtiartikkeli ja lööppi suurlakosta ja suurlakon päättymisestä.
Eduskunta kokoontui vapaapalokunnan talon juhlasalissa Helsingissä
Äänioikeusikäraja Äänioikeusikärajaa on muutettu kolme kertaa: – V. 1906 ikäraja oli 24 v. – V. 1944 ikäraja oli 21 v. – V. 1969 ikäraja oli 20 v. – V. 1972 ikäraja oli 18 v. Eduskuntatalo on rakennettu v. 1931
III Toinen sortokausi 1909 - 1917
Venäläistäminen alkaa uudestaan 1908 – Suomen autonomiaa alettiin taas rajoittaa. 1910 – Koko valtakuntaa koskevat lait alettiin säätää Venäjällä. Suomen eduskunta sai vain antaa lausuntoja. 1912 – Venäläisille pääsy suomalaisiin virkoihin ja samat kansalaisoikeudet. 1914 – Täydellinen venäläistämisohjelma.
Nyt suomalaiset olivat yhtenäisiä: itsenäistyminen on ainoa vaihtoehto.
Tukholman olympiakisat 1912 • Ruotsalaiset tukivat Suomea. • Suomi sai esiintyä kisoissa omana joukkueena !
Hannes Kolehmainen • ”Hymyilevä Hannes” • Voitti Tukholmassa: – Kultaa 5000 m / ME – Kultaa 10 000 m / ME – Kultaa maastojuoksu / ME – Hopeaa maastojuoksun joukkuekisa • Ikimuistoisin kisa 5000 m. – ME parani yli puoli min. – Loppukiritaistelu ranskalaisen Jean Bouin’n kanssa.
Ensimmäinen maailmansota syttyy 1914 • Keskusvallat: – Saksa, Itävalta-Unkari, Turkki • Ympärysvallat: – Iso-Britannia, Ranska, Venäjä • Suomeenkin julistettiin sotatila. • Suomeen sijoitettiin paljon venäläistä sotaväkeä • v. 1917 Suomessa oli n. 100000 venäläistä sotilasta.
Jääkärit • Osa suomalaisista oli valmiita itsenäistämään Suomen vaikka asein. • Saksa halusi aiheuttaa hajaannusta vihollismaassa. • Lupasi kouluttaa suomalaisia miehiä omassa armeijassaan. • Saksaan lähteneitä miehiä kutsuttiin jääkäreiksi. • Monet olivat ylioppilaita.
Maanpettureita vai sankareita? • Saksaan mentiin salaa Ruotsin kautta. • Suomessa toimi salainen värväys- ja etappiverkosto. • Kiinni jääneet vangittiin ja laitettiin Spalernajan vankilaan. • Koulutus Lockstedtissa, rintamapalvelus Latviassa. • Palasivat Suomeen vasta itsenäistymisen jälkeen v. 1918.
Jääkärimarssi (1917, Sävellys: Jean Sibelius, sanat: Jääkäri Heikki Nurmio) 1. Syvä iskumme on, viha voittamaton, meil' armoa ei kotimaata. Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata. Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa. 2. Kun painuvi päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä. Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan yks' aatos ylpeä, pyhä: Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa. Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa. Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa. 3. Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks' suuri on Suomen valta. Sen aatetta ei väkivoimat saa pois Pohjolan taivaan alta. Sen leijonalippua jääkärien käsivarret jäntevät kantaa, yli pauhun kenttien hurmeisten päin nousevan Suomen rantaa. yli pauhun kenttien hurmeisten päin nousevan Suomen rantaa. http://www.youtube.com/watch?v=hURmOm TrNYA

Check these out next

Sortokaudet

Recommandé

Contenu connexe

Présentations pour vous(20)

Similaire à Sortokaudet(20)

Plus de Mikko Siitonen(20)

Dernier(20)

Sortokaudet