1.
Talvisota
Kpl 48

2.
105 KUNNIAN PÄIVÄÄ
DAAVID vs. GOLJAT

3.
Leningrad oli
Talvisodan syyt NL:n toiseksi
suurin kaupunki.
• Hitlerin ulkopolitiikka 
Sodan uhka kasvoi
• NL pelkäsi Saksaa 
hyökkäys Suomen
kautta Leningradiin?
• NL ei uskonut Suomen
puolueettomuuteen
– Maiden välit viileät ja
etäiset 1920- ja 1930 –
luvuilla.

4.
Molotov-Ribbentrop –sopimus
23.8.1939
• Salainen lisäpöytäkirja
– Etupiirijako
– Saksa ja NL sopivat
välissä olevien valtioiden
jakamisesta keskenään
– Koski
Puolaa, Suomea, Viroa, L
atviaa ja Liettuaa

5.
NL:n aluevaatimukset lokakuussa 1939
Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi
vastasi neuvotteluista.
Paasikivelle oli annettu ohjeena
korostaa Suomen
puolueettomuutta ja maiden
välisiä sopimuksia, mutta
myönnytyksiä ja alueluovutuksia
ei saanut tehdä.
Suomelle tarjottiin vaihdossa
alueita Itä-Karjalasta
NL vaati Suomelta osaa Karjalan
Kannaksesta, Suomen
ulkosaaria, sekä Hankoniemeä
vuokralle.

6.
Neuvottelut päättyivät tuloksettomina
marraskuun puolivälissä.
” Asia jää siis
sotilaiden
haltuun ”
NL:n
ulkoministeri
Vjatšeslav
Molotov

7.
Valmistautuminen sotaan alkoi
Pommisuojaa kaivetaan Helsingissä.

8.
Hevosia otetaan armeijalle syksyllä 1939. Kuva Jyväskylästä.

9.
Suomen pääasema: Mannerheim-linja
• Linnoitustyöt
edellisenä kesänä
vapaaehtoisvoimin.
• Linja murtui
helmikuun puolivälissä
Summassa

10.
Mainilan laukaukset
• 26.11.1939 Mainilan
laukaukset
• 28.11.1939 NL irtisanoi
hyökkäämättömyyssopimuksen
• 29.11.1939 NL katkaisi
diplomaattisuhteet

11.
Talvisota alkoi 30.11.1939
• 30.11.1939 klo 6.50 NL
aloitti tykistötulen
Kannaksella
• 30.11.1939 NL aloitti
Suomen kaupunkien
pommitukset

12.
Armi
Metsäpelto, 7, oli
eräs
ensimmäisistä
talvisodan
siviiliuhreista.

13.
Raja-alueiden evakuointi
Kansanhuoltoministeriö 30.11.1939:
”Suurimpien asutuskeskusten sekä uhanalaisten
rajaseutujen asukkaita kehotetaan mahdollista
pakkoevakuointia silmälläpitäen varaamaan
omistajan nimellä varustetun matkalaukun tai
selkärepun , johon on syytä jo valmiiksi sijoittaa:
- Viiden päivän elintarvikkeet
- Makuuhuopa, patjapussi ja tyynypussi
- Ruokailuvälineet
- Alusvaatekerta, sukkia
- Pyyheliina, saippua ym. puhdistusvälineet
Evakuoinnin sattuessa on matkalaukun tai
selkärepun lisäksi otettava mukaan:
- Ensiapu- ja lääketarpeita
- Elintarvikekortti
Erityisesti korostetaan, ettei pakkoevakuoinnin
sattuessa saa ottaa mukaansa enempää tavaraa
kuin mitä asianomainen itse jaksaa kantaa.”

14.
Mannerheimista armeijan ylipäällikkö

15.
Neuvostoliiton
suunnitelmana
vallata Suomi
parissa viikossa

16.
Karjalan Kannas oli sodan päänäyttämö

17.
Suomen armeija oli
valmistautumaton sotaan
Suomen armeijan sotilaita. Monet Erityisesti raskaammasta
joutuivat rintamalle omissa vaatteissaan. aseistuksesta ja
Armeijalla ei ollut antaa monille edes panssarintorjuntaaseista oli
asepukua, vain Suomen armeijan kokardi pulaa. Suomalaiset joutuivat
hattuun ja kivääri käteen. Varustusta ”improvisoimaan”.
kutsuttiin ”malli Cajanderiksi”.

18.
Suomi Neuvostoliitto
300 000 miestä 500 000 miestä (2x)
30 panssarivaunua 300 panssarivaunua (10x)
130 lentokonetta 3800 lentokonetta (30x)
1 tykki/ rintamakilometri 50-100 tykkiä/
rintamakilometri (100x)
Suomi-konepistooli osoittautui
toimintavarmaksi ja
erinomaiseksi aseeksi vaikeissa
olosuhteissa.

19.
Suomi jäi yksin
• Ruotsista ja Norjasta
vapaaehtoisia
• Sotalapsia Pohjoismaihin
• Keräykset mm. Ruotsissa ja
USA:ssa
Ruotsalainen värväysjuliste
Näyttelijä Ella
Eronen, ”Suomen ääni”
Ruotsissa.

20.
Talvi 1939-1940 oli poikkeuksellisen kylmä; jopa -40 celsiusta!

21.
Hiihtotaito ja maastontuntemus
Kuvassa oikealla:
-Simo
Häyhä, talvisodan
tehokkain tarkka-
ampuja.
- Tappoi n. 200
vihollista.
- Puna-armeija nimesi
Häyhän ”valkoiseksi
kuolemaksi”.

22.
Suomen armeija oli yhtenäinen: talvisodan henki

23.
Raatteen tien ja Suomussalmen taistelut
• Suomalaisilla mottitaktiikka
• Useita torjuntavoittoja, mm.
Kollaalla, Tolvajärvellä, Taipeessa ja Raatteen
tiellä.
 Onnistumiset toivat taistelutahtoa ja uskoa.
• Raatteen tiellä suomalaisten tappiot olivat n.
500 miestä, puna-armeijalla n. 10 000 miestä.
• Suomelle suuri sotasaalis: mm. 100 tykkiä, 43
panssarivaunua, 278 autoa, 5000 kivääriä…

24.
Mikkelin pommitukset
• Yhteensä kuoli 64 ihmistä.
• Mikkeliä pommitettiin
kuudesti sodan aikana.
• Rakennuksia tuhoutui
64, vaurioitui 88.
• Mikkeliin pudotettiin
kaikkiaan noin 2000 erilaista
pommia.
Yhteiskoulu pommitusten jälkeen

25.
V.1912 rakennettu kauppahalli ('kangashalli’)
tuhoutui pommituksissa 5.1.1940. Tällä paikallahan
sijaitsi pitkään Mikkelin linja-autoaseman rakennus.
5.1.1940
Tyttökoulu liekeissä
pommituksen jäljiltä.
Koulun portti ja
urkuharmooni
pelastuivat.

26.
Mikkeli Naisvuorelta kuvattuna v. 1939. Naisvuoren näkötorniin perustettiin ilmavartio talvi-
sodan alkaessa. Kouluikäiset nuoret hoitivat tähystystehtävää koko sodan ajan. Vihollislennoista
ja tulipaloista tehdyt havainnot ilmoitettiin tornista puhelimella kaupungin johtokeskuksiin.
Mikkelin Seurahuone
tuhoutui pommituksissa
'Rukoushuone Elim’ tuhoutui talvisodassa v.1940

27.
• Helmikuussa NL keskitti Kannakselle lisäjoukkoja läpimurron
saavuttamiseksi yht .n. 1 000 000 miestä.
• Mannerheim-linja murtui
 Suomen armeijan romahtaminen lähellä.

28.
Puna-armeija lähestyi Viipuria

29.
Moskovan rauha 13.3.1940
• Mannerheim vaati poliittista
johtoa tekemään rauhan.
• Stalin suostui
rauhantunnusteluihin, mutta
rauhanehdot olivat ankarat.
 Sanelurauha

30.
Aselepo on tullut
13.maaliskuuta 1940. Kello
11 sodan jyske hiljeni.
Taistelujen viime hetkinä
vihollisen tykistö kohdisti
tulen Viipurin linnaan. joka
syttyi palamaan. Tornissa
liehui vielä Suomen
lippu, joka laskettiin kello
14.

31.
Aluemenetykset:
-Karjalan Kannas
-Laatokan Karjala
-Salla
-Kalastajansaarento
-Suomenlahden saaret
-Hankoniemi vuokralle

32.
420 000 ihmistä
joutui jättämään
kotinsa – n. 12 %:a
väestöstä.

33.
SUOMI
Kuolleita:
27 700
Haavoittuneita:
43 500
----------
NL
Kuolleita:
127 000
Haavoittuneita:
265 000

34.
Talvisota vei Kyösti Kallion terveyden
” Kuivukoon käteni, jonka
on pakko allekirjoittaa
tällainen paperi! ”
• Presidentti Kallio ilmoitti erostaan
marraskuussa 1940, ja Risto Ryti
valittiin uudeksi presidentiksi
19.12.1940.
• Samana päivänä Kallio oli lähdössä
kotiinsa Nivalaan viettämään
eläkepäiviään.
• Kallio kuoli Helsingin
rautatieasemalla sydänkohtaukseen.

35.
Youtube-pätkät
• http://www.youtube.com/watch?v=ibWJBHCqIZ
o&feature=related (Tribuutti talvisodalle)
• http://www.youtube.com/watch?v=3BlfaMLxZGI
&feature=related (Talvisota muiden maiden
silmin)
• http://www.youtube.com/watch?v=_M8_hS0gqU
8&feature=related (molotovin cocktail)