1.
TYKKÄYSTEN ANATOMIAA
MITÄ TWITTER-TYKKÄYS KERTOO?
@MIIAKOSONEN

2.
TAUSTAA
• Idean tähän esitykseen antoiTieteiden yön yhteydessä 16.1.2020
Tieteiden talolla Helsingissä järjestetty “Tykkäysten kyttäystä:
Somedata tutkimuksessa”, puhujina mm. Salla-Maaria Laaksonen
@jahapaula ja Henrik Rydenfelt @HRydenfelt.
• Taustani on verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen median tutkimuksessa, KTT
2008, väitös ‘Knowledge sharing in virtual communities’.Verkon
alakulttuureissa olen ollut mukana 90-luvun news-ryhmien ajoista asti.
• Ensisijaisesti laadulliset menetelmät – miksi- ja kuinka-kysymykset,
ilmiöiden ymmärtäminen lukujen takaa.
@MiiaKosonen

3.
Käynnistin 17.1.2020
Twitterissä keskustelua
tykkäysten merkityksestä.
Moni tykkäsi, mutta onneksi
myös kommentoi.Tutkimusta
on yllättävän vähän. Saamieni
vastausten, aiemman
tutkimuksen ja oman 8-
vuotisenTwitter-kokemukseni
pohjalta tuotin saman tien
pienimuotoisen analyysin
tykkäysten eri merkityksistä.
Se ei ole tieteellinen, mutta
toivottavasti hyödyllinen.
@MiiaKosonen

4.
TYKKÄYS
• ”Peukku” tai ”tykkäys” on Facebookin tunnetuksi tekemä sosiaalisen
median perustoiminnallisuus, jonka moni muukin palvelu on
sittemmin kopioinut käyttöönsä.Vergen artikkelissaan Casey Newton
kuvaa tykkäyksiä ”sosiaalisen webin universaaliksi valuutaksi”.
• Vimeossa 2005
• FriendFeedissä 2007
• Facebookissa 9.2.2009 alkaen
• Twitterissä 2006-2015 Favorite , sittemmin Like. 
• Sosiaalisessa mediassa juututaan helposti tarkastelemaan määriä
(verkoston laajuus, seuraajat, jaot, tykkäykset) laadun
kustannuksella. Lisäksi määrät kätkevät informaatiota: ne eivät kerro,
mikä käyttäjiä on motivoinut toimimaan.
@MiiaKosonen

5.
LYHYT TEORIAKATSAUS
• Eri medioiden käytön motiiveista löytyy runsaasti tutkimusta. Sosiaalisen
median kohdalla yksi usein hyödynnetty viitekehys on Uses & Gratifications,
kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Uses_and_gratifications_theory
• Karkeasti jaoteltuna ihmiset käyttävät sosiaalisen median palveluja
seuraavista syistä:
• Sosiaaliset tarpeet: yhteenkuuluvuus muiden ihmisten kanssa
• Kognitiiviset tarpeet: oppiminen, hyödyllinen tieto, ajan tasalla pysyminen
• Minäkeskeiset tarpeet: oman identiteetin rakentaminen, maine, palaute muilta
• Elämyksellisyys: viihtyminen, hauskanpito, ajanviete
• Tämä jaottelu on taustalla myös tykkäysten tyypittelyssä ja em. tarpeet ovat
löydettävissä niistä.
@MiiaKosonen

6.
TYKKÄYSTEN LAJEJA

7.
• Informaatiotykkäys – kiinnostavaa tai hyödyllistä informaatiota
• Vaivansäästötykkäys – haluaa ilmaista olevansa samaa mieltä, mutta ei jaksa
tai halua kommentoida
• Naurutykkäys – huumoriarvo
• Söpöystykkäys – kaikki ai kun ihana –sisältö, joka huumorin tapaan saa ihmiset
hyvälle tuulelle
• Varaventtiilitykkäys: ilmaisee tykkäämällä, että on itse ollut ahdistunut tai
vihainen tarkalleen samasta asiasta
• Kalastelutykkäys – haluaa lisää seuraajia
• Kilpailutykkäys – voi voittaa palkinnon
KÄYTTÄJÄKESKEISET: YKSILÖN SAAMA HYÖTY
@MiiaKosonen

8.
VERKOSTOKESKEISET: VUOROVAIKUTUS 1/2
• Lukukuittaus: klassinen käyttötapa, osoittaa että nähnyt ja reagoinut
• Ok-tykkäys tai keskustelun päätepistetykkäys: asia selvä!
• Kiitostykkäys: kiitos vastaamisesta, maininnasta tai käyttäjän/organisaation
sanansaattajana toimimisesta, myös brändien suosittelu
• Propsitykkäys: hatunnosto toiselle käyttäjälle ja tämän jakamalle sisällölle
• Laumatykkäys: tykkää, koska niin moni muukin on tykännyt
• Kuplatykkäys: tykkää, koska niin moni oman verkoston jäsen on tykännyt
• Julkisivutykkäys: tykkää, koska ko. sisällöstä kuuluu normien mukaan tykätä
• Säälitykkäys: tykkää, koska kukaan muu ei ole vielä tykännyt
@MiiaKosonen

9.
VERKOSTOKESKEISET: VUOROVAIKUTUS 2/2
• Yhteystykkäys: muistutus olemassaolosta, ”haluan kuulla sinusta lisää”,
voisi kutsua myös huolenpitotykkäykseksi
• Empatiatykkäys: myötätunnon osoitus erityisesti kun sisältö käsittelee
surua, menetyksiä tai sairautta
• Kannustustykkäys: perinteinen ”hyvä sinä”, ”hyvä te” –peukku johonkin
konkreettiseen saavutukseen tai elämänmuutokseen
• Rohkaisutykkäys: jatka samaan malliin –kannanotto esimerkiksi erilaisten
näkökulmien rohkeaan esiintuomiseen tai vaikeasta asiasta keskusteluun
• Ystävyystykkäys: tärkeää tykätä läheisen ihmisen jakamasta sisällöstä
• Idolitykkäys – tärkeää fanittaa kyseistä ihmistä tai yhteisöä
• Käänteistykkäys: todellisuudessa pitää sisältöä idioottina, mutta kävi
ironisesti tykkäämässä
@MiiaKosonen

10.
BONUSKATEGORIAT
• Opetustykkäys:Twitter-algoritmin kouluttaminen käyttäjää
kiinnostavaan ja hänen arvostamaansa sisältöön
• Ostettu tykkäys: viestin tärkeyden ja merkityksen korostaminen
tehtailluilla tykkäyksillä, erityisesti informaatiovaikuttamisen väline
• Tutkijoiden näkökulmasta tykkäysten analysointi vaatii siis aina
kontekstin ja tilanteen ymmärtämisen - sosiaalisen median
nyrkkisääntö on, ettei pidä oikopäätä uskoa mitään näkemäänsä.
@MiiaKosonen

11.
Sosiaalinen
Tekninen
Yksilö-
keskeinenInformaatiotykkäys
Opetustykkäys Ostettu tykkäys
Vaivansäästötykkäys
Naurutykkäys
Söpöystykkäys
Varaventtiilitykkäys
Kalastelutykkäys
Kilpailutykkäys
Käänteistykkäys
Lukukuittaus
Ok-tykkäys
Kiitostykkäys
Propsitykkäys
Laumatykkäys
Kuplatykkäys
Ystävyystykkäys
Idolitykkäys
Rohkaisutykkäys
Kannustustykkäys
Empatiatykkäys
Yhteystykkäys
Julkisivutykkäys
Säälitykkäys
@MiiaKosonen24TYKKÄYSTEN LAJIA

12.
HUOMIOITAVAA
• Jos sometuttusi on saanut perheenlisäystä ja kertoo siitäTwitterissä,
tykkäyksesi voi olla yhtä aikaa söpöystykkäys, kannustustykkäys sekä
määristä riippuen lauma- tai julkisivutykkäys.
• Eri kategoriat eivät siis sulje toisiaan pois. Käyttäjä voi samalla kertaa
toivoa saavansa seuraajia ja uusia arvokkaita jäseniä verkostoonsa,
mutta myös kannustaa alkuperäisen sisällön jakajaa tai kiittää häntä
maininnasta.
• Jokin motiivi on yleensä ensisijainen – tosin sen selvittäminen
yksittäisten käyttäjien tasolla olisi paitsi triviaalia myös vaikeaa
perinteisillä tutkimusmenetelmillä, koska emme kysyttäessä
useinkaan paljasta todellisia vaikuttimiamme (sosiaalinen suotavuus,
tilanteen kaunistelu).

13.
KIRJALLISUUTTA
• ErantiV. & Lonkila M. 2015.The social significance of the Facebook
Like button. First Monday, 20, 6, June 2015.
• Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, J. (toim.). 2018.Twitter
viestintänä : ilmiöt ja verkostot.Tampere:Vastapaino.
• Paßmann, J. 2018. Die soziale Logik des Likes: EineTwitter-
Ethnografie. Frankfurt am Main: CampusVerlag GmbH.
• Sosiaalisen median tutkimusmenetelmistä ja määrällisen vs.
laadullisen lähestymistavan yhdistämisestä kts. Kosonen, 2018
https://www.slideshare.net/miiak/sometutkimus-112910016

14.
JATKOA?
Puuttuiko tästä esityksestä jotain olennaista, bongasitko virheitä?Tuleeko
mieleesi julkaisuidea tai sosiaalisen median projekti, johon kaipaat kokenutta
tekijää mukaan? Heitä kommentilla, palautteella tai yhteistyöehdotuksella:
http://tohtorilletoita.com jaTwitterissä @MiiaKosonen!
Jatkoanalyysin aiheita
• Mistä kertoo se, että EI tykkää – erimielisyys, algoritmin kouluttaminen,Twitter-
poliisien pelko jne.
• Millä tavoin tykkäämisen käytännöt mahdollisesti eroavat eri maissa, ikäryhmissä jne.
• Luomu vs. ostetut ja tehtaillut tykkäykset – kuinka yleisiä jälkimmäiset ovat

15.
KIITOS
kaikilleTwitter-keskusteluissa
mukana olleille ja erityisesti
tähän ”pienoisaivoriiheen”
osallistuneille!
#Protip: jos asiantuntijana
haluat tviiteillesi enemmän
tykkäyksiä, kirjaa asia
kissaan.
#somefi
#cmadfi