Yhteisollinen oppiminen 131011
•Télécharger en tant que PPT, PDF•
1 j'aime•1,074 vues
![Johdanto ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]]()
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
Similaire à Yhteisollinen oppiminen 131011
Similaire à Yhteisollinen oppiminen 131011 (20)
Plus de Learning and Educational Technology Research Unit
Plus de Learning and Educational Technology Research Unit (20)
Yhteisollinen oppiminen 131011
- 1. Yhteisöllinen oppiminen Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö PBL-case 3, virikeluento 1
- 4. Miten ryhmässä opiskeleminen on tukenut omaa oppimisprosessiasi tällä opintojaksolla? Mitä hyvää ryhmässä opiskeleminen on tuonut verrattuna siihen, että olisit opiskellut samoja sisältöjä itsenäisesti?
- 6. Millaisia haasteita ryhmässä opiskeleminen on tuonut tullessaan tällä opintojaksolla? Mikä on tuntunut erityisen vaikealta verrattuna siihen, että olisit opiskellut samoja sisältöjä itsenäisesti?
- 10. Esimerkki 1 Designing e-learning (2010) http://koutek-0910.wikispaces.com
- 11. Esimerkki 2 Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa (2010) http://koutek-1011.wikispaces.com
- 12. Kurkistus tutkivan oppimisen malliin Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004 katso myös Paavola, Hakkarainen & Seitamaa-Hakkarainen, 2006
Notes de l'éditeur
- Koska teillä kaikilla on kokemusta yhdessä opiskelusta tämän OTTO-kurssin tiimoilta ja varmasti sitä ennenkin, tavoitteena myös tämän luennon aikana herätellä vähän teidän omia ajatuksia ja kokemuksia aiheesta. Siksi pysäyttelen joissain kohdissa tiettyjen kysymysten kautta, että saatte vieruskaverin kanssa porista omista kokemuksistanne…
- Häkkinen & Arvaja, 1999 Arvaja & Mäkitalo-Siegl, 2006
- Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä ” Two or more” ” Learn something” ” Together” Häkkinen & Arvaja, s. 1-3 Yhteisöllinen (collaborative) vs. yhteistoiminnallinen (co-operative) oppiminen Kollaboratiivinen oppiminen, Häkkinen & Arvaja, 1999 Näkökulman laajuus (ryhmän koko ja ajanjakso)? Miten määritellään oppiminen? Mitä on yhteisöllisyys (collaboration) oppimisessa? Yhteisölliset tilanteet Yhteisölliset interaktiot Yhteisölliset prosessit Yhteisöllisen oppimisen vaikutukset Horisontaalinen vs. vertikaalinen työnjako
- Poriskaa hetki vieruskaverin kanssa
- Häkkinen ja Arvaja varmaan tähän kohtaan paras lähde… Mahdollisuus oppia monimutkaisiakin asioita opettamatta niitä suoraan
- Häkkinen & Arvaja, s. 4-5 Ohjaaminen ja opettaminen eivät ole kollaboraatiota joka edellyttää muiden yhteisön jäsenten toiminnan ja ajattelun tapojen tuntemusta Kaikki ryhmässä opiskelu ei ole yhteisöllistä oppimista. Ryhmässä työskenteleminen ei takaa automaattisesti laadukasta ja syvällistä oppimista sekä parempia oppimistuloksia Kaikki oppimisen ja ongelmanratkaisun muodot eivät ole tehokkaimmillaan ryhmässä – myös itsenäistä opiskelua tarvitaan. Tehtävä voi jakautua siten, että yksittäisen oppilaan kokemus osista muodostuvasta kokonaisuudesta hämärtyy Vääränlainen sosiaalinen ilmapiiri tukahduttaa ideoinnin, eivätkä kaikki uskalla kertoa vapaasti ennakkokäsityksistään, ideoistaan ja näkökulmistaan Tavoitteena tutkiva puhe (vs. kiistelevä tai kumulatiivinen puhe) Vallitsevan oppimiskulttuurin tuomat rajoitukset todella yhteisöllistä oppimista tukevien oppimisympäristöjen luomiseeen
- Häkkinen & Arvaja, s. 6-7
- Ks. Essin viimevuotiset kalvot Pedagoginen strukturointi viittaa lähestymistapaan, jonka perusideana on kuvata oppimisprosessin rakenne (struktuuri), jossa määritellään oppimisprosessiin liittyviä osa-alueita, oppimisen tukena hyödynnettävät työkalut ja vuorovaikutusvälineet, oppimistehtävän luonne ja oppimisprosessia tukeva käsikirjoitus (skripti) Pedagoginen skripti (käsikirjoitus) = kokoelma ohjeita, jotka määrittävät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistakseen jonkin ongelman tai oppimistehtävän. Tukevat, jäsentävät ja ohjaavat oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta. Integroidaan oppimisympäristöön. MUITA MALLEJA MAININNAN TASOLLA!!!
- Essin kalvoilta Pedagoginen malli, käytännön toteutus ja tekniset apuvälineet… Jigsaw – ks. Esim. hakkarainen, lonka, lipponen s. 191 http://koutek-0910.wikispaces.com
- Wikistä
- Tutkivan oppimisen taustaa: Kontekstin luominen ja opetuksen ankkurointi Käsiteltävät ongelmat ankkuroidaan opiskelijoiden aikaisempiin kokemuksiin tai tietoihin ja/tai esim. todellisiin asiantuntijoiden ratkaisemiin ongelmiin. Tärkeää on, että ongelmat ovat riittävän monimutkaisia ja siten avoimia erilaisille näkökulmille Ongelmien asettaminen Uutta ei sulauteta suoraan aikaisempiin tietoihin, vaan ratkotaan ongelmia, jotka syntyvät yhteisen pohdiskelun tuloksena Työskentelyteorian luominen Olettamusten, hypoteesien, tulkintojen tai mallien kehittely. Alustavia teorioita, joita testataan tutkivan oppimisen toiminnan aikana. Opiskelijoiden omat intuitiiviset käsitykset ja tulkinnat yhteisöllisen pohdinnan kohteiksi. Auttaa tiedostamaan eron oman käsityksen ja uuden tiedon välillä. Tärkeää, että jokainen saa äänensä ja ideansa kuuluviin. Kriittinen arviointi Ryhmä arvioi kriittisesti tutkimusprosessinsa edistymistä ja asettaa uusia tavoitteita. Eis siis yksittäisten ajatusten tai opiskelijoiden kritisointia. Esim. ryhmän työskentelyteorian vertaaminen tieteellisiin teorioihin. Syventävän tiedon hankkiminen Tarkoituksena on uuden ymmärryksen ja tiedon synnyttäminen. Etsitään tietoa erilaisista tietolähtieistä. Tarkentuvan ongelman asettaminen Uuden työskentelyteorian luominen JAETTU ASIANTUNTIJUUS Tiedon kehittyminen on koko oppimisyhteisön vastuulla. Yhteisöllisen tiedonrakentamisen ja opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen avulla koko oppimisyhteisön älyllisiä voimavaroja voidaan käyttää tutkimusprosessin edistämisessä. Opettajan tai tuutorin rooli: Ilman opettajan ohjaavaa panosta, opiskelijat pystyvät vain harvoin saavuttamaan merkittävää edistystä prosessissa. Opettaja ei kuitenkaan välitä opittavaa tietoa suoraan opiskelijoille vaan ohjaa heitä itse asettamaan ongelmia, luomaan omia selityksiään ja etsimään uutta tietoa. Samalla opettaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan tutkimusprosessin suuntaamiseksi.
- Tähän valittu lähteitä sen perusteella, mihin olen suoraan viitannut esityksessä, mutta myös sen mukaan, mistä kannattaa aloittaa jos kaipaa suhteellisen selkeää peruslukemistoa, josta saa kuvan mistä on kyse. PBL-casea varten sitten voi hakea enemmän täsmälukemistoa ja myös tässä mainittujen lähdeluettelossa voi olla sitten hyvää suuntaviivaa, mitä lähtis seuraavaksi lueskelemaan… Tässä listassa kolme artikkelia kurssikirjasta. TARKISTA VIELÄ LOPUKSI!!! Huom! Nämä tulen viemään myös sinne Mendeleyhyn sitten kun joudan…