Työlainsäädäntö, työsuhteen solmiminen
•
0 j'aime•350 vues
Työsopimuslain (55/2001) soveltamisala Työsopimuksen muodot: toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuusvelvoite, syrjintäkielto, tasapuolisen kohtelun vaatimus, palkanmaksuvelvollisuus Työntekijän velvollisuudet Työturvallisuusvelvoite, lojaliteettivelvoite, kielto harjoittaa kilpailevaa toimintaa, kilpailukieltosopimus, ammatti- ja liikesalaisuudet
Recommandé
Contenu connexe
En vedette
En vedette (18)
Työlainsäädäntö, työsuhteen solmiminen
- 2. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 2
- 3. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 3
- 4. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 4
- 5. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 5
- 6. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 6
- 7. Osapuolina työnantaja ja oikeustoimikelpoinen henkilö Alle 15-vuotiaan puolesta huoltaja tai huoltajan luvalla alle 15-vuotias itse. Työsopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi. Sopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Sopimus voi olla myös ns. hiljainen sopimus Kestoltaan työsopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva tai erityistilanteissa määräaikainen. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 7
- 8. Määräaikainen työsopimus • Millainen on määräaikainen työsopimus? • Mikä voi olla perusteltu syy määräaikaisuudelle (5 kpl)? • Mitä tarkoittaa määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen? • Voiko määräaikaisen työsopimuksen tehdä jos työvoiman tarve on pysyvää? 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 8
- 9. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 9
- 10. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 10
- 11. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 11
- 12. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 12
- 13. Työsyrjintä • Milloin työnantaja voi syyllistyä työsyrjintään? • Mitä ovat kielletyt syrjintäperusteet? 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 13
- 14. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 14
- 15. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 15
- 16. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 16
- 17. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 17
- 18. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 18 Lojaliteettivelvollisuus ja sananvapaus • Työntekijällä on yleinen lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan • Riippumaton työntekijän päävelvoitteen täyttämisestä
- 19. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 19
- 20. 2017Niina Nurmi @nurminii, Puro Pro Oy 20
- 21. 2017 21 Niina Nurmen teos Työlainsäädäntö on lisensioitu Creative Commons CC BY-SA 4.0 –lisenssillä. Tarkastele lisenssiä.
Notes de l'éditeur
- Käytännössä työsuhteen ehdot määräytyvät suurelta osin alan työehtosopimuksen mukaan. Ehtoja sovelletaan työehtosopimuslain nojalla ns. järjestäytyneessä työmarkkinakentässä. Jos työnantajan toimialalla ei ole solmittu työehtosopimuksia, työntekijän palkka määräytyy työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Muut työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaan. Etusijajärjestys tarkoittaa työsuhteen ehtojen määrittävien eri sopimusten ja lakien hierarkiaa: ristiriitaisista normeista tulee noudattaa hierarkiassa antamisjärjestyksensä ja pakottavuutensa perusteella ylimpänä olevaa. Edullisemmuussääntö tarkoittaa sitä, että työnantajan on noudatettava normia, joka johtaa työntekijälle edullisempaan tulkintaan. Edullisemmuussääntö perustuu ns. työntekijän suojeluperiaatteeseen, jonka mukaan asia on epäselvissä tapauksissa ratkaistava työntekijän eduksi. Esimerkki Työsopimuksessa oli sovittu kuukausipalkaksi 1 800 euroa. Työehtosopimuksen mukaan vähimmäispalkka oli 1 900 euroa. Työntekijällä oli oikeus saada työehtosopimuksessa sovittu palkka. Jos työsopimuksessa olisi sovittu kuukausipalkaksi 1 900 euroa ja työehtosopimuksessa 1 800 euroa, noudatettaisiin työsopimuksen määräystä. Vakiintunut käytäntö Yrityksessä on hyvä määritellä ns. vakiintunut käytäntö, jonka mukaan halutaan toimittavan. Käytännöt on hyvä määrittää mm. Työaika: lisätyö, ylityö, näiden korvaaminen (euroina, vapaana), liukuva työaika, tasoittumisjakso Vuosiloma: kertyminen, pitoajankohdat, pitämisestä sopiminen, säästövapaiden kerryttäminen Työturvallisuus: keskeiset työturvamääräykset, välineet, menettelytavat, ennaltaehkäiseminen, ilmoitusvelvollisuus Poissaolosta ilmoittaminen: miten ilmoitetaan, kenelle ilmoitetaan, tuleeko todentaa Työvälineet: mitkä ovat, miten hoidetaan, miten käytetään, kuka vastaa Tietojärjestelmät; käyttö, mahdollisuudet, rajoitukset Valvonnasta: miten työntekijän toimintaa valvotaan, työajan seuranta, kamerat, muut valvonnan muodot Tuloksellisuuden valvonta: mitkä ovat tulostavoitteet, miten seurataan Hyvä työkulttuuri: mitä on hyvä esimiestoiminta, mitä edellytetään hyvältä alaiselta, miten vuorovaikutetaan, yhteistoimintakäytäntö Vuorovaikutuskäytäntö: kehityskeskustelut, säännölliset palaverit, tiedottaminen
- Työsopimuslaki on työelämän peruslaki, jota sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa työtehtävästä tai sen laadusta riippumatta. Työsuhteen edellytysten täyttyessä myös muu työlainsäädäntö tulee sovellettavaksi. Lähtökohtaisesti työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta Työsopimuksella voidaan sopia toisin, mikäli säännöksissä maininta sopimisoikeudesta Työnantaja- ja työntekijäyhdistykset voivat sopia TES:llä laista poiketen joistain asioista Sopimustunnusmerkki: työn tekeminen henkilökohtaisesti työntekijä ei voi siirtää työtä toiselle ei voi tehdä sopimusta ”toisen” nimissä työnantajan luvalla voi ottaa apulaisia Työntekemistunnusmerkki: työn tekeminen työnantajalle työn tuloksen saa työnantaja työnantaja saa siis työsuorituksen tuottaman hyödyn, jonka ei tarvitse olla rahaa (euroja) Vastikkeellistunnusmerkki: taloudellinen korvaus joko sovittu tai ainakaan ei ole sovittu, että vastiketta ei makseta ei välttämättä rahaa vaan jokin taloudellinen hyöty riittää, jopa pelkkä ansaintamahdollisuus Direktio-tunnusmerkki: työnantajan johto- ja valvontaoikeus työnantaja voi antaa työn suorittamista koskevia määräyksiä ja ohjeita jos tämä oikeus on olemassa, se riittää, sitä ei tarvitse käyttää vastikkeellisuus Työsopimuslakia EI sovelleta: Julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseksi tehtävään työhön (virkasuhde) Tavanomaiseen harrastustoimintaan, jota tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta, esimerkiksi urheiluseuroissa tai seurakunnissa Työntekosuhteissa, joista säädetään erikseen lailla. Lakia ei sovelleta mm. merimiehiin, perhehoitajalaissa tarkoitettuun perhehoitajaan eikä omaishoidon tuesta annetussa asetuksessa tarkoitettuun omaishoitajaan. Työllisyyslaissa ja työttömyysturvalaissa säädetään ei-työsuhteisesta harjoittelusta. Myöskään työtoimintaan liittyvä työskentely ei tapahdu työsuhteessa. Työsopimuslain ulkopuolella julkisoikeudelliset palvelussuhteet valtion virkamiehet kunnan ja kirkkojen viranhaltijat tavanomainen harrastustoiminta urheiluseurat varhaisnuoriso ja nuorisotoiminta harrastusurheilu vapaaehtoistoiminta muun lain perusteella tehtävä työsuoritus
- työntekijän ja työnantajan välinen sopimus muodostaa oikeudellisen perustan työsuhteelle säännöstelee työsuhdetta kaksipuolinen eli työnantaja ja työntekijä ovat sen osapuolia tulee täyttää työsopimuksen tunnusmerkit asettaa osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ERO YRITTÄJÄSUHTEESEEN jos tunnusmerkit eivät toteudu ei kyseessä ole työsuhde ei tarvitse noudattaa työoikeuden velvoitteita kuten….. Työnantajan johto- ja valvontaoikeus työnantaja voi antaa määräyksiä työn suoritustavasta työn laadusta työn laajuudesta työajasta työpaikasta työnantajalla on oikeus tarkastaa työn tekemistä ja työn tulosta työntekijällä on velvollisuus ”alistua” tähän Työnjohto - ja valvontaoikeuden rajoituksia lainmukaisuus hyvä tapa kohtuullisuus ja tasapuolisuus työnantajan toiminnan laatu ja luonne työntekijän pätevyysalue työturvallisuus työntekopaikka jos työ on työtaistelun alaista työtä
- Työnantaja (yritys) ja oikeustoimikelpoinen yksityinen henkilö (työntekijä). Oikeustoimikelpoinen on täysi-ikäinen henkilö, jonka oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu eli toisin sanoen hän ei ole edunvalvonnan alainen Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla alle 15-vuotias itse. 15 vuotta täyttänyt saa itse tehdä ja purkaa työsopimuksensa, mutta huoltajalla on oikeus purkaa 15–17-vuotiaan tekemä sopimus, jos se on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. 15 -vuotias voi päättää omalla työllään ansaitsemastaan tulosta yleensä myös vajaavaltaiseksi määrätty henkilö voi tehdä työsopimuksen Suomessa vallitsee ns. sopimusvapauden periaate. Sen mukaan sopijapuolet voivat sopia vapaasti oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sopimusvapaus on osa demokratian ja markkinatalouden perusteita. Tästä tehdään kuitenkin poikkeuksia. MIKSI? Työntekijän suojeluperiaate eli halutaan suojella heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Lähdetään siitä, että työnantaja on AINA vahvemmassa asemassa. Työsopimus voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen. Suullinen sopimus perustuu yhteisymmärrykseen tai työnantajan sallimaan toimintaan, jossa työntekijä tekee työtä vastiketta vastaan työnantajan lukuun. Allekirjoitus takaa kirjallisen tai sähköisen työsopimuksen juridisen pätevyyden. Ovat yhtä päteviä. Työsopimus tulisi tehdä kirjallisesti, jottei synny epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu. Suullisessa sopimuksessa sana vastaan sanaa. Varsinkin silloin, kun on sovittu työntekijälle työehtosopimusta tai työlainsäädäntöä paremmista ehdoista, sopimus tulisi tehdä kirjallisesti. Oikeusvaikutukset eivät ole miltään osin riippuvaisia tekemismuodosta kannattaa AINA tehdä kirjallisesti, turvaa sekä työnantajan että työntekijän edut kannattaa AINA ottaa sopimuksen ehdot näkyviin kannattaa AINA muuttaa vastaamaan todellista asiantilaa eli esimerkiksi toimenkuvan/tehtävien muuttuessa, tehdään uusi työsopimus Työsopimus voidaan tehdä kestoltaan määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Sovitulla kestoajalla on merkitystä erityisesti työsuhdetta päätettäessä. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden tai määritellyn työn tultua tehdyksi Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan päättää vain laissa säädetyin perustein ja menettelytavoin
- Työnantajan aloitteesta työsopimus voidaan solmia määräaikaisena ainoastaan silloin, kun siihen on olemassa perusteltu syy: Määrätty työ Kausiluontoinen työ Sijaisuus Toiminnan vakiintumattomuus / organisaatiomuutos Työn projektiluontoisuus Ilman perusteltua syytä määräaikaisena tehtyä sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Määr.aikaisissa työsopimuksissa ei saa pelkästään sen kestoajan tai pituuden vuoksi soveltaa epäedullisimpia työehtoja kuin muissa työsuhteissa Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä toistaiseksi tehty (pääsääntö) määräajaksi tehty (poikkeustilanne) määräajaksi tehty edellyttää perusteltua syytä tilapäinen tarve, kausiluonteisuus sijaisuus projektiluonteisuus tuotantohuiput toiminnan vakiintumattomuus alussa muu perusteltu syy työntekijän oma ” aito” halu toistuvia määräaikaisia sopimuksia ei voi tehdä, jos työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kestoaika tai niiden muodostama kokonaisuus osoittaa työvoiman tarpeen pysyväksi ellei määräaikaisuudelle ole perustetta, on työsopimus voimassa toistaiseksi työsopimuksen alusta lukien
- Koeajan tarkoituksena on antaa kummallekin työsopimuksen osapuolelle mahdollisuus selvittää, vastaako sopimus sille asetettuja edellytyksiä. Sopimus on koeajan perusteella päätettävissä ilman purku- tai irtisanomisperusteita. Näyttötaakka koeajasta sopimisesta on sillä sopijapuolella, joka koeaikaehtoon vedoten purkaa sopimuksen. Sopimus on koeajan perusteella päätettävissä molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa Koeaikapurkuun vaaditaan perusteltu syy koeajasta on aina sovittava erikseen on työsuhteen alussa tarkoitus on selvittää soveltuuko henkilö työtehtävään tai työryhmään voidaan ottaa myös määräaikaiseen työsopimukseen yleensä enintään 4 kk erityisen koulutuksen perusteella voi olla 6kk alle 8 kk:n työsuhteessa enintään puolet kestoajasta jos työntekijän tehtävät jatkuvat samanlaisina peräkkäisissä työsuhteissa ei voi ottaa uutta koeaikaa koeaikana ei kumpikaan osapuoli saa purkaa työsopimusta syrjivällä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella jos vuokratyöntekijä siirtyy käyttäjäyrityksen palvelukseen, vähennetään koeajasta se aika, jonka vuokratyöntekijä on jo toiminut yrityksessä
- Työnantajan tulee kaikin puolin edistää suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työyhteisön yhteistoiminnan ja työviihtyvyyden edellytyksenä on työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat suoriutua työstään myös sen muutettaessa tai kehitettyessä. Työnantajalla on myös velvollisuus pyrkiä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työssä kykyjensä mukaan uralla etenemiseksi Työnantajan yleisvelvoitetta koskeva säännös on tavoitteellinen. tulee edistää suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita työilmapiiriä edistävä toiminta pyrittävä edistämään työntekijän kehittymis- ja uralla etenemismahdollisuuksia kohdistuu yksittäiseen työsuhteeseen tasapuolinen kohtelu koko työsuhteen ajan, jollei poikkeaminen ole tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua samankaltainen kohtelu samanlaisessa tilanteessa mm .varoituskäytännön yhtäläisyys työturvallisuudesta huolehtiminen työsuhteen ehdoista tiedottaminen yleissitovan työehtosopimuksen noudattaminen työnantajan tulee ilmoittaa vapautuvista työpaikoista yrityksessä omaksutun käytännön mukaisesti vuokrattujen työntekijöiden osalta tulee soveltaa yrityksen tes:a, ellei vuokratyönantajayritys ole sidottu tes:seen vuokratyöntekijällä on tasapuolinen oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin ellei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä
- VR-konserniin kuuluva VR-Rata on tuomittu Tampereen käräjäoikeudessa 30 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Tuomio tuli Tampereella toukokuussa 2006 sattuneesta tapaturmasta, jossa rautatiesillalla työskennellyt mies kuoli pudottuaan kahdeksan metrin korkeudelta. Putoamispaikalla ei ollut suojakaiteita eikä työmaalla käytetty suojavaljaita. VR-Radan vastaava mestari tuomittiin työtapaturmasta ja kuolemantuottamuksesta 60 päiväsakkoon. Sakon kokonaismäärä on 2 100 euroa.
- Syrjintäkielto tarkoittaa työntekijän asettamista eri asemaan syrjintäperusteella. Syrjintäkieltoa sovelletaan: työhön otettaessa yritystä tai työtehtäviä koskevia päätöksiä tehtäessä työntekijöiden työtehtävien jaosta koulutukseen ohjaamisesta työsuhteeseen liittyvien etujen kohdentamisesta sekä työsuhteen päättämisestä. terveydentila ja vammaisuus kansallinen tai etninen alkuperä kansalaisuus sukupuolinen suuntautuminen kieli uskonto mielipide tai vakaumus perhesuhteet ammattiyhdistystoiminta ja poliittinen toiminta Ikä Helsingin HO 18.3.2010: Alma Median tj tuomittiin Työsyrjintärikokseen voi tekijänä syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja. Työnantaja, joka asettaa työntekijöitä eri asemaan syrjivin perustein soveltaessaan palvelussuhteen ehtoja, järjestellessään töitä ja työmenetelmiä tai päättäessään työsopimuksia, voidaan velvoittaa korvaamaan työntekijälle syrjinnästä aiheutunut vahinko
- Täydentää syrjintäkieltoa. Kohdistuu työnantajaan ja käsittää koko työsuhteen Työntekijälle kohdistuvat velvollisuudet ja edut Velvoittaa työnantajaa kohtelemaan samanlaisessa asemassa tai samankaltaisessa tilanteessa olevia työntekijöitä samalla tavoin. Tasapuolisen kohtelun vaatimus ei kuitenkaan estä työntekijöiden asettamista eri asemaan heidän työtehtäviensä tai asemansa vuoksi, mikäli tämä tasapuolisuudesta poikkeaminen on perusteltua. Työntekijän yhteistyökyky, monipuolisuus ym. valmiudet ”pätevyystekijät” voivat mahdollistaa esim. palkkaukseen liittyviä eriarvoisuuksia
- Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa suunnitelmallista ja hyväksyttävää asettamista eriarvoiseen asemaan Työntekijöiden erilainen kohtelu ei ole kiellettyä silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on jonkun ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon turvaaminen. Ei ole työnantajan velvollisuus, vaan sallittu poikkeus syrjinnän kiellossa Positiivista erityiskohtelua ovat toimenpiteet, joilla vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat asetetaan etusijalle työhönotossa yms. valinnoissa Vincit ilmoitti viime viikolla, että se haluaa lisätä naisten osuuden työntekijöistään viidennekseen. Nyt heitä on reilusta sadasta työntekijästä vain kaksi. (HS 12.9.2014) "Tasa-arvovaltuutetun saaman selvityksen mukaan Vincit Oy ei ole työhönotossa syrjinyt työnhakijoita sukupuolen mukaan, vaan pyrkinyt omalta osaltaan vaikuttamaan Suomessa vallitsevaan epätyydyttävään työmarkkinoiden kahtia jakaantumiseen; naisten ja miesten töihin. (Vincit Oy, 19.9.2014)
- Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan päävelvoite. Palkan muodosta ei ole säännöksiä. Käytännössä palkka maksetaan yleensä rahapalkkana, joka voi määräytyä työhön käytetyn ajan tai työn tuloksen tai näiden yhdistelmien mukaan Palkan perusteena voi olla myös muu sovittu peruste. Palkka on maksettava kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei työsopimuksella tai työehtosopimuksella ole muuta sovittu. Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, juhlapyhänä tms. niin palkan on oltava työntekijän käytettävissä ennen mainittuja päiviä. Työntekijällä on oikeus vaatia korkolaissa säädettyä viivästyskorkoa palkanmaksupäivästä lukien jos palkanmaksua laiminlyödään Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia (korkolaki 633/1982, 4 §) Jos työnantaja ei palkkasaatavailmoituksesta huolimatta maksa saatavaa, työntekijäliittoon kuuluvan työntekijän tulee ottaa yhteys ensin työpaikkansa luottamushenkilöön ja sitten omaan ammattiliittoonsa. Ammattiliitto ratkaisee omalta osaltaan, onko työntekijällä oikeus saada oikeusapua vai ei. Maksaessaan työntekijälle palkan työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma Laskelma on annettava jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Palkkalaskelman antamatta jättämisestä on säädetty sakkorangaistus. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä Tämän jälkeen hänellä on oikeus saada sairauspäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella. Sairausajan palkka Työsuhde > 1kk täysi palkka Työsuhde < 1kk 50% palkasta Työntekijällä on oikeus saada täysi palkka, jos hän on ollut työnantajan käytettävissä työnteon estyessä työnantajasta johtuvasta syystä. Jos työnteon estyminen aiheutuu työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä työntekijällä on oikeus saada palkka 14 päivältä. vähimmäispalkka = tavanomainen ja kohtuullinen palkka sairausajan palkka (9 arkipäivää)
- Työntekijän velvollisuudet tehtävä työ huolellisesti työntekovelvollisuuden täyttäminen hyvä työkunto noudattaa määräyksiä vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa häneltä vaadittavan menettelyn kanssa työturvallisuuden noudattaminen kilpailevan toiminnan kielto liike- ja ammattisalaisuuden noudattaminen kilpailukielto, voidaan sopia erityisen painavasta syystä, yleensä 6 kuukautta, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen tästä sidonnaisuudesta, kestoaika voi olla vuosi, sopimukseen voidaan ottaa sopimussakko, jonka määrä enintään 6 kuukauden palkka, aikarajoitus ja sopimussakko eivät koske johtavassa asemassa olevaa, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, ei sopimus sido työntekijää
- Lojaliteettivelvoite on riippumaton työntekijän päävelvoitteen täyttämisestä, työn tekemisestä Voidaan siis katsoa, että velvoite ulottuu jonkinlaisena myös työntekijän vapaa-aikaan Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa? Facebook-kirjoitus ei ole kahdenvälinen sähköposti tai kahvipöytäkeskustelu. Kirjoittamastaan voi joutua vastuuseen. Ei riitä, että sanoo, että en mä tarkoittanut Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää itse hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Olennaista on, että työnantajalla on tarve tietojen salassapitoon ja että salassa pidettävän tiedon ilmaisemisesta on yritykselle vahingollisia vaikutuksia. Liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto kohdistuu työsuhteen kestoaikaan. Mikäli tiedot on hankittu oikeudettomasti, jatkuu tietojen ilmaisemisen kielto myös työsuhteen jälkeiseen aikaan Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää itse hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Olennaista on, että työnantajalla on tarve tietojen salassapitoon ja että salassa pidettävän tiedon ilmaisemisesta on yritykselle vahingollisia vaikutuksia. Liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto kohdistuu työsuhteen kestoaikaan.
- Huomionarvoista on se, että työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto kieltää myös kilpailevan toiminnan valmistelun työsuhteen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työntekijä saa työsuhteen aikana valmistella kilpailevaa toimintaa tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Kiellettyä kilpailevan toiminnan valmistelua voi olla esimerkiksi se, että mainostoimiston työntekijä ilmoittaa työsuhteen aikana työnantajan asiakkaille siirtymisestään itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Työntekijän tekemää ammattinsa mukaista työtä ei pidetä kiellettynä kilpailutekona, mikäli työnantaja on hyväksynyt kyseisen toiminnan joko työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin. Aina kun työntekijä on ryhtymässä sellaiseen toimintaa, jota voitaisiin pitää kiellettynä kilpailutekona, kannattaa asiasta ilmoittaa työnantajalle, ja pyytää toimintaan suostumus. Täytyy kuitenkin muistaa, että työntekijää saa vapaasti harjoittaa ammattiaan omiin nimiin tai toisessa työsuhteessa, mikäli tästä ei aiheudu vahinkoa työnantajalle. Työsopimuslain mukainen kilpailevan toiminnan kielto ei velvoita työntekijää enää työsuhteen päätyttyä.
- Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työtä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen työnantajan kanssa, johon työntekijä kilpailukieltosopimusta tehtäessä oli työsuhteessa ja/tai rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työtä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen työnantajan kanssa, johon työntekijä kilpailukieltosopimusta tehtäessä oli työsuhteessa ja/tai rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista kilpailevaa toimintaa. Pääsääntö: työsuhteen päättymisestä alkava sopimuksen mukainen kilpailunrajoitusaika saa olla enintään kuusi kuukautta Sopimusrikko johtaa vahingonkorvaukseen tai sopimussakkoon Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.