Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
Olli Kärkkäinen 4.3.2016
Kilpailukykysopimuksen
häviäjät ja voittajat
Kuinka sosiaalivakuutusmaksujen
korotukset kohdistuvat?
Kuka häviää eniten?
Voittaako joku?
Tarkasteltavat muutokset
Palkansaajien eläkevakuutusmaksu: +1,2 %-yks
Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu: +0,85 %-yks
S...
ESIMERKKILASKELMIA
MAKSUKOROTUSTEN
VAIKUTUKSISTA
Sosiaalivakuutusmaksujen korotus pienentää palkansaajien
nettotuloja yhteensä noin miljardilla eurolla
-1,400 €
-1,200 €
-...
Nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla
palkkatasoilla
-2.50%
-2.00%
-1.50%
-1.00%
-0.50%
0.00%
-1,500 €
-1,...
MAKSUKOROTUSTEN
TULONJAKO- JA
SUKUPUOLIVAIKUTUKSET
Palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin
tulokymmenyksiin → maksukorotukset kaventavat tuloeroja
Käytettävis...
Miehet maksavat maksukorotuksista suuremman osan
Maksukorotusten jakautuminen miesten ja naisten välillä
54%
46%
Miehet Na...
Naiset maksavat julkisen sektorin lomarahaleikkauksista
suuremman osan
• Julkisen sektorin lomarahojen nettoleikkaus (-30 ...
Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten yhteissumma
jakautuu lähes tasan miesten ja naisten välille
Maksukorotusten ja loma...
VOITTAAKO KUKAAN?
VM:n arvion mukaan kilpailukykypaketti lisäisi
työllisyyttä 35 000 henkilöllä  työllistyvät voittavat
Peruspäivärahalla o...
YHTEENVETO
• Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset laskevat palkansaajien nettotuloja miljardilla eurolla
• Palkansaajien ne...
Lisätietoja
Olli Kärkkäinen
Yksityistalouden ekonomisti
Research Finland
040 7356 030
olli.karkkainen@nordea.com
Laskelmie...
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

Kilpailukykysopimuksen vaikutusarvio

1 484 vues

Publié le

Arvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.

Publié dans : Économie & finance
  • Soyez le premier à commenter

Kilpailukykysopimuksen vaikutusarvio

  1. 1. Olli Kärkkäinen 4.3.2016 Kilpailukykysopimuksen häviäjät ja voittajat
  2. 2. Kuinka sosiaalivakuutusmaksujen korotukset kohdistuvat? Kuka häviää eniten? Voittaako joku?
  3. 3. Tarkasteltavat muutokset Palkansaajien eläkevakuutusmaksu: +1,2 %-yks Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu: +0,85 %-yks Sosiaalivakuutusmaksujen korotus yhteensä (v. 2020): +2,05 %-yks Kuinka nämä korotukset kohdistuvat eri tulotasoille? Kuinka korotukset jakautuvat miesten ja naisten välillä?
  4. 4. ESIMERKKILASKELMIA MAKSUKOROTUSTEN VAIKUTUKSISTA
  5. 5. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus pienentää palkansaajien nettotuloja yhteensä noin miljardilla eurolla -1,400 € -1,200 € -1,000 € -800 € -600 € -400 € -200 € 0 € -1,400 € -1,200 € -1,000 € -800 € -600 € -400 € -200 € 0 € Bruttotulot, €/v Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin, €/v Lähde: SISU-malli / Nordea Palkka 20 000 €/v → nettotulot -280 €/v Palkka 40 000 €/v → nettotulot -500 €/v Palkka 80 000 €/v → nettotulot -840 €/v Huom. Kuvion ”hyppäykset” aiheutuvat veroasteikon tulorajoista ja siitä, että sosiaalivakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia
  6. 6. Nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla -2.50% -2.00% -1.50% -1.00% -0.50% 0.00% -1,500 € -1,200 € -900 € -600 € -300 € 0 € Bruttotulot, €/v Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin Lähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / Nordea Euroa vuodessa (vasen akseli) % nettopalkasta (oikea akseli) Lähde: SISU-malli / Nordea
  7. 7. MAKSUKOROTUSTEN TULONJAKO- JA SUKUPUOLIVAIKUTUKSET
  8. 8. Palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin → maksukorotukset kaventavat tuloeroja Käytettävissä olevien tulojen muutos eri tulokymmenyksissä (%) -1.40% -1.20% -1.00% -0.80% -0.60% -0.40% -0.20% 0.00% -1.40% -1.20% -1.00% -0.80% -0.60% -0.40% -0.20% 0.00% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähde: SISU-malli / Nordea
  9. 9. Miehet maksavat maksukorotuksista suuremman osan Maksukorotusten jakautuminen miesten ja naisten välillä 54% 46% Miehet Naiset
  10. 10. Naiset maksavat julkisen sektorin lomarahaleikkauksista suuremman osan • Julkisen sektorin lomarahojen nettoleikkaus (-30 %) 150 milj. € (VM:n arvio) • Julkisen sektorin työntekijöistä 73 % on naisia • Lomarahojen leikkauksen jakautuminen miesten ja naisten välillä: – Miehet: -41 milj. € – Naiset: -109 milj. €
  11. 11. Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten yhteissumma jakautuu lähes tasan miesten ja naisten välille Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten jakautuminen miesten ja naisten välillä 51%49% Miehet Naiset
  12. 12. VOITTAAKO KUKAAN?
  13. 13. VM:n arvion mukaan kilpailukykypaketti lisäisi työllisyyttä 35 000 henkilöllä  työllistyvät voittavat Peruspäivärahalla oleva työtön työllistyy pienipalkkaiseen (1 670 €/kk) työhön Työttömän käteen jäävät tulot +400 – 500 €/kk Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla oleva työtön työllistyy keskipalkkaiseen (3 340 €/kk) työhön Työttömän käteen jäävät tulot +1 200 – 1 300 €/kk Lähde: THL (2015) Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015
  14. 14. YHTEENVETO • Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset laskevat palkansaajien nettotuloja miljardilla eurolla • Palkansaajien nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla • Maksukorotukset tasoittavat tuloeroja koska palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin • Miehet maksavat sosiaalivakuutusmaksukorotuksista naisia suuremman osan, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkauksen kanssa näiden yhteisvaikutus jakautuu tasaisesti • Kilpailukykypaketin suurimpia voittajia ovat ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät paketin johdosta
  15. 15. Lisätietoja Olli Kärkkäinen Yksityistalouden ekonomisti Research Finland 040 7356 030 olli.karkkainen@nordea.com Laskelmien toteutustapa Laskentamalli: SISU-mikrosimulointimalli Aineisto: 800 000 henkilönrekisteriaineisto Aineistovuosi: 2013 (ajantasaistettu v. 2016 tasoon) Lainsäädäntövuosi: 2016 Huomio laskelmista: Laskelmat on tehty vuoden 2016 tasossa, vaikka tarkastellut sosiaalivakuutusmaksukorotukset tulevat täysimääräisesti voimaan vasta 2020. Tämä voi vaikuttaa hieman korotusten kokonaissummaan, mutta vaikutus korotusten jakautumiseen on todennäköisesti pienempi.

×