Barometripanelistien haastattelut 2013-14
•Download as PPTX, PDF•
1 like•379 views
Apukalvot panelistien haastatteluihin ennen barometrin viisivuotistarkastelua kesäkuussa 2014.
Recommended
More Related Content
Similar to Barometripanelistien haastattelut 2013-14
Similar to Barometripanelistien haastattelut 2013-14 (20)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
Barometripanelistien haastattelut 2013-14
- 2. Etukäteen 1. Sovi tapaaminen ja toimita sähköpostitse etukäteismateriaali: info (tavoite, sisältö, kesto, linkit), tulevaisuuskartta ja kalvot 2. Tarkista panelistin sähköpostiosoite kirjautumista varten ja selvitä itsellesi miten menetellään, jos käyttäjä ei muista salasanaa 3. Ota mukaan esittely- ja vastauskoneeksi tabletti/lappari , jonka käytön hallitset
- 3. eDelfoi ja vastaaminen 1. Kaukotulevaisuusperustelut (01) 2. Delfoi-tekniikka: tulevaisuusteesi, luokittelut (02-08) 3. Vastaamisen neljä tasoa kalvoilta: (1) asteikkovastaus, (2) kommentointi/perustelu, (3) muiden perustelujen lukeminen, (4) kommenttien kommentointi 4. Kirjautuminen paneeliin 5. Vastauksien täydentäminen ja korjaaminen yhdessä kyselyssä (neuvominen sujuvaan käyttöön) 6. Ympäristön tarkastelu: muut kyselyt, dokumentit ja tiedotteet
- 4. Kaukotulevaisuus (01) 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
- 5. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)(02) ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
- 8. Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät (05) eitodennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava eitodennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
- 9. Argumentaatio (06) Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa tavoitteet. keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
- 10. 3. Tiedon tuottaminen (07)
- 11. TIEDON TUOTTAMINEN (08) “Sosiaalisen median varaan ei voida jättää yleissivistyksen oppimista.“ Avainjuttu on se miten eri mahdollisuudet saadaan nivotuksi eheyttäväksi oppimiskokonaisuudeksi. Ei some mitään Nuoret ovat keskenään tulevaisuudessakin hyvin itsestään tuota ja kaikista vähiten yleissivistystä. eriarvoisessa asemassa yleissivistyksen hankkimisen edellytysten suhteen. Yksi osa eriarvoisuutta on sosiaalisen ja kulttuurisen Tietoyhteiskunta on jo nyt Kun tietoa on rajattomasti pääoman periytyvyys perheissä. muuttanut tietokäsitystämme saatavilla useista eri aidosti konstruktiivisempaan lähteistä, jää opettajan suuntaan. Oppimisen Kaiken pitää lähteä pedagogiikasta ja tehtäväksi sen tiedon kannalta tämä tarkoittaa opiskelijoita pitää tukea ja ohjata kokoamisen ja entistä yhteisöllisempiä itseohjautuvaan oppimiseen. Pedagogisen soveltamisen opettaminen. oppimistilanteita ja mallin tulee olla systemaattinen, mutta ympäristöjä. Oppiminen opiskelun vapaata. Kaikki alkaa ajattelusta Organisointia tarvitaan, ainakin jotkut tarvitsevat. Vapaa aletaan nähdä paitsi ja kysymyksistä, oppimiseen voidaan keskustelukin ja olemassa olevan käyttää sosiaalista mediaa tai aivan organisoimattomalta vaikuttava ymmärtämisenä myös sen uudenlaisia ratkaisuja. voi olla organisoitua. arvioimisena ja kokonaan uuden luomisena. Sosiaalinen media on valikoiva yleissivistyksen Koko koulutusjärjestelmä on vuonna 2030 tuottaja. Toisaalta se mahdollista tiedon jakamisen kehittynyt integroituneeksi kokonaisuudeksi, ja tuottamisen, mutta nonformaalina jossa jo melko varhain on mahdollisuus siirtyä oppimisympäristönä se ei pysty tuottamaan nykyisenkaltaisen korkeasteen opintopihin. kattavaa ja laaja-alaista yleissivistystä kaikille. Tavoitteena on koulutusiän (perusaste, toinen Koulun tehtävä on ajattelun taitojen opettamisen aste, korkea aste) lyhentäminen ja nopeampi ohella paikata ja täydentää aikaisemmin opittua. siirtyminen työelämään, jossa itsessään on koulutusputkia ja koulutusrakenteita.
- 12. eBarometri 1. Sivuston ja sen palveluiden esittely (09) 2. Oppimisen tulevaisuus 2030 3. Oppimisen tulevaisuus 2016 (OPS-hautomo) 4. Ammatillinen ja koulun johtaminen 5. Analyysit, raportit ja tallenteet (10-11) 6. Tulevaisuuskartta (12) 7. Toiveet ja kysymykset
- 13. eBarometri
- 14. 4. Osaamisen tunnistaminen (10)
- 15. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (11) “Arviointikäytännöt tulevat kaiken kaikkiaan suoritusperusteisesta osaamisperusteiseen suuntaan” … arvelen, että tämä hyödyttäisi ennen kaikkea pientä joukkoa edistyneempiä opiskelijoita, eli ei koituisi kaikkien opiskelijoiden hyväksi. … kohti yhä laajempia verkostolukioita (ensimmäiset ovat jo syntymässä). Nopeasti kehittyvä tietoja viestintätekniikka mahdollistaa maantieteellisesti hyvinkin hajaantuneiden toimipisteiden, opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen. Ainakin aktiivisimmat opiskelijat poimivat opinnot tarpeidensa mukaan joustavasti eri tarjoajilta … Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen on ihan hyvä keino realisoida opintosuorituksia meriitiksi. Helposti se kääntyy itseään vastaan, kuten ammattitutkintojärjestel mä. Muualla opitun hyväksilukeminen sinänsä toivottavaa, mutta isot yksiköt kuulostavat ja muodostuvat helposti liian byrokraattiseksi toiminnaksi. Suorittaminen ja hyväksyminen tulee olemaan yhä vähemmän tarkeää. Ehkä yliopistot tulevat pitkällä tähtäimellä häviämään. Automatisaatio ja koneet tulevat hoitamaan rutiiniasiat ja tekijöille jää aikaa erikoistua. Hyväksi lukeminen jää ehkä historiaan ja pääasiaksi tulee saada tekijöitä, joilla on riittävä kompetenssi. Kaiken kaikkiaan hyväksi lukemista on varaa ja järkevää laajentaa paljon nykyisestään. Tämä voi olla hyvä ratkaisu myös pitkien matkojen haasteisiin. Opintojen kansainvälinen hyväksymiskeskus on varmasti olemassa 2030 ja sen kautta suomalainen järjstelmä on linkittynyt muuhun länsimaiseen vastaavan tason opetukseen nykyistä tiukemmin. Ratkaistavaksi jää missä lähiopetus tapahtuu, jotta lukio ei mene vain Tällaiset isot keskukset tyypillisesti lisäävät etäopiskeluksi. Lykeion edellyttää myös byrokratiaa. Voi toki live-kontaktia. osaltaan lisätä tasavertaisuutta ja opitun tunnustamista. Tämä on syrjäseutujen iso menetys. Tässä mallissa on hyvää se, että hyväksiluvun perusteet tulevat yhtenäisiksi, jolloin tutkinnot ovat yhtenevämpiä.
Editor's Notes
- Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
- Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
- Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
- Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
- Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
- LYKEION-viittaustuntuututummalta: elämänkatsomustietoaopetettiin 80-90-luvuilla tähäntapaan, koskaeiollutkunnollisiaoppikirjoja. Jos se toimii, se toimiimielettömänhyvin. Jos yleissivistyksenmääritelmänäpidetääntietoihin, taitoihin ja arvoihinperustuvaakykyävastataelämisenmuutostenhaasteisiin, niin some on varmaanisommassaroolissakuinnykyisin. Muttamikä on lukionperustehtävävuonna 2030 - eikökaiken oppimisen perustana ole keskustelu ja ajattelunkehittäminen? Todennäköisestiväensaamiseksinopeastituottavaantyöhöntuleeolemaanesteenämoiselleidealismille. Väki on saatavanopeastituottamaanrahaa ja maksamaankoulutuksensa.Sosiaalinen media tuleevalitettavastisuuntaamaanoppimistayhäenemmänsuorittamiseen ja vääränlaisenpelillisyydensuuntaan, jossasaadaannopeastituloksia, muttapintatiedon ja ulkoa oppimisen keinoin.
- Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- Pientenkuntienmahdollisuudetjärjestääyksinlukiokoulutustaovatkäytännössäjonytohi. Kehityskulkeevääjäämättäpienemmistäalueellisistayhteistyöjärjestelyistäkohtiyhälaajempiaverkostolukioita (ensimmäisetovatjosyntymässä). Nopeastikehittyvätieto- ja viestintätekniikkamahdollistaamaantieteellisestihyvinkinhajaantuneidentoimipisteiden (josniitäedestarvitaan?), opettajien ja opiskelijoidenvälisenvuorovaikutuksen. Ainakinaktiivisimmatopiskelijatpoimivatopinnottarpeidensamukaanjoustavastieritarjoajilta ja hyväksyttävät ne esim. tuollaisissahyväksymiskeskuksissa.En näehyväksilukemistaoleellisenatulevaisuudessa, vaanerilaistenoppimistapojenlisääntymisen, jokamahdollistaalaadukkaan oppimisen riippumattaoppilaitostenmäärästä/koosta.Arviointikäytännöttulevatkaikenkaikkiaansuoritusperusteisestaosaamisperusteiseensuuntaan. Tämätuleelisäämäänmyösmuuallahankitun, niinformaalistikuininformaalistiopitun, osaamisentunnistamista ja tunnustamista. Pääsääntönälukio-opinnottullaanedelleensuorittamaantietyssäyhdessäpaikallis-alueellisessaoppilaitoksessa, jokakylläkinnykyistäenemmänhuomioimuuallahankittuaosaamista. Keskitettyopintojenhyväksymiskeskusvaikuttaatällähetkellätarpeettomalta, elleitällaistasittenperustetakokokoulutusjärjestelmän AHOT-tarpeitatyydyttämään. Kevyemmänkeskitetyninformaatio-ohjauksentiivistämiselle on kuitenkintarvetta, jos ja kun etenkinarkioppimisenkenttiähalutaanformalisoidatunnistamis- ja tunnustamiskäytännöin.
- Yleissivistävänkouunteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?