Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
1
HYYn oikeusturvakysely 2011
Teemu Kemppainen
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.
2
1 Johdanto
Opiskelijan oikeusturva viittaa opiskelun kannalta keskeisten oikeuksien toteutumiseen. Oikeuden
käsitteellä ...
3
Opiskelijan oikeusturvalla tarkoitetaan niitä oikeudellisia keinoja, joiden avulla
henkilön oikeudet toteutuvat. Yliopis...
4
2 Aineisto ja menetelmät
Oikeusturvakyselyä varten poimittiin opiskelijarekisteristä ositettu satunnaisotos
tasavälipoim...
5
Ensimmäinen muistutus lähetettiin vastaamattomille viikon päästä kyselyn avautumisesta ja
toinen muistutus kahden viikon...
6
tavalla määritettyä puuttuvuutta on vähintään 10 prosenttia vastauksista: kyse on pääasiassa siitä,
että vastaaja on kat...
7
Perusjoukko
Vastaajat - ei
painoja
Vastaajat -
painotettu
Naiset 71,7 75,8 71,6
-24 . 56,6 51,8
25 - 29 . 30,8 34,1
30 -...
8
3 Tietoisuus opiskelijoiden oikeusturvasta
Tilanteissa, joissa oikeusturvan suhteen koetaan ongelmia, on tärkeä tietää, ...
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
11. Tiedän, mistä voin hakea oikaisua opinto-oikeuttani
koskevissa asioissa (n=990)
10....
10
”Olen joskus yrittänyt etsiä tietoa siitä, miten ja millä perusteella opintoihin haetaan lisäaikaa,
mutta en muista löy...
11
4 Oikeusturva opiskelussa
Opiskeluun liittyvää oikeusturvaa lähestyttiin kyselyssä useasta eri suunnasta. Yleisen oikeu...
12
Kolme neljästä opiskelijasta (75 %) on saanut esittämiinsä kysymyksiin asianmukaisia vastauksia
kohtuullisessa ajassa. ...
13
Yleisen oikeusturvaosion viimeinen kysymys tiedusteli, onko vastaaja joutunut opiskelutilanteessa
tapaturman uhriksi, j...
14
Joka toinen opiskelija on sitä mieltä, että tiedekunnan ohjeet opintosuunnitelman tekoon ovat
helposti saatavilla. Opin...
15
0 20 40 60 80 100
30. Olen saanut ohjausta opinnäytetyön tekemiseen
(kandidaatintutkielma / pro gradu) (n=694)
29. Tied...
16
Kolme neljästä opiskelijasta arvioi, että voi olla poissa oman laitoksensa tai tiedekuntansa
opetuksesta perustellusta ...
17
korvaustavan: [oltuani poissa] sain opettajalta luentomateriaalit sähköpostilla ja aiheeseen
tutustuttuani kirjoitin li...
18
”Usein siis opiskelijat tulevat [potilasopetukseen] flunssaisena ja kuumeisena, koska on vain
helpompaa tulla paikalle ...
19
”Hyvä kun on mahdollisuus kommentoida tätä kysymystä - en ymmärtänyt kysymyksen perusteella
minkälaista esteettömyyttä ...
20
julkistamisessa. Pelkällä opiskelijanumerolla tapahtuva tenttitulosten julkistaminen on
keskimääräistä harvinaisempaa S...
21
ripeämpää SSKH:ssa (vastaava osuus 13 %), valtiotieteellisessä (16 %) sekä maatalous-
metsätieteellisessä (18 %). Viera...
22
Vajaa kolmannes opiskelijoista tietää, mistä saa kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet ja
mallivastaukset (kuvio 6). M...
23
SSKH:ssa (35 %) osuudet ovat puolestaan keskimääräistä pienemmät. Vieraskielisistä opiskelijoista
joka toinen arvioi sa...
24
Tenttien arvostelussa on nähty asiattomia ja jopa mielivaltaisiakin piirteitä:
”Opettaja halusi näpäyttää poissaolijoit...
25
vastauskieli on heikentänyt arvostelua: bio- ja ympäristötieteilijöistä 18 prosenttia, SSKH:n ja
maatalous-metsätieteel...
26
5 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Kyselyn viimeisen osa aiheena oli yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Aihepiiriä pohjustettiin...
27
0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 %
Muun, minkä? (n=28)
Vammaisuus (n=2)
Hallinnon opiskelijaedustajuus (n=2)
Kansalaisuus (n=4...
28
Lain mukaan naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja
ammatilliseen kehitykseen. Sukupuoleen perustu...
29
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
51. Olen kokenut sukupuoleeni perustuvaa tai
seksuaalista häirintää opiskeluympäristös...
30
”Suurin osa professoreista on miehiä ja he puhuvat alentuvasti naisopiskelijoista luennoidessaan.”
”Alamme sukupuolijak...
31
”[…]olen huomannut naistyöntekijöiden tyytymättömyyden miesten hyvä veli-kerhoihin ja siihen,
että mieshakijat saavat p...
32
Tiedottaminen ei ole yhtä tehokasta kaikilla kielillä:
“Institutionens svenska hemsidor är väldigt bristfälliga!”
”Ther...
33
6 Päälinjoja, kehitettävää ja hyviä käytäntöjä
Kootaan lopuksi raportin päähuomioita yhteen tarkastelemalla kyselystä n...
34
Lääketieteellisessä tiedekunnassa oikeusturvatilanne on kyselyn valossa osittain samansuuntainen
kuin oikeustieteellise...
35
opintosuunnitelman teon ohjaus, mahdollisuus olla perustellusta syystä poissa opetuksesta sekä
korvaavien tehtävien koh...
36
Svenska social- och kommunalhögskolanissa opiskelevien osalta ensisijaiset oikeusturvaa
koskevat kehityskohteet ovat op...
37
Kirjallisuutta
Cicourel A (1964): Method and Measurement in Sociology. New York, The Free Press.
Feinberg J (1973): Soc...
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

HYYn oikeusturvakysely 2011

590 vues

Publié le

Teemu Kemppainen, HYY:n julkaisu 2011

Publié dans : Formation
  • Login to see the comments

  • Soyez le premier à aimer ceci

HYYn oikeusturvakysely 2011

  1. 1. 1 HYYn oikeusturvakysely 2011 Teemu Kemppainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.
  2. 2. 2 1 Johdanto Opiskelijan oikeusturva viittaa opiskelun kannalta keskeisten oikeuksien toteutumiseen. Oikeuden käsitteellä on kääntöpuolenaan velvollisuus: esimerkiksi opiskelijan oikeus laadukkaaseen opinnäytetyön ohjaukseen edellyttää, että jollakulla on velvollisuus antaa tällaista ohjausta (ks. Feinberg 1973, 59–60). Velvollisuutta taas ei voi käytännössä toteuttaa, ellei siihen ole mahdollisuutta, esimerkiksi riittäviä opetushenkilöstöresursseja. Keskustelu oikeusturvasta onkin samalla keskustelua velvollisuuksista ja mahdollisuudesta niiden noudattamiseen. Oikeusturva liittyy myös opiskelijaan itseensä kohdistuviin velvollisuuksiin. Systemaattisen huomion kiinnittäminen opiskelijan oikeusturvaan edesauttaa opinnoissa etenemistä. Tasapuolinen ja asiallinen kohtelu sekä johdonmukainen opintosuoritusten arvostelu pitävät yllä hyvää tekemisen henkeä ja opiskelumotivaatiota. Riittävä tieto opintojen vaatimasta työmäärästä tehostaa opintojen suunnittelua. Tarpeeksi ripeä opintosuoritusten arvostelu ja rekisteröinti säästää opintotukeen liittyviltä ongelmilta ja auttaa mm. kesätöiden haussa, jossa ajantasainen opintosuoritusote on eduksi. Tavoiteaikojen mukainen opiskelu edellyttääkin, että koulutus ja opetuksen tukipalvelut on järjestetty laadukkaasti. Opiskelijan oikeusturva määrittää tässä suhteessa eräänlaisen laadun minimitason: oikeuksien toteutuminen ei vielä takaa korkeaa laatua, mutta on sen välttämätön ehto. Käsillä oleva selvitys on tulosta HYY:n päätöksestä kartoittaa Helsingin yliopiston opiskelijoiden oikeusturvan nykytilannetta opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Opiskelijan oikeusturvan kannalta relevanteissa tilanteissa on useimmiten ainakin kaksi osapuolta, ja esimerkiksi opettajan ja opiskelijan tulkinnat jostakin tietystä tilanteesta saattavat olla joissakin tapauksissa varsin erilaisia. Ei ole aina yksiselitteistä, onko vaikkapa opiskelijan saama tentin arvosteluperusteita koskeva vastaus epäasiallinen vai ei. Selvitys pyrkii valottamaan asiaa nimenomaan opiskelijoiden kokemusten pohjalta. Kyselytutkimuksessa on olennaista, että vastaaja tuntee käsiteltävää aihepiiriä tarpeeksi, jotta hän voi halutessaan antaa kysymyksiin päteviä vastauksia. Tämän vuoksi oikeusturvakyselyn aihepiiriä esiteltiin kyselyn alussa vastaajille luonnehtimalla oikeusturvan juridista kehystä ja sen keskeisiä sisältöalueita:
  3. 3. 3 Opiskelijan oikeusturvalla tarkoitetaan niitä oikeudellisia keinoja, joiden avulla henkilön oikeudet toteutuvat. Yliopiston toimintaa säädellään lailla, sen omilla johtosäännöillä ja sen tulee julkista valtaa käyttäessään noudattaa hallintolakia. Heikko oikeusturva voi liittyä laissa taattujen oikeuksien vähäisyyteen, keinojen huonouteen tai keinojen tehottomuuteen. Opiskelijoiden kohdalla oikeusturva liittyy esimerkiksi laadukkaaseen tarkoituksenmukaiseen koulutukseen, tehokkaisiin opiskelun tukipalveluihin, opiskelijoiden yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Raportti pohjautuu kerätyn kyselyaineiston vertailevaan analyysiin. Vertaileva näkökulma on oikeusturvan tapauksessa tärkeä: onko oikeusturvassa systemaattisia eroja eri opiskelijaryhmien suhteen? Onko naisten ja miesten oikeusturvassa eroa? Entä miten tiedekunta, opintojen vaihe tai kieli vaikuttaa asiaan? On syytä korostaa, että esimerkiksi tiedekuntavertailun tarkoituksena ei ole paremmuusjärjestykseen asettaminen, vaan mahdollisuuksien luominen hyvien käytäntöjen leviämiseen johtavalle keskustelulle. Raportin luvussa kaksi käsitellään kyselyn teknisiä ominaisuuksia sekä luodaan vertaileva katsaus aineiston ja perusjoukon taustamuuttujiin. Selvityksen loppuosa noudattelee kyselyn järjestystä. Varsinaiseen oikeusturvaan päästään luvussa kolme, jossa asiaa lähestytään opiskelijoiden oikeusturvatietämyksen näkökulmasta. Tämän jälkeen otetaan tarkasteluun opiskelun oikeusturva, minkä yhteydessä perehdytään mm. opintojen suunnitteluun, suorittamiseen ja arvosteluun liittyviin kokemuksiin (luku neljä). Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat teemoina luvussa viisi ja lopuksi kootaan yhteen keskeisimpiä havaintoja (luku kuusi)
  4. 4. 4 2 Aineisto ja menetelmät Oikeusturvakyselyä varten poimittiin opiskelijarekisteristä ositettu satunnaisotos tasavälipoiminnalla niistä Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoista, joihin pätivät seuraavat ehdot: a) ovat tulleet kirjoille Helsingin yliopistoon 2003–2010, b) ovat läsnäolevia 25.1.2011, c) joilla on ainakin yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta, d) joilta on tiedossa mailiosoite, e) ovat antaneet suostumuksen kyselytutkimuksiin, f) eivät tulleet valituiksi samoihin aikoihin toteutettuun työssäkäyntitutkimuksen brutto-otokseen. Tällä tavalla rajattu perusjoukko oli kooltaan 10242 opiskelijaa. Kun raportissa puhutaan opiskelijoista, viitataan juuri tähän perusjoukkoon. On huomattava, että ehto e rajaa pois ne opiskelijat, jotka eivät ole antaneet suostumusta kyselytutkimuksiin. Mikään ei takaa sitä, että suostumuksen antaneet olisivat kyselyn aihepiirin osalta täsmälleen samankaltainen ryhmä niiden kanssa, jotka eivät ole antaneet suostumusta. Tämä on otettava päätelmien teossa huomioon. Ehdon f motivaationa oli varmistaa, ettei kukaan joutuisi vastaamaan kahteen kyselyyn reilun kuukauden aikavälillä. Brutto-otoksen koko oli 3620. Koko määritettiin siten, että pienimmistäkin tiedekunnista saataisiin yli 30 vastaajaa (tilastotieteellisessä keskustelussa usein esiintyvä epävirallinen ohjeluku). Otanta tehtiin kieliryhmän mukaan ositetusti, koska haluttiin taata kaikista kieliryhmistä riittävä vastaajamäärä. Suomenkielisistä em. tavalla rajatun kehikkoperusjoukon opiskelijoista poimittiin tasaväliotannalla joka kolmas vastaaja. Ruotsinkielisistä ja vieraskielisistä poimittiin joka toinen opiskelija. Kyselylomakkeen laati HYY:n hallituksen jäsenenä toiminut Markku Hakala yhdessä HYY:n koulutuspoliittisen sihteerin Anne Rautasen ja Otuksen kanssa. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastasi aineistonkeruun ja raportin laatimisen osalta Otus. Kysely toteutettiin itsetäytettävänä internet-kyselynä välillä 11.3.2011–1.4.2011. Otokseen poimituille lähetettiin sähköpostilla personoitu linkki, joka varmisti, että kutakin poimittua sähköpostiosoitetta kohti tulee korkeintaan yksi vastaus. Lisäksi personoitu linkki mahdollisti vastauskadon vaikutusten oikaisun edempänä selitetyllä menetelmällä. Aineiston käsittely oli koko prosessin osalta luottamuksellista ja kyselyn varsinaisen analyysin ja raportoinnin kohdalla myös anonyymiä.
  5. 5. 5 Ensimmäinen muistutus lähetettiin vastaamattomille viikon päästä kyselyn avautumisesta ja toinen muistutus kahden viikon päästä. Vastaajia saatiin lopulta 1007 (vastausosuus 28 %). Raportoinnin strategiana on kuvailla jokaisen kysymyksen perusjakauman lisäksi keskeisimpiä eroja iän, opintojen vaiheen, sukupuolen, tiedekunnan ja kieliryhmän mukaan. Ellei toisin mainita, raportissa esitettävät vertailutulokset ovat tilastollisesti merkitseviä Khiin neliö -testillä arvioiden (rajana p-arvo 0,05). Pienen vastausprosentin mahdollista vinouttavaa vaikutusta on oikaistu mallittamalla vastaustodennäköisyys brutto-otostasolla tiedettyjen opiskelijarekisteristä saatujen taustamuuttujien suhteen (ikä, sukupuoli, tiedekunta, kieliryhmä). Vastaajille määritetään arvioidun vastaustodennäköisyyden avulla sopiva painokerroin, jonka tarkoitus on oikaista kadon mahdollista vinouttavaa vaikutusta. (Vastaustodennäköisyysmallista, ks. Laaksonen 2010, 113– 114.) Raportoinnissa käytetyn analyysipainon vaihteluväli on 0,035–2,05. Analyysipainon määritelmän mukaisesti painomuuttujan summa on vastaajamäärä (1007) ja keskiarvo on 1; painokertoimen keskihajonta on 0,253. Painokertoimia on käytetty kaikissa raportin analyyseissä ja liitetaulukoissa, ellei toisin mainita. Otantasattuman ja vastauskadon lisäksi tulee pitää mielessä itse tiedonkeruu. Ei ole itsestään selvää, että kyselytutkimuksen vastaukset kertovat täsmälleen sen informaation, jota kyselyn laatijat ovat lähteneet hakemaan. On paradigmakysymys, puhutaanko tässä yhteydessä mittausvirheestä vai sosiaalisen todellisuuden monitulkintaisesta luonteesta. Joka tapauksessa tarjolla on erilaisten tulkintojen mahdollisuuksia niin vastaajille, analyysin tekijälle kuin lukijallekin. Erityisesti silloin, kun on kyse kartoittavasta kyselystä, joka koostuu uusista, varta vasten laadituista osioista, on muistettava, että kaikki ei ole aina sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Kyselyn analyysivaiheessa kävikin ilmi, että joitakin väittämiä ja vastausvaihtoehtoja olisi ollut tarpeen muotoilla hieman toisin. Nämä kokemukset ovat hyvää oppia jatkoselvitysten laatimisessa. Raportissa esitetyt prosenttiosuudet ovat prosentteja niistä, jotka ovat antaneet käyvän vastauksen kysymykseen. ”En osaa sanoa / kysymys ei koske minua” -vastaukset on käsitelty puuttuvina, joten ne eivät ole mukana prosenttiosuuksien laskennassa. Jokaisessa kysymyksessä on näin ollen kyse siitä vastaajien joukosta, jota kysymys koskee ja jotka ovat vastaamalla ilmaisseet mielipiteensä asiaan. Puuttuvuudesta raportoidaan erikseen alaviitteissä, kun em.
  6. 6. 6 tavalla määritettyä puuttuvuutta on vähintään 10 prosenttia vastauksista: kyse on pääasiassa siitä, että vastaaja on katsonut, ettei jokin tietty kysymys koske häntä. Puuttuvuuden arvioinnissa ja raportoinnissa käytetään painottamatonta aineistoa. Laadullista avovastausaineistoa kertyi 120 sivua (fontti 12, riviväli 1,5). Kuten Eskola ja Saaranen (2006) tuovat esiin, määrällinen luokittelu on eräs keino käsittelyn systematisoimiseen ja aineiston hallittavuuden parantamiseen. Tätä varten koko aineisto koodattiin aineistolähtöisesti muodostetulla verrattain suppealla luokituksella yleisimpien teemojen paikantamiseksi. Analyysiyksiköksi valittiin kokonainen vastaus. Raportissa esitetään yleisimmistä teemoista erityisen kuvaavina pidettyjä erimerkkejä. Ennen varsinaisen oikeusturvan pariin siirtymistä luodaan vielä tiivis katsaus aineiston ja perusjoukon ominaisuuksiin. 17 prosenttia vastaajista on ensimmäisen vuoden opiskelijoita, 33 prosenttia toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita, 29 prosenttia neljännen tai viidennen vuoden opiskelijoita ja 22 prosenttia tätä pidempään opiskelleita. Perusjoukosta 72 prosenttia ja vastaajista 76 prosenttia (painottamaton osuus) on naisia. Painotus korjaa aineiston sukupuolijakauman perusjoukon kanssa samalle tasolle (taulukko 1). Myös kieliryhmän ja tiedekunnan suhteen tilanne on se, että painotetusta aineistosta lasketut jakaumat ovat hyvin lähellä perusjoukon jakaumia. Suomenkielisten osuus on 88 prosenttia, ruotsinkielisten 7,3 prosenttia ja vieraskielisten 4,3 prosenttia. Noin puolet vastaajista on alle 25-vuotiaita, reilu kolmannes 25–29-vuotiaita ja loput tätä vanhempia.
  7. 7. 7 Perusjoukko Vastaajat - ei painoja Vastaajat - painotettu Naiset 71,7 75,8 71,6 -24 . 56,6 51,8 25 - 29 . 30,8 34,1 30 - 34 . 6,2 7,9 35 - . 6,5 6,2 Yht. 100,0 100,0 Suomi 88,4 85,2 88,4 Ruotsi 7,3 8,6 7,3 Muu 4,3 6,2 4,3 Yht. 100,0 100,0 100,0 BT 4,6 4,8 4,5 EL 2,3 3,5 2,3 FT 3,6 2,9 3,4 HU 17,2 18,0 17,1 KT 13,5 11,6 13,0 LT 5,7 6,1 5,9 ML 12,9 12,5 12,9 MM 9,9 10,4 10,3 OT 8,4 6,5 7,7 SSKH 2,2 2,4 2,4 TT 6,4 8,3 6,5 VT 13,4 13,2 14,1 Yht. 100,0 100,0 100,0 Taulukko 1. Taustatietoja perusjoukosta ja otoksesta, %. Kieliryhmä opintorekisteristä, muut tiedot kyselystä.
  8. 8. 8 3 Tietoisuus opiskelijoiden oikeusturvasta Tilanteissa, joissa oikeusturvan suhteen koetaan ongelmia, on tärkeä tietää, kenen puoleen voi kääntyä asian ratkaisemiseksi. Kertoessaan professorinsa kohtuuttoman rankoista vaatimuksista ja haluttomuudesta reagoida annettuun palautteeseen, eräs vastaaja pohti, miten olisi voinut viedä asiaa eteenpäin: ”Funderade på att klaga någonstans men visste inte riktigt vart, HUS kanske skulle ha varit ett alternativ.” Kyselyllä haluttiin selvittää, miten yleisesti oikeusturvaa käsittelevät tietolähteet ja tukihenkilöt tunnetaan. Ennen itse kysymyksiä asiaa valaistiin lyhyellä esittelytekstillä. Esittelytekstejä käytettiin myös kyselyn muissa osissa, jotta voitiin varmistaa, että kaikilla vastaajilla olisi samansuuntainen käsitys kyselyn aihepiiristä. Tekstit tuodaan myös raportointiin siitä syystä, että lukija pääsee paremmin perille siitä, millä orientaatiolla vastaajat kysymyksiä tulkitsivat: Opiskelijoiden oikeusturvaa opintoihin liiByvissä asioissa käsitellään yliopistolaissa sekä yliopiston omissa johtosäännöissä. Johtosääntö sisältää määräykset mm. kuulustelujen järjestämisestä ja tulosten julkistamisesta, oikaisumeneBelystä sekä opintosuoritusrekisterin oikaisemisesta. Yliopistossa ja ylioppilaskunnassa sovelletaan myös hallintolakia (434/2003) niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää. Kyselyn perusteella reilu viidennes opiskelijoista tietää, mistä saa tietoa oikeusturvaansa liittyvistä asioista (kuvio 1). 13 prosenttia opiskelijoista on perillä siitä, kenen puoleen voi oikeusturva- asioissa kääntyä omalla laitoksella tai tiedekunnassa. HYY:n oikeusturvayhdyshenkilön tietää 12 prosenttia opiskelijoista. Lähes joka neljäs tietää, mistä voi hakea oikaisua opinto-oikeutta koskevissa asioissa.
  9. 9. 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 11. Tiedän, mistä voin hakea oikaisua opinto-oikeuttani koskevissa asioissa (n=990) 10. Tiedän, kenen puoleen voin kääntyä HYYssä oikeusturvaa koskevissa asioissa (n=988) 9. Tiedän, kenen puoleen laitoksella/tiedekunnassa voin kääntyä oikeusturva-asioissa (n=995) 8. Tiedän, mistä saa tietoa opiskelijan oikeusturvaan liittyvistä asioista (n=997) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä Jokseenkineri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 1. Tietoisuus opiskelijoiden oikeusturvasta. Iäkkäimmät opiskelijat ovat muita yleisemmin tietoisia oikeusturvastaan tässä käsiteltyjen kysymysten valossa. Neljä kymmenestä oikeustieteen opiskelijasta tietää, mistä saa tietoa opiskelijan oikeusturvaan liittyvistä asioista; vastaava osuus on pienin farmasialla, 12 prosenttia. Miehet tietävät hieman naisia useammin kenen puoleen kääntyä oikeusturva-asioissa HYY:llä tai omalla laitoksella / tiedekunnassa. Vaikuttaa siltä, että oikeusturvaa koskevan tiedotuksen kehittämiselle on sijaa. Huolestuttavan pieniltä näyttävistä osuuksista ei pidä kuitenkaan tehdä yksioikoisia päätelmiä. Kyselyvastausten ja tosiasiallisen toiminnan vastaavuutta ei voi ottaa itsestäänselvyytenä (Cicourel 1964). Vastaukset eivät tässä tapauksessa välttämättä kerrokaan – ainakaan yksinomaan – oikeusturvaa koskevan tiedotuksen epäonnistumisesta tai siitä, että opiskelijat olisivat tositilanteessa vailla tiedonhankintavalmiuksia. ”[oikeusturva-]asioita ei ole tuotu esille tiedekunnassani, mutta uskoisin osaavani ottaa niistä itse selvää tarpeen vaatiessa.” Tulvivan informaation virrassa tietoa hankitaan tarpeen mukaan. Tällöin olennaista on juuri kyky tiedon hankkimiseen, eikä niinkään varastoitu tietomäärä. Kun tietoa sitten lähdetään hakemaan ilmenneeseen tarpeeseen, sen pitää luonnollisesti olla mahdollisimman järkevästi löydettävissä.
  10. 10. 10 ”Olen joskus yrittänyt etsiä tietoa siitä, miten ja millä perusteella opintoihin haetaan lisäaikaa, mutta en muista löytäneeni mitään.”
  11. 11. 11 4 Oikeusturva opiskelussa Opiskeluun liittyvää oikeusturvaa lähestyttiin kyselyssä useasta eri suunnasta. Yleisen oikeusturvan (tasapuolinen kohtelu, informointi, opiskelu-oikeuteen liittyvät asiat) lisäksi tarkastellaan opintojen suunnittelua, suorittamista ja arvostelua sekä palautekäytäntöjä oikeusturvan kannalta. Tämän opiskelun oikeusturvaa käsittelevän osion avasi seuraava esittelyteksti: Opiskelijalla on oikeus odoBaa yliopistolta puolueetonta, tasa-arvoista, asiallista ja perusteltua kohtelua sekä johdonmukaista toimintaa. 4.1 Yleinen oikeusturva opiskelussa Valtaosa opiskelijoista (72 %) katsoo, että kaikkia kohdellaan omalla laitoksella tai tiedekunnassa tasapuolisesti (kuvio 2). Nuoremmat opiskelijat pitävät kohtelua tasapuolisena vanhempia useammin. Samaten opintojen alkuvaiheessa kohtelua pidetään yleisemmin tasapuolisena. Eroa on myös sukupuolen mukaan: miehet pitävät kohtelua tasapuolisena naisia useammin (80 % vs. 69 %). Tiedekuntienkin välillä esiintyy eroja. Oikeus- ja valtiotieteilijät (62 ja 64 %) pitävät kohtelua muita harvemmin tasapuolisena, kun taas farmasian, teologian sekä bio- ja ympäristötieteiden opiskelijat (81 % kaikissa) arvioivat kohtelun tasapuoliseksi keskimääräistä yleisemmin. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 17. Olen opiskelutilanteessa joutunut tapaturman uhriksi, josta aiheutuneita kustannuksia yliopisto ei ole korvannut (n=415) 16. Tiedän, minne voin valittaa jos saan kielteisen päätöksen opiskeluoikeuden jatkamisesta. (n=914) 15. Tiedän millä perusteilla voin hakea opintoihin lisäaikaa (opintoaikojen rajauslain mukaisen 7 opiskeluvuoden jälkeen (n=915) 14. Minua informoidaan hyvissä ajoin sellaisista asioista, jotka koskevat minua tai opiskelu-oikeuttani (n=964) 13. Olen saanut esittämiini kysymyksiin asianmukaisia vastauksia kohtuullisessa ajassa (n=943) 12. Laitoksellani/tiedekunnassani kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti samalla tavalla (n=952) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä Täysin eri mieltä Kuvio 2. Yleinen oikeusturva opiskelussa.
  12. 12. 12 Kolme neljästä opiskelijasta (75 %) on saanut esittämiinsä kysymyksiin asianmukaisia vastauksia kohtuullisessa ajassa. Iän ja opintovuosien myötä arviot muuttuvat näiltä osin jossain määrin kriittisemmiksi. Tiedekuntien välillä on selviäkin eroja. Oikeustieteellisessä vastaava osuus on reilusti keskimääräistä pienempi (54 %): vastauksien saantiin ollaan siis yliopiston yleistä tasoa harvemmin tyytyväisiä. Matemaattis-luonnontieteellisessä (82 %) ja eläinlääketieteellisessä (86 %) osuudet ovat taas keskitasoa suuremmat, mikä kertoo onnistuneista viestintäkäytännöistä. Vieraskieliset opiskelijat kokevat hieman muita yleisemmin, etteivät ole saaneet asianmukaisia vastauksia kohtuullisessa ajassa. ”On yksittäisiä tapauksia, joissa opettajat eivät vastaa tai vastaavat niukan vastahakoisesti, mutta suurin osa heistä on kuitenkin erittäin avuliaita.” Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka hyvissä ajoin heitä informoidaan asioista, jotka koskevat heitä itseään tai heidän opiskeluoikeuttaan. 62 prosenttia opiskelijoista arvioi, että heille tiedotetaan kyseisistä asioista hyvissä ajoin. Bio- ja ympäristötieteellisessä osuus on suhteellisen pieni (43 %). Maatalous-metsätieteellisen (72 %) ja käyttäytymistieteellisen (71 %) tiedekunnan opiskelijat arvioivat muita useammin, että heitä informoidaan ajoissa. Aineisto antaa viitettä siihen suuntaan, että informaatio ei tavoita vieraskielisiä opiskelijoita yhtä hyvin kuin suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita. Tämän ja edellisen kohdan perusteella näyttää siltä, että englanniksi tapahtuvassa viestinnässä on vielä kehittämisen varaa, jotta yliopistolla pystytään vastaamaan tiedontarpeeseen siten, ettei kielitaito aseta opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Joka neljäs (25 %) opiskelija tietää, millä perusteella voi hakea opintoihinsa lisäaikaa opintoaikojen rajauslain mukaisen seitsemän opiskeluvuoden jälkeen. Iäkkäämmät opiskelijat tuntevat perusteet muita useammin, mutta opintojen vaiheen mukaan eroa ei kuitenkaan esiinny. Myöskään tiedekuntien välillä ei ole eroja. Opiskeluoikeuden jatkamiseen liittyen tiedusteltiin lisäksi, kuinka hyvin tunnetaan se taho, jonne voidaan valittaa kielteisen päätöksen tapauksessa. Seitsemän prosenttia opiskelijoista tuntee valitustahon. Iäkkäimmät opiskelijat ja miehet tuntevat tahon keskimääräistä yleisemmin.
  13. 13. 13 Yleisen oikeusturvaosion viimeinen kysymys tiedusteli, onko vastaaja joutunut opiskelutilanteessa tapaturman uhriksi, josta aiheutuneita korvauksia yliopisto ei ole korvannut: kaksi prosenttia kysymykseen vastanneista opiskelijoista oli joutunut tällaiseen tilanteeseen.1 ”Täytin tapaturmasta jonkinlaisen lomakkeen, mutta kukaan ei osannut kertoa minulle, mihin lomake olisi pitänyt viedä, joten asia jäi sikseen.” ”[Tapaturman vuoksi] esiintyy yhä särkyä, mikä alentaa elämänlaatuani, siis pysyvä haitta, eikä kukaan ole korvannut.” 4.2 Opintojen suunnittelu Opiskelijoista 60 prosenttia katsoo saaneensa ohjausta opintosuunnitelman tekemisessä (kuvio 3). Opintojen vaiheen mukaiset erot ovat varsin selvät: ensimmäisen vuoden opiskelijoista 70 prosenttia kertoo saaneensa ohjausta, kun vastaava osuus 6.–8. vuoden opiskelijoista on 46 prosenttia. Myös tiedekuntien välillä on huomattavia eroja. Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista vain 37 prosenttia katsoo saaneensa ohjausta opintosuunnitelman tekemisessä ja valtiotieteellisessäkin osuus on melko pieni, 42 prosenttia. Sen sijaan bio- ja ympäristötieteilijöistä sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoista hieman yli 70 prosenttia arvioi, että on saanut suunnitelman tekoon ohjausta. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 21. Kun suunnittelen opintojani, saan tarpeeksi tietoa kurssien vaatimasta työmäärästä realistisen suunnitelman tekemiseksi (n=960) 20. Tiedekunnan ohjeet opintosuunnitelman tekemiseen ovat helposti saatavilla (n=946) 19. Olensaanut ohjausta opintosuunnitelman tekemisessä (n=952) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä Täysin eri mieltä Kuvio 3. Opintojen suunnittelu. 1 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 59 %.
  14. 14. 14 Joka toinen opiskelija on sitä mieltä, että tiedekunnan ohjeet opintosuunnitelman tekoon ovat helposti saatavilla. Opintojensa alkuvaiheessa olevat katsovat muita useammin, että ohjeet on helppo löytää. Farmasian (80 %) ja eläinlääketieteen (69 %) tiedekunnissa ohjeet ovat kyselyn mukaan keskimääräistä paremmin saavutettavissa. Humanistisessa tiedekunnassa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa (SSKH) sekä valtiotieteellisessä tiedekunnassa (42 % kussakin) tilanne on päinvastainen: ohjeet koetaan verrattain harvoin helposti löydettäviksi. Vieraskieliset opiskelijat katsovat muita useammin, että ohjeet opintosuunnitelman tekoon ovat helposti saatavilla. Opintojen suunnittelun osalta tiedusteltiin vielä, saavatko vastaajat tarpeeksi tietoa kurssien vaatimasta työmäärästä realistisen opintosuunnitelman tekemiseksi. 38 prosenttia opiskelijoista arvioi, että tietoa saadaan tarpeeksi. Miehet pitävät saamaansa tietomäärää riittävänä naisia useammin. Vieraskieliset opiskelijat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä opintosuunnitelman tekoon tarvittavan tiedon saantiin. 4.3 Opintojen suorittaminen Kolme neljästä opiskelijasta pitää laitoksensa tai tiedekuntansa kurssi-ilmoittautumisen käytäntöjä selkeinä (kuvio 4). Ilmoittautumiskäytäntöjä pidetään yleisimmin selkeinä SSKH:ssa (83 %), farmasian tiedekunnassa (83 %) sekä matemaattis-luonnontieteellisessä (81 %) ja maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa (80 %). Epäselvimmät ilmoittautumiskäytännöt ovat kyselyn perusteella oikeustieteellisessä, sillä vastaava osuus on vain 48 prosenttia.
  15. 15. 15 0 20 40 60 80 100 30. Olen saanut ohjausta opinnäytetyön tekemiseen (kandidaatintutkielma / pro gradu) (n=694) 29. Tiedekunnassani/laitoksellani huomioidaan esteettömyys opetus- ja tenttitilanteissa (n=433) 28. Olen voinut asioida yliopistolla omalla äidinkielelläni (n=966) 27. Luennointikieli on ollut eri kuin opetusohjelmassa on mainittu (n=931) 26. Korvaavan tehtävän kuormittavuus on kohtuullinen suhteessa poissaoloon (n=754) 25. Luennolta/pakollisesta opetuksesta poissaolo on mahdollista korvata korvaavalla tehtävällä (n=896) 24. Laitokseni/tiedekuntani opetuksesta voi olla poissa perustellusta syystä (sairasloma tai lapsen sairaus) (n=879) 23. Kurssikirjoja on saatavilla riittävästi (n=981) 22. Kurssi-ilmoittautumisen käytännöistä tiedotetaan laitoksellani/tiedekunnassani selkeästi (n=995) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 4. Opintojen suorittaminen. Kurssikirjoja on tarpeeksi saatavilla vain vajaan kolmanneksen mielestä. Miehet ovat hieman naisia tyytyväisempiä kurssikirjojen tarjontaan. Tiedekuntien väliset erot ovat huomattavan suuria: oikeustieteilijöistä vain neljä prosenttia on tyytyväisiä kurssikirjojen saatavuuteen ja farmasian tiedekunnassakin tyytyväisten osuus on ainoastaan yhdeksän prosenttia. Valtiotietieteilijät (44 %) ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijat (43 %) pitävät kurssikirjojen saatavuutta hyvänä muita useammin. Vieraskieliset opiskelijat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä kirjojen saatavuuteen.
  16. 16. 16 Kolme neljästä opiskelijasta arvioi, että voi olla poissa oman laitoksensa tai tiedekuntansa opetuksesta perustellusta syystä.2 Lääketieteilijöiden (32 %) ja eläinlääketieteilijöiden (35 %) joukossa osuus on selvästi pienempi. Toisessa ääripäässä ovat bio- ja ympäristötieteiden (86 %), matemaattisen ja luonnontieteellisten aineiden (86 %), humanististen alojen (86 %) sekä teologian (85 %) opiskelijat. Tiedekuntien välisessä vertailussa on huomioitava erilaisten oppiaineiden vaatimukset: on eri asia olla poissa lääke- tai eläinlääketieteen käytännön opetuksesta kuin teoreettiselta massaluennolta. Kolme neljästä opiskelijasta katsoo, että poissaolo voidaan korvata erillisellä tehtävällä.3 SSKH:ssa opiskelevista peräti 95 prosenttia on tätä mieltä, kun taas farmasialla vastaava osuus on vain 43 prosenttia. Korvaavan tehtävän kuormittavuutta pitää kohtuullisena joka toinen opiskelija.4 Oikeustiedettä (24 %), farmasiaa (24 %) ja lääketiedettä (29 %) opiskelevat pitävät korvaavaa tehtävää muita harvemmin kohtuullisena. Sen sijaan kaksi kolmesta bio- ja ympäristötieteilijästä katsoo, että korvaava tehtävä on kuormittavuudeltaan kohtuullinen. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoi avovastauksissa poissaolojen korvauskäytäntöihin liittyvistä kokemuksistaan (489 vastausta). Korvaavasta, useimmiten kirjallisesta tai muusta tehtävästä kerrottiin 85 prosentissa avovastauksista. 12 prosenttia vastanneista piti korvaavaa tehtävää kohtuuttomana tai ainakin pelkkää luennolla läsnäoloa vaativampana. Noin joka kymmenes kertoi, ettei poissaoloa voi korvata. ”Poissaolot korvataan yleensä 2-4 sivun esseellä, joko opettajan erikseen määräämästä aiheesta tai opetuksessa käsitellystä aiheesta.” ”Poissaolo korvataan usein esseellä, joka saattaa joskus olla kohtuuttomankin työläs verrattuna siihen, että olisi ollut luennolla läsnä. Joillakin isoilla kursseilla on mahdollista osallistua toisen, eri aikaan kokoontuvan ryhmän vastaavaan opetustilanteeseen, mikä on mielestäni sopivin ja reiluin tapa korvata poissaolo. [...] Itse koin hyödylliseksi ja oikeudenmukaiseksi eräällä kurssilla käytetyn 2 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 12 %. 3 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 10 %. 4 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 24 %.
  17. 17. 17 korvaustavan: [oltuani poissa] sain opettajalta luentomateriaalit sähköpostilla ja aiheeseen tutustuttuani kirjoitin liuskan verran ajatuksiani opettajalle.” ”Puolentoista tunnin luennon poissaolon on voinut suorittaa esim. tekemällä 400 sivuisesta kirjasta referaatin” ”en ole pystynyt korvaamaan, vaikka minulla on ollut tilanteestani usean erikoislääkärin lausunto. käskettiin tulla ensi vuonna uudelleen, jos silloin kykenen suorittamaan suorituksen vaadittavalla tavalla” Korvauskäytännöissä on avovastausten perusteella vaihtelua niin oppiaineen, kurssien kuin opettajankin mukaan. Joissakin tilanteissa poissaoloja ei käytännössä sallita, kun taas toisissa läsnäoloa ei pääsääntöisesti vaadita. Toisilla kursseilla sallitaan tietty määrä poissaoloja ilman, että opiskelija tarvitsee suorittaa korvaavia tehtäviä. ”Ei yleensä tarvitse korvata, jos sallittujen poissaolojen määrä ei ylity paljolla...yleensä sallittuja poissaoloja on saanut olla kolme per kurssi, ja niitä ei tarvitse selitellä mitenkään.” ”Poissaolokäytännöt vaihtelevat radikaalisti kursseittain ja niistä on vaikea saada tietoa ennakkoon. Myös poissaolon tapahduttua tilanteita hoidetaan usein tapauskohtaisesti ja seuraukset riippuvat kyseisen opettajan mielipiteestä/persoonasta.” ”Joitakin pakollisia opetuksia ei tiedekunnassamme pysty korvaamaan ollenkaan, vaan pahimmassa tapauksessa poissaolosta voi seurata jopa välivuosi. Tiedän tapauksia, joissa opiskelija on mennyt vatsataudissa opetukseen, sillä poissaolosta seuraisi niin paljon ongelmia.” ”Se riippuu todella paljon kurssista. Osa asioista on sellaisia, että pitkää poissaoloa ei ole mahdollista korvata, koska harjoitellaan esim. kliinisiä taitoja käytännössä. Muutoin aika hyvin on saanut korvattu kirjallisilla tehtävillä.”
  18. 18. 18 ”Usein siis opiskelijat tulevat [potilasopetukseen] flunssaisena ja kuumeisena, koska on vain helpompaa tulla paikalle buranan voimalla kuin jäädä sairastamaan. Näin tuleville lääkäreille opetetaan etteivät lääkärit saa sairastaa.” ”Pääaineopinnoissani en ole törmännyt vielä yhteenkään pakolliseen luentoon.” Luennointikieli on pääsääntöisesti ollut se, mikä on etukäteen ilmoitettu opetusohjelmassa. Vain seitsemän prosenttia opiskelijoista raportoi, että kieli on poikennut ilmoitetusta. Vieraskielisistä opiskelijoista vastaava osuus on 17 prosenttia.5 Lääketieteellisessä tiedekunnassa kuitenkin hieman reilu viidennes opiskelijoista katsoo, että kieli ei ole vastannut opetusohjelmassa ilmoitettua. Opiskelijoista valtaosa (92 %) katsoo voineensa asioida yliopistolla omalla äidinkielellään. Iäkkäimpien opiskelijoiden joukossa osuus on hieman pienempi (78 %). Suomenkielisistä opiskelijoista lähes kaikki (98 %) katsovat, että ovat saaneet asioida omalla äidinkielellään – sen sijaan ruotsinkielisistä vain 57 prosenttia ja vieraskielisistä ainoastaan 29 prosenttia on tätä mieltä. Opiskelijoista 71 prosenttia on saanut ohjausta opinnäytetyön tekemiseen.6 Tiedekuntien välillä on eroja: vain joka toinen bio- ja ympäristötieteilijä (50 %), oikeustieteilijä (51 %) ja lääketieteilijä (51 %) katsoo saaneensa ohjausta opinnäytetyötä varten. Teologisessa (86 %) ja eläinlääketieteellisessä (83 %) keskitasoa suuremmat osuudet kertovat toimivista ohjauskäytännöistä. Ruotsinkieliset opiskelijat ovat kyselyn perusteella saaneet hieman keskitasoa useammin opinnäytetyöhön ohjausta (78 %), kun taas vieraskielisistä opiskelijoista ohjausta saaneiden osuus on vain 62 prosenttia. Kyselyssä käsiteltiin myös esteettömyyttä, mutta vastauksien perusteella kävi ilmi, että kysymyksen muotoilu ei onnistunut kunnolla tavoittamaan haluttua tematiikkaa. Neljäsosassa avovastauksista (n=91) ilmeni, ettei kysymyksen muotoilu toiminut luotettavasti: 5 Khiin neliö-testin p-arvo 0,054. 6 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 32 %. Vastanneet ovat katsoneet, että aihe (opinnäytetyön ohjaus) koskettaa heitä.
  19. 19. 19 ”Hyvä kun on mahdollisuus kommentoida tätä kysymystä - en ymmärtänyt kysymyksen perusteella minkälaista esteettömyyttä tarkoitetaan. Tentinvalvojien jääviyttä vai ihan vain esim. tenttitilan soveltuvuutta liikuntarajoitteisille, tms.? En siis pysty vastaamaan tähän.” Esteettömyyttä käsitelleiden avovastausten yleisin teema oli fyysisten tilojen soveltuvuus erilaisille käyttäjäryhmille: teema esiintyi 40 prosentissa vastauksista. Monet vastaajat toivat esiin, kuinka hankalaa esteettömyyttä on arvioida, ellei asia ole tullut konkreettisesti omalla kohdalla vastaan: ”Minulla on opiskelutovereita jotka liikkuvat pyörätuolissa, en kuitenkaan osaa arvioida esteettömyyttä, koska ei sitä tule arvioitua samalla tavalla kun ei ole mitään ongelmia kulkemisen kanssa. Ymmärtääkseni joskus on hieman hankalaa päästä Päärakennuksessa joihinkin tiloihin joissa järjestetään tenttejä tai opetusta.” Osion tilastollinen raportointi päätettiin jättää väliin, koska ei ollut riittävää varmuutta, miten vastauksia pitäisi tulkita. Vaikuttaa siltä, että esteettömyyden käsite ei ole vielä siinä määrin vakiintunut, että sitä voisi sellaisenaan käyttää kyselytutkimuksessa. Jatkossa teemaa onkin syytä käsitellä konkreettisempien esimerkkien valossa. 4.4 Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvostelua käsitelleen osan aluksi vastaajalle annettiin seuraavanlainen luonnehdinta aiheesta: Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Opintosuoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Tenttitulokset julkistetaan vastaajien laitoksella tai tiedekunnassa pääasiassa (91 %) pelkällä opiskelijanumerolla. Tulokset julkistetaan harvoin (2 %) pelkällä nimellä. Seitsemän prosenttia vastaajista kertoi, että julkistamisessa käytetään pääasiallisesti sekä nimeä että opiskelijanumeroa. 6.–8. vuoden opiskelijat arvioivat muita useammin, että nimeä käytetään tenttitulosten
  20. 20. 20 julkistamisessa. Pelkällä opiskelijanumerolla tapahtuva tenttitulosten julkistaminen on keskimääräistä harvinaisempaa SSKH:ssa (78 %) ja oikeustieteellisessä (81 %). Suomenkieliset opiskelijat katsovat muita useammin, että julkistaminen tapahtuu pelkällä opiskelijanumerolla. Suurin osa opiskelijoista (63 %) arvioi, että tenttitulosten julkistaminen kestää yleensä 3–4 viikkoa (kuvio 5). Viidennes (21 %) katsoo, että saa tulokset tavallisesti tietoonsa 1–2 viikossa ja 16 prosenttia näkee julkistamisen kestävän tyypillisesti yli neljä viikkoa. Julkistaminen kestää kyselyn perusteella keskimääräistä pidempään oikeustieteellisessä, jossa jopa kolmannes katsoo tulosten julkistamisen kestävän yleensä yli neljä viikkoa. Lääketieteellisessä vastaava osuus on 31 prosenttia, käyttäytymistieteellisessä 27 prosenttia ja bio- ja ympäristötieteellisessä 26 prosenttia. Keskitasoa nopeammin tulokset saadaan tietoon humanistisessa (vastaava osuus 8 %), valtiotieteellisessä (9 %), teologisessa (9 %) ja maatalous-metsätieteellisessä (10 %). 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 35. Opintosuorituksien kirjaaminen rekisteriin kestää laitoksellani/tiedekunnassani keskimäärin (n=997) 34. Tenttituloksien julkistaminen kestää yleensä (n=999) % 1-2 viikkoa 3-4 viikkoa yli4 viikkoa yli 8 viikkoa Kuvio 5. Tenttituloksien julkistaminen ja opintosuorituksien kirjaaminen. Tenttitulosten julkistamistahdin lisäksi tiedusteltiin sitä aikaa, mikä vastaajan laitoksella tai tiedekunnassa kestää keskimäärin opintosuoritusten rekisteriin kirjaamisessa. Joka toinen opiskelija katsoo, että rekisteriin vienti vie aikaa tyypillisesti 3–4 viikkoa ja neljännes (25 %) arvioi, että aikaa menee yleensä vain 1–2 viikkoa. Joka neljäs katsoo, että rekisteriin vienti vie aikaa keskimäärin yli 4 viikkoa. Eläinlääketieteellisessä peräti 38 prosenttia opiskelijoista arvioi, että rekisteröinti kestää tyypillisesti yli neljä viikkoa; bio- ja ympäristötieteellisessä, käyttäytymistieteellisessä, oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä osuudet ovat muutamaa prosenttiyksikköä pienempiä. Kyselyn tulosten perusteella rekisteröinti on keskimääräistä
  21. 21. 21 ripeämpää SSKH:ssa (vastaava osuus 13 %), valtiotieteellisessä (16 %) sekä maatalous- metsätieteellisessä (18 %). Vieraskieliset opiskelijat arvioivat sekä tenttitulosten julkistamis- että rekisteröintitahdin nopeampitahtiseksi kuin muut. Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa vapaamuotoisesti tenttimiseen ja opintosuoritusten kirjaamiseen liittyvän oikeusturvan laiminlyönneistä (vastauksia annettiin 241 kappaletta). Yleisin avovastauksissa esiintynyt aihe oli tenttitulosten saamisen ja suoritusten rekisteröinnin kesto (lähes joka toisessa vastauksessa): “Flera gånger har det tagit så länge för tentresultaten att komma så folk inte har kunnat anmäla sig till omtentamen I tid.“ ”Ajoittain opintosuorituksen rekisteröiminen kestää liian kauan. Tästä on haittaa esimerkiksi työtä haettaessa, sillä tulevalle työnantajalle joutuu antamaan opintosuoritusotteen, josta saattaa puuttua runsaastikin opintosuoritusmerkintöjä.” “There has been a couple of cases when a course is registered long after it was due, which leads to all sorts of complications with KELA and study points.” ”Opintosuoristusten kirjaamiseen saattaa mennä 4-6kk. Nämä tapaukset ovat olleet poikkeuksellisia, mutta niitä on esiintynyt. Kelan kannalta tällainen toiminta on hankalaa, kun nämä kurssit ovat opintopisteiltään laajoja, 6-7op. Pisteet siis tulevat eri lukukaudelle, milloin ne on suoritettu (kevätopinnot seuraavan vuoden syksylle jne.)” ”Eräällä luennoitsijalla kestää opintosuoritusten arvostelu ja kirjaaminen useita kuukausia, toisaalta eräältä toiselta se käy sitten parissa päivässä, joten keskimäärin suoritukset kirjautuvat kyllä ajallaan...” Joka neljännessä avovastauksessa todettiin, että ongelmia ei ole esiintynyt: ”Tenttien tarkastus ja opintosuoritusten kirjaaminen on toiminut hyvin ja ajallaan.”
  22. 22. 22 Vajaa kolmannes opiskelijoista tietää, mistä saa kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet ja mallivastaukset (kuvio 6). Miehistä 37 prosenttia kertoo tietävänsä, mistä saa arvostelukriteerit ja mallivastaukset – naisten joukossa vastaava osuus on matalampi, 27 prosenttia. Tiedekuntien välillä on selviä eroja. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden (56 %), oikeustieteen (55 %) sekä farmasian (53 %) opiskelijat ovat tavallista paremmin tietoisia arvosteluperusteiden ja mallivastausten saamisesta. Päinvastainen tilanne on SSKH:ssa (8 %), teologisessa (14 %) ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa (15 %). 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 42. Kun olen tiedustellut opintosuorituksen arvosteluperusteita, olen saanut epäasiallisen vastauksen (n=411) 41. Kun olen tiedustellut opintosuorituksen arvosteluperusteita, en ole saanut lainkaan vastausta (n=403) 40. Vastauskieli on vaikuttanut arvostelua huonontavasti (n=632) 39. Tentti on toimitettu eri kielellä kuin mitä olen ilmoittanut (n=870) 38. Tiedän, mistä voin hakea oikaisua opintosuoritusten arviointiin liittyvissä asioissa (n=985) 37. Saan halutessani tietooni, miten arvosteluperusteita on sovellettu omalla kohdallani (n=912) 36. Tiedän mistä saan kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet ja mallivastaukset (n=991) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 6. Opintosuoritusten arvostelu. 44 prosenttia opiskelijoista arvioi saavansa halutessaan tietoonsa, millä tavoin arvosteluperusteita on sovellettu hänen kohdallaan. Ensimmäisen vuoden ja myös 6.–8. vuoden opiskelijoiden joukossa osuus on keskimääräistä pienempi. Farmasian opiskelijoista 59 prosenttia, lääketieteilijöistä 56 prosenttia ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoista 55 prosenttia arvioi, että saa tarvittaessa tietoa arvostelusta. Eläinlääketieteellisessä (32 %) ja
  23. 23. 23 SSKH:ssa (35 %) osuudet ovat puolestaan keskimääräistä pienemmät. Vieraskielisistä opiskelijoista joka toinen arvioi saavansa halutessaan tietoonsa arvosteluperusteiden soveltamisesta. Noin joka kymmenes opiskelija, joka on tiedustellut opintosuorituksen arvosteluperusteita, kertoo, ettei ole saanut vastausta.7 Naisopiskelijat ovat jääneet vastausta vaille miehiä useammin (14 % vs. 6,5 %) ja iäkkäämmät opiskelijat hieman nuorempia useammin. Arvosteluperusteita tiedustelleista 12 prosenttia katsoo saaneensa epäasiallisen vastauksen. Noin joka neljäs opiskelija tietää, mistä voi hakea oikaisua opintosuoritusten arviointiin liittyvissä asioissa. Opintojen keskivaiheilla oikaisukäytäntö tunnetaan hieman keskimääräistä paremmin. Lääketieteellisessä (42 %) ja oikeustieteellisessä (37 %) tiedekunnassa oikaisumenettely tunnetaan paremmin kuin muissa tiedekunnissa, käyttäytymistieteellisessä (13 %) puolestaan heikoiten. Arvosteluperusteita ja mallivastauksia pohdittiin myös avovastauksissa (14 % annetuista vastauksista). Mallivastauksien puutteeseen on nähtävästi ainakin osittain totuttu: ”nyt vasta tajusin, että eihän ns. "oikeita" vastauksia koskaan ole saanut tietää minkään tentin jälkeen...” Kehittämisen varaa käytännöissä selvästikin on: ”Tiedekunnassamme ei julkaista mallivastauksia ollenkaan. Mielestäni opiskelijoiden kuuluisi nähdä tenttien mallivastukset, jotta tietäisi tenttien arvosteluperusteet.” ”pääaineopinnoissani en ole saanut perusteluita arvosanoista, vaikka niin on etukäteen luvattu ja olen asiaa kysynyt/pyytänyt.” ”Arvosteluperusteet ei aina ole helposti saatavilla - niiden selvittämisen kynnys on tällöin korkea, vaikka kyseessä olisikin tapaus, jossa on kokenut hallinneensa kurssisisällön hyvin, vastanneensa tentissä oikein ja saanut arvosanaksi 1 tai 2” 7 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 61 %.
  24. 24. 24 Tenttien arvostelussa on nähty asiattomia ja jopa mielivaltaisiakin piirteitä: ”Opettaja halusi näpäyttää poissaolijoita, ja tehdä kurssin suorittamisen lähes mahdottomaksi heille. Minusta tilanne tuntui kuitenkin hyvin epäoikeudenmukaiselta. Olin ollut kaksi kertaa poissa sairauden vuoksi. […] Opettaja halusi lukea tenttivastauksesta tietyt nippelitiedot, joilla hän saattoi varmistaa, että opiskelija on osallistunut opetukseen. Onko tämä oikea työkalu siihen?” ”On aina ollut täysi mysteeri, millä perusteella kukakin opettaja sattuu tentit ym. suoritukset arvostelemaan!” ”arvostelut tuntuvat mielivaltaisilta. Olen saanut hyviä arvosanoja tenteistä, joissa olen arvannut ja huonoja silloinkin, kun olen huolella valmistautunut. Tämä kaikki koskee yhtä professoria.” Toisinaan opintosuorituksia koskeviin tiedusteluihin on saanut epäasialliseksi koettuja vastauksia: ”kyselyihini vastattiin ylimielisesti, paneutumatta ja piikittelyllä höystettynä. Mietin, onko tämä yleinen käytäntö, kun opiskelija tiedustelee omiin opintoihin liittyviä asioita.” ”Kerran arvostelusta tiedusteltuani sain epäasiallisen vastauksen kysymyksiini. Opettaja suhtautui minuun väheksyvästi ja osoitti vastauksessaan, että minun ei olisi pitänyt ollenkaan lähestyä häntä kysymykselläni. Hän kertoi, että en ollut ainut samaa asiaa kysynyt eikä hän enää jaksaisi vastata tämäntyyppisiin tiedusteluihin.” Kyselyn perusteella näyttää siltä, että tentit toimitetaan lähes aina sillä kielellä, minkä opiskelija on ilmoittanut. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista kertoo, että tentti on toimitettu eri kielellä.8 Näyttää kuitenkin siltä, että eri kieliryhmät ovat näiltä osin hieman eri asemassa: ruotsinkielisistä opiskelijoista 17 prosenttia ja vieraskielisistä 14 prosenttia raportoi, että tentin kieli on poikennut ilmoitetusta. 6 prosenttia opiskelijoista on kokenut vastauskielen vaikuttaneen heikentävästi tenttiarvosteluun.9 Osuus on suurempi ruotsinkielisten (16 %) ja vieraskielisten (18 %) opiskelijoiden joukossa. Joissakin tiedekunnissa koetaan keskimääräistä yleisemmin, että 8 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 14 %. 9 Kysymys ei koske minua / EOS -vastauksia oli 36 %.
  25. 25. 25 vastauskieli on heikentänyt arvostelua: bio- ja ympäristötieteilijöistä 18 prosenttia, SSKH:n ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoista 15 prosenttia ja oikeustieteilijöistä 14 prosenttia katsoo vastauskielen vaikuttaneen huonontavasti kuulustelun arvosteluun. Tiedekuntaeroissa näyttää olevan osittain kysymys erilaisista kieliryhmäkoostumuksista: aineiston perusteella bio- ja ympäristötieteellisessä on keskimääräistä enemmän vieraskielisiä opiskelijoita, kun taas SSKH:n opiskelijoista valtaosa on ruotsinkielisiä. Oikeustieteellisessä opiskelee keskimääräistä enemmän ruotsinkielisiä opiskelijoita. 4.5 Palaute Kursseilla kerätään hyvin yleisesti palautetta opiskelijoilta: 85 prosenttia opiskelijoista arvioi, että palautetta kerätään (kuvio 7). Opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat katsovat hieman muita useammin, että palautetta ei kerätä. Oikeustieteellinen tiedekunta näyttää erottuvan näiltä osin muista varsin selvästi: vain 57 prosenttia tiedekunnan opiskelijoista katsoo, että kursseilla kerätään opiskelijapalautetta. 37 prosenttia opiskelijoista arvioi, että heidän tiedekunnassaan tai laitoksellaan kerätään palautetta yliopiston yleisestä opetuksen tasosta. Opintojensa alkuvaiheessa olevat, vieraskieliset opiskelijat ja miehet katsovat keskimääräistä useammin, että tällaista yleisemmän tason palautetta kerätään. Kyselyn perusteella bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa kerätään keskimääräistä harvemmin yleistä opetuksen tasoa koskevaa palautetta (vastaava osuus 18 %). Eläinlääketieteen (63 %) ja farmasian (59 %) opiskelijat puolestaan arvioivat keskimääräistä useammin, että tällaista palautetta kerätään. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 45. Yliopiston yleisestä opetuksen tasosta kerätään tiedekunnassa/laitoksella palautetta (n=916) 44. Kursseilla kerätään opiskelijapalautetta (n=996) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 7. Palaute.
  26. 26. 26 5 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kyselyn viimeisen osa aiheena oli yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Aihepiiriä pohjustettiin seuraavalla tekstillä: Yhdenvertaisuutta on noudatettava muun muassa opiskelijavalintaan, valintamenettelyihin ja opintosuoritusten arviointiin liittyvissä tilanteissa sekä opintotuen ja opiskelija-alennusten myöntämisessä. Syrjintää on henkilön muita epäsuotuisampi kohtelu vertailukelpoisessa tilanteessa, mikä aiheuttaa syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle haittaa, esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Joka kymmenes vastaaja (11 %) kertoi, että omalla laitoksella tai tiedekunnassa esiintyy syrjintää. 13 prosenttia vastaajista – eli hieman suurempi osuus – vastasi kysymyksiin, joissa tiedusteltiin havaitun syrjinnän perustetta. Alle 25-vuotiaat opiskelijat raportoivat syrjinnästä muita harvemmin (7 %). 6.–8. vuoden opiskelijoista keskimääräistä suurempi osa (18 %) on havainnut syrjintää. Naiset ovat havainneet syrjintää miehiä useammin (12 % vs. 6 %). Valtiotieteilijöistä 19 % katsoo, että omalla laitoksella tai tiedekunnassa esiintyy syrjintää – farmasialla taas yksikään vastaaja ei raportoi havainneensa syrjintää, ja osuus on suhteellisen pieni myös eläinlääketieteellisessä (4 %) ja matemaattis-luonnontieteellisessä (5 %) tiedekunnassa. Sukupuoli on yleisin havaittu syrjintäperuste: viisi prosenttia kaikista vastaajista (39 % syrjintää havainneista) kertoi havainneensa sukupuolen mukaan tapahtuvaa syrjintää (kuvio 8). Kielen, mielipiteen, mielenkiinnon ja opiskelualan mukaan tapahtuvaa syrjintää on havainnut vajaat kolme prosenttia vastaajista (noin viidennes syrjintää havainneista).
  27. 27. 27 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % Muun, minkä? (n=28) Vammaisuus (n=2) Hallinnon opiskelijaedustajuus (n=2) Kansalaisuus (n=4) Sukupuolinen suuntautuminen (n=6) Etninen tai kansallinen alkuperä (=7) Uskonto (n=7) Terveydentila(n=7) Vakaumus (n=8) Ikä (n=17) Opiskeluala (n=25) Mielenkiinto (n=28) Mielipide (n=29) Kieli (n=30) Sukupuoli (n=52) Kuvio 8. Jos olet havainnut syrjintää tiedekunnassasi / laitoksellasi: minkä perusteella syrjintä on tapahtunut? (n=1007) 28 vastaajaa mainitsi syrjintäperusteita listan ulkopuolelta. Syrjintää oli esiintynyt henkilöön tai persoonaan liittyvien syiden (”henkilökemia”, ”pärstäkerroin”) perusteella (kuusi mainintaa). Perheellisyys tuotiin esiin muutamassa kommentissa: perheellisiä opiskelijoita koetaan suosittavan, mutta toisaalta katsotaan, että perheellisiä – ja työssä käyviä – syrjitään, koska opetusta ei ole tarpeeksi tarjolla iltaisin. Myös opiskelijan taustalla nähtiin olevan merkitystä: yhteiskuntaluokka, poliittinen mielipide, ”väärä ikä”, sotilasarvo, sukulaisuus professoriin nähden ja ”hyvä veli” -kontaktit nimettiin syrjintäperusteiksi. Itse opiskeluunkin nähtiin liittyvän syrjintää tuottavia piirteitä: ”Oppiaineen sisäisten suuntautumisvaihtoehtojen kohtelu ei ole samanarvoista, vaan syrjivää. Professorin suuntautumisalaa suositaan muiden kustannuksella opetustarjonnassa ja suhtautumisessa, erityisesti opinnäytteiden tekemisen vaikeuttamisena.” Sukupuoleen perustuvan kohtelun tasa-arvoisuutta sekä sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista häirintää käsiteltiin kyselyn viimeisessä osiossa. Aihepiiriä alustettiin taas lyhyellä johdantotekstillä:
  28. 28. 28 Lain mukaan naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä on sitä mieltä, että opiskelijoita kohdellaan heidän laitoksellaan sukupuolen osalta tasa-arvoisesti (kuvio 9). Miehistä 93 prosenttia ja naisista 85 prosenttia katsoo kohtelun olevan tasa-arvoista. 30–34-vuotiaat kokevat hieman muita useammin, että kohtelu on ollut epätasa-arvoista. Joka kahdeskymmenes opiskelija (5 %) arvioi, että sukupuolesta on ollut opiskelun kannalta etua. Miehistä lähes joka kymmenes (9 %) ja naisista neljä prosenttia kertoi sukupuolesta olleen etua opiskelussa. Sukupuolesta on ollut opiskelussa haittaa noin viidellä prosentilla opiskelijoista, ja näyttää siltä, että haitan kokeminen hieman yleistyy opintojen edetessä. Naiset ovat kokeneet haittaa jonkin verran miehiä useammin. 30–34- vuotiaista joka kymmenes katsoo sukupuolesta olleen haittaa opiskeluissa. Kolme opiskelijaa sadasta kertoo kokeneensa sukupuoleen perustuvaa tai seksuaalista häirintää opiskeluympäristössään. Naisista häirintää on kyselyn perusteella kokenut 4,4 prosenttia, kun vastaava osuus miesten joukossa on 1,6 prosenttia. Ero ei kuitenkaan aivan ole tilastollisesti merkitsevä.10 10 Khiin neliö -testin p-arvo = 0,07.
  29. 29. 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 51. Olen kokenut sukupuoleeni perustuvaa tai seksuaalista häirintää opiskeluympäristössäni (n=937) 50. Sukupuolestani on ollut opiskeluni kannalta haittaa (n=867) 49. Sukupuolestani on ollut opiskeluni kannalta etua (n=851) 48. Opiskelijoita kohdellaan laitoksellani sukupuolen osalta tasa-arvoisesti (n=948) % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 9. Sukupuolten tasa-arvo. Tilastollista tarkastelua on hyödyllistä täydentää opiskelijoiden omalla kerronnalla. Tasa-arvon puutteelliseen toteutumiseen liittyvistä kokemuksista oli mahdollista kertoa avovastauksella (vastauksia kertyi 129 kappaletta). Sukupuoli, kieli ja ikä olivat yleisimmät vastauksissa pohditut aiheet. Näiden lisäksi kerrottiin mm. perheen ja elämäntilanteen vaikutuksesta, suosikkijärjestelmistä ja ”pärstäkertoimesta” sekä terveydestä ja toimintakyvystä. Seuraavassa esitellään yleisimpien teemojen vastauskirjoa. Lähes joka toinen annettu vastaus käsitteli tavalla tai toisella sukupuolen merkitystä epätasa-arvon tekijänä. Sukupuolen epätasa-arvoistavaa vaikutusta koetaan opintoihin suoraan liittyvissä asioissa, kuten kommunikaatiossa opettajien kanssa, arvostelussa ja oppimateriaaleissa. Useimmissa tapauksissa tilanne nähtiin miehille edulliseksi, mutta myös vastakkaisia kantoja tuotiin esiin. Sukupuoleen koetaan liittyvän asenteita ja arvostuksia, jotka asettavat opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan: ”Useilla miespuolisilla luennoitsijoilla (suurin osa tiedekuntamme henkilöstöstä) on ongelmallinen asennoituminen naisopiskelijoihin. Heiltä ei voi mennä kysymään tenttivastauksista ilman, että saisi "irtopisteiden kalastelijan" maineen.”
  30. 30. 30 ”Suurin osa professoreista on miehiä ja he puhuvat alentuvasti naisopiskelijoista luennoidessaan.” ”Alamme sukupuolijakauma on […] 9 naista per 1 mies, mikä on sikäli etu, että miehenä jään varmasti paremmin kaikkien mieleen, kun helposti olen opetusryhmän ainoa poika.” ”Tiedekunnassa jossa sukupuolijakauma on hieman vinoutunut, saavat miespuoliset henkilöt joidenkin opettajien toimesta erityiskohtelua. Erityiskohtelu toki haittaa myös miehiä: luennolla miehiä saatetaan pojitella peruskoulusta tutuilla keinoilla esim. toteamalla että "olkaas nyt pojat rauhassa siellä" tai "oottakaas pojat mä tuun kohta neuvomaan teitä, ootte te nyt taas semmosia velikultia".” ”Toisinaan naisille annetaan samanarvoisesta suorituksesta enemmän pisteitä.” Oppimateriaalien ja opetuksen sisältö voi olla sukupuolen näkökulmasta ongelmallista: ”Joillakin oppialoilla voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kursseilla esitetään myös naisteoreetikkojen/-tutkijoiden näkemyksiä käsiteltävistä asioista.” ”Mielestäni naistutkimuksen (nykyisin sukupuolentutkimuksen) oppiaineen asenteissa miehiä kohtaan olisi varaa muutokseen (olen itse nainen). Jotkut oppimateriaalit, esimerkiksi opintoihin pakollisena kuuluvat artikkelit ja tekstit, ovat miesvihamielisiä, eivätkä mielestäni sovi neutraaliin ja asialliseen akateemiseen koulutukseen.” Opiskelijat toivat esiin myös henkilökunnan tilanteessa havaitsemiaan sukupuoleen liittyviä epäkohtia. Pääpaino oli huomioissa, joiden mukaan miehet ovat akateemisessa ympäristössä edullisemmassa asemassa virkojen saamisen osalta: ”Laitoksemme sisällä voi selkeästi huomata, että lahjakkaan naistutkijan on huomattavasti vaikeampi saada vakituista virkaa, kuin lahjakkaan miestutkijan.” ”Palkkauksissa varmaan eniten tulee ongelmia tasa-arvon kanssa. Professoreiksi/lehtoreiksi palkataan ennemmin miehiä kuin naisia.”
  31. 31. 31 ”[…]olen huomannut naistyöntekijöiden tyytymättömyyden miesten hyvä veli-kerhoihin ja siihen, että mieshakijat saavat pääsääntöisesti parempia työpaikkoja. Toisaalta tästä on tietysti vaikea saada todisteita ja osaltaan kyseessä on myös ollut selvästi pätevämpi hakija. Asiaan pitäisi mielestäni kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.” Myös muussa yliopistoelämässä havaittiin sukupuolen näkökulmasta ei-toivottuja piirteitä. Esimerkiksi yliopistokahvilan ilmapiiri voi olla häiritsevä: ”Kan ibland även uppleva en konstig manlig atmosfär i skolcafeterian. Om man som ung kvinna äter där ensam, kan man känna äldre mäns blickar i ryggen. Som om de i grupp skulle ha rätt att stirra. Dessa män hör ofta till eliten inom universitet (forskare, lärare, lektorer, professorer).” Vaikka suurin osa annetuista vastauksista toi sukupuolen esiin kriittisessä valossa – kysyttiinhän nimenomaan kokemuksia tasa-arvon puutteellisesta toteutumisesta – eivät kaikki maininnat kuitenkaan olleet negatiivisia: ”Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kiinnitetään opetustilanteissa ja muussa kanssakäymisessä tiedekunnassamme usein erityistä huomiota.” Toiseksi yleisin avovastauksissa esiintynyt aihe oli kieli (vajaa viidennes vastauksista). Eräs opiskelija kertoi kuinka, että opiskelijat jätettiin hänen laitoksellaan ulkopuolisiksi kielen perusteella: ”suomenkielisiä opiskelijoita kohdeltiin toisen luokan kansalaisina” Kieli voi asettaa opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi tenttimisen osalta: ”Det kan vara svårt att få tent/ förhörsfrågor på svenska.” ”[X] ger regelbundet sämre poäng åt svenskspråkiga samt undviker att göra/ge ut tentfrågor på svenska. Som råd till dem som deltar på hans kurser bör därför sägas att skriva på finska.”
  32. 32. 32 Tiedottaminen ei ole yhtä tehokasta kaikilla kielillä: “Institutionens svenska hemsidor är väldigt bristfälliga!” ”There is not enough English language information on basic issues.” “The university promotes itself as a university for foreign students, however, if you are an individual foreign student (ie. not part of the Erasmus program) then I find that the information about courses and other study assistance is definitely not equally provided in English.” Ikä mainittiin kahdeksassa prosentissa vastauksista ja oli kolmanneksi usein esiintynyt teema: ”Vääränikäisiä ja väärässä elämäntilanteessa opiskelevia ihmisiä ei haluta tehokkuuden nimeen vannovaan yliopistomaailmaan” ”Miehiä, kaksikielisiä sekä iäkkäämpiä ihmisiä suositaan luennoilla […] kiinnitetään enemmän huomiota heidän oppimiseensa sekä annetaan heille herkemmin palautetta.” ”En usko, että vanhemmilla opiskelijoilla on samanlaisia mahdollisuuksia tehdä perustutkinnon jälkeen jatkotutkimusta kuin nuorilla.”
  33. 33. 33 6 Päälinjoja, kehitettävää ja hyviä käytäntöjä Kootaan lopuksi raportin päähuomioita yhteen tarkastelemalla kyselystä nousevia kehityskohteita ja hyviä käytäntöjä sekä oikeusturvan vaihtelua sukupuolen, kieliryhmän ja tiedekunnan suhteen. Opiskelijoiden kokemuksista kertovan kyselyn perusteella näyttää siltä, että opiskelijoiden oikeusturvassa on tiettyjen asioiden kohdalla kehittämismahdollisuuksia. Oikeusturvan tietolähteet ja tukihenkilöt tunnetaan heikosti. Sama koskee opinto-oikeuteen ja opintojen lisäajan hakemiseen liittyviä käytäntöjä. Opintojen suunnittelua vaikeuttaa se, ettei opintojen vaatimasta työmäärästä saada tarpeeksi tietoa. Kurssikirjojen saatavuutta pidetään riittämättömänä. Kuulustelujen arvostelukäytäntöjä olisi mahdollista kehittää arvosteluperusteiden ja mallivastausten näkyvyyttä sekä oikaisumenettelyn tuntemusta parantamalla. Monin paikoin taas kyselyn tulokset kertovat yleisesti ottaen toimivista käytännöistä. Kohtelu omalla laitoksella tai tiedekunnassa pääsääntöisesti koetaan tasapuoliseksi ja tasa-arvoiseksi. Opiskelijat saavat useimmiten asianmukaisia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Kurssi- ilmoittautumiskäytännöistä tiedotetaan selkeästi. Opetuksesta voi olla poissa perustellusta syystä, ja korvaavaan tehtävään annetaan mahdollisuus. Tenttitulokset ja rekisterimerkinnät ilmestyvät yleisesti ottaen ajallaan. Opiskelijoilta kerätään tyypillisesti palautetta kursseista. Tilanne kuitenkin vaihtelee tiedekunnittain, joten kehittämistyön painopisteitä arvioitaessa on tarkasteltava kunkin tiedekunnan tilannetta erikseen. Oikeustieteellinen tiedekunta eroaa monessa suhteessa muista. Opiskelijat tietävät keskimääräistä useammin, mistä he saavat oikeusturvaan liittyvää tietoa, kuulustelujen arvosteluperusteet ja mallivastaukset. Myös opintosuoritusten arvioinnin oikaisumenettely tunnetaan tavallista paremmin. Toisaalta oikeusturvatilanne on yliopiston yleistä tasoa heikompi seuraavilta osin: kohtelun tasapuolisuus, asianmukaisten vastausten saaminen esitettyihin kysymyksiin, ohjaus opintosuunnitelman tekoon, kurssi-ilmoittautumiskäytännöistä tiedottaminen, kurssikirjojen saatavuus, korvaavien tehtävien kohtuullisuus, opinnäytetyön ohjaus, tenttitulosten julkistaminen, opintosuoritusten rekisteröinti, vastauskielen vaikutus arviointiin sekä palautteen keruu niin yksittäisten kurssien kuin yliopiston yleisen opetuksen tasonkin osalta.
  34. 34. 34 Lääketieteellisessä tiedekunnassa oikeusturvatilanne on kyselyn valossa osittain samansuuntainen kuin oikeustieteellisessä. Opintosuoritusten arvioinnin oikaisumenettely tunnetaan keskitasoa paremmin. Myös arvosteluperusteita, niiden soveltamista sekä mallivastauksia koskevan tiedon taso on keskimääräistä korkeampi. Tiettyjen teemojen osalta oikeusturvatilanne on heikompi kuin yliopistossa yleisesti. Näitä ovat mahdollisuus perustellusta syystä poissaoloon opetuksesta, luennointikielen vastaavuus opinto-ohjelmassa ilmoitettuun, opinnäytetyön ohjaus, tenttitulosten julkistaminen sekä opintosuoritusten rekisteröinti. Myös eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa mahdollisuus olla perustellusta syystä poissa opetuksesta on tavallista vähäisempi. Opintosuoritusten kirjaaminen kestää keskimääräistä pidempään, ja verrattain harva opiskelija kokee saavansa halutessaan tietoonsa, miten tenttien arvosteluperusteita on sovellettu. Seuraavien asioiden suhteen oikeusturvatilanne on yliopiston yleistä tasoa parempi: asianmukaisten vastausten saaminen esitettyihin kysymyksiin, opintosuunnitelmaohjeiden saatavuus, opinnäytetyön ohjaus, arvosteluperusteita ja mallivastausten saantia koskeva tieto, palautteen keruu niin yksittäisten kurssien osalta kuin yliopiston yleisestä opetuksen tasosta sekä havaittu syrjintä. Farmasialla oikeusturva on seuraavien asioiden suhteen keskitasoa paremmassa kunnossa: kohtelun tasapuolisuus, opintosuunnitelmaohjeiden saatavuus, kurssi-ilmoittautumiskäytännöistä tiedottaminen, arvosteluperusteita, niiden soveltamista ja mallivastausten saantia koskeva tieto, palautteen keruu sekä yksittäisten kurssien osalta että yliopiston yleisestä opetuksen tasosta sekä havaittu syrjintä. Kehityskohteita on kurssikirjojen saatavuudessa, mahdollisuudessa olla perustellusta syystä poissa opetuksesta, korvaavien tehtävien käytössä ja niiden kohtuullisuudessa sekä tenttitulosten julkistamisessa. Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on oikeusturva-asioiden osalta sekä useita kehityskohteita että hyviä käytäntöjä. Keskitasoa heikompi tilanne on seuraavien asioiden kohdalla: opiskelijoiden informointi heitä koskevissa asioissa, opintosuunnitelmaohjeiden saatavuus, kurssi-ilmoittautumiskäytännöistä tiedottaminen, opinnäytetyöohjaus, tenttitulosten julkistaminen, opintosuoritusten rekisteröinti, vastauskielen vaikutus arvosteluun sekä opetuksen tasoa koskevan palautteen kerääminen. Toimivista käytännöistä kertovat kohtelun tasapuolisuus,
  35. 35. 35 opintosuunnitelman teon ohjaus, mahdollisuus olla perustellusta syystä poissa opetuksesta sekä korvaavien tehtävien kohtuullinen kuormittavuus. Maatalous-metsätieteellisessä opiskelijan oikeusturva on monessa suhteessa yliopiston keskitasoa paremmassa kunnossa: opiskelijoita informoidaan hyvissä ajoin heitä koskevissa ajoissa, opintosuunnitelman tekoa ohjataan ja kurssi-ilmoittautumiskäytännöistä tiedotetaan selkeästi. Lisäksi tenttitulosten julkistaminen sekä opintosuoritusten rekisteröinti tapahtuu ripeästi. Toisaalta vastauskieli vaikuttaa arviointeihin heikentävästi useammin kuin yliopistolla keskimäärin. Myös matemaattis-luonnontieteellinen erottautuu edukseen useiden tekijöiden suhteen. Näitä ovat asianmukaisten vastausten saaminen esitettyihin kysymyksiin, kurssi- ilmoittautumiskäytännöistä tiedottaminen, kurssikirjojen saatavuus, mahdollisuus perustellusta syystä poissaoloon opetuksesta, arvosteluperusteita, niiden soveltamista ja mallivastausten saantia koskeva tieto sekä havaittu syrjintä. Teologinen tiedekuntakin on monessa suhteessa oikeusturvan kärkipäässä: kohtelun tasapuolisuus, mahdollisuus perustellusta syystä poissaoloon opetuksesta, korvaavan tehtävän mahdollisuus, opinnäytetyön ohjaus sekä tenttitulosten julkistaminen – kaikissa näissä oikeusturvan tilanne on yliopiston tyypillistä tasoa parempi. Sen sijaan arvosteluperusteita ja mallivastausten saantia koskeva tietämys on keskimääräistä heikompaa. Kyselyn perusteella humanistisessa tiedekunnassa tenttitulokset julkistetaan hyvissä ajoin ja opetuksesta voi olla perustellusta syystä poissa. Opintosuunnitelmaohjeiden saatavuudessa ja yliopiston yleistä opetuksen tasoa koskevan palautteen keruussa on yliopiston yleiseen tasoon verrattuna kehittämisen varaa. Käyttäytymistieteellisessä opiskelevia informoidaan keskitasoa paremmin asioista, jotka koskevat opiskelijoita. Sen sijaan tenttitulosten julkistaminen ja opintosuoritusten rekisteröinti kestää tavallista pidempään. Lisäksi opintosuoritusten oikaisumenettely tunnetaan huonosti.
  36. 36. 36 Svenska social- och kommunalhögskolanissa opiskelevien osalta ensisijaiset oikeusturvaa koskevat kehityskohteet ovat opintosuunnitelmaohjeiden saatavuus, arvosteluperusteita, niiden soveltamista ja mallivastausten saantia koskeva tieto sekä vastauskielen vaikutus tenttiarvosteluun. Vahvuusalueita ovat kurssi-ilmoittautumiskäytännöistä tiedottaminen, korvaavien tehtävien mahdollisuus sekä opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin. Valtiotieteellisessä on tehdyn kyselyn perusteella kehitettävää erityisesti seuraavissa asioissa: kohtelun tasapuolisuus, opintosuunnitelman teon ohjaus, opintosuunnitelmaohjeiden saatavuus, arvosteluperusteita ja mallivastausten saantia koskeva tieto, yliopiston yleistä opetuksen tasoa koskevan palautteen keruu ja syrjintä. Keskitasoa parempi tilanne on kurssikirjojen saatavuudessa, tenttitulosten julkistamisessa sekä opintosuoritusten kirjaamisessa. Kokemukset oikeusturvasta eroavat jossain määrin sukupuolen mukaan. Miehet kokevat kohtelun tasapuoliseksi ja tasa-arvoiseksi naisia useammin. Naiset jäävät useammin vaille vastausta tiedustellessaan opintosuoritusten arvosteluperusteita, ja he ovat havainneet syrjintää useammin kuin miehet. Miehet ovat kokeneet useammin hyötyä sukupuolestaan, kun taas naiset ovat kokeneet sukupuolesta hieman miehiä useammin haittaa. Myös kieliryhmällä on merkitystä. Vieraskieliset opiskelijat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä opintosuunnitelman tekemiseksi tarvittavan tiedon ja ohjeistuksen saantiin, kirjojen saatavuuteen sekä tenttitulosten julkistamiseen ja opintosuoritusten rekisteröintiin. Toisaalta he kokevat muita useammin, että he eivät ole saaneet kysymyksiinsä asianmukaisia vastauksia kohtuullisessa ajassa ja että heitä ei ole informoitu heitä koskevissa asioissa. Ruotsinkielisistä opiskelijoista vain hieman yli puolet on sitä mieltä, että on pystynyt asioimaan yliopistolla omalla äidinkielellään. Vieraskieliset ja ruotsinkieliset opiskelijat katsovat suomenkielisiä useammin, että vastauskieli vaikuttaa tenttiarvosteluun heikentävästi.
  37. 37. 37 Kirjallisuutta Cicourel A (1964): Method and Measurement in Sociology. New York, The Free Press. Feinberg J (1973): Social Philosophy. New Jersey, Prentice-Hall. Eskola J & Saaranen A (2006): “Laskemisen vaikeudesta – kannattaako kvalitatiivista aineistoa kvantifioida?” Teoksessa Julkunen M-L (toim.): Tutkimuksia yhtenäistyvistä ja erilaistuvista oppimisen ja koulutuksen poluista. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 98. Joensuun yliopisto. Laaksonen S (2010): Surveymetodiikka. Ventus.

×