1. Työssäoppiminen –
harjoittelujärjestelmien lippulaiva
Tutkijatohtori Anne Virtanen
Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Opiskelijatutkimuksen päivä 6.3.2014, OTUS ry
Tieteiden talo, Helsinki

2. Työssäoppiminen
Työssäoppiminen on vuosituhannen
alussa maamme ammatilliseen
peruskoulutukseen liitetty koulutuksen
järjestämisen muoto, jonka myötä jokainen
ammatillinen perustutkinto-opiskelija oppii
vähintään kuudesosan tutkinnon
tavoitteistaan työpaikoilla työssä oppien
(Virtanen 2013, 11-12).
Työssäoppiminen on tavoitteellista,
ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla.

3. Ainutlaatuinen työssäoppiminen
Työelämäyhteistyön lisääjä (Koulutus ja tutkimus 2007-
2012; Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-
2016)
Motivoiva järjestelmä
– Opiskelijoiden kokemuksina (mm. Lasonen 2001; Peltomäki
& Silvennoinen 2003; Tynjälä ym. 2005; Väisänen 2003)
– Koulutusta kuvaavissa tilastoissa (mm. KOULUTA-tilasto
2013)
Toteuttamisperiaateiltaan samanlainen läpi koko
koulutusasteen
Oppimisteoreettisesti tarkasteltuna ”tavoitteelliseen,
ohjattuun ja arvioituun” oppimiseen työpaikalla
latautuu viimeaikaisen oppimisen tutkimuksen
tähdentämät elementit (mm. Eraut 2004; Guile & Griffiths
2001; Tynjälä 2008).

4. Asiantuntijuuden kehittymisen
mahdollistava pedagogiikka
Pohja eksperttiystutkimuksissa (mm. Benner 1989; Chi
2006; Dreyfus & Dreyfus 1986; Ericsson 2006; Feltovich ym. 2006)
Korkeatasoisessa asiantuntijuudessa tyypillistä on
tiedon eri muotojen – teoreettinen eli käsitteellinen
tieto, käytännöllinen eli kokemuksellinen tieto ja
itsesäätelytieto - vahva integroituminen ja läheinen
vuorovaikutus (mm. Eteläpelto 1997, Eteläpelto & Light 1999;
Tynjälä 1999; 2008).
Asiantuntijuutta kehittääkin parhaiten opetus ja
oppiminen, jossa näitä tiedon eri elementtejä
kytketään toisiinsa (mm. Tynjälä 2008; 2010).

5. Integratiivisen pedagogiikan malli
(mm. Tynjälä 2007; 2008; 2010)

6. Laaja-alaisempi yhteys koulun ja
työelämän välillä: konnektiivinen malli
Guile & Griffiths (2001) ovat analysoineet
eurooppalaisia työkokemuksesta oppimisen
malleja: niiden pohjalta he kehittivät ideaalimalliksi
konnektiivisen mallin.
– Perusidea yhdistää; yhdistää formaalia ja informaalia
oppimista, yhdistää vertikaalista ja horisontaalista
oppimista
Periaatteita:
– Yhdistämisen lähdettävä koulutuksen järjestäjän taholta.
• Kumppanuuksien kehittäminen työelämän kanssa –
opiskelijoille laadukkaita oppimisympäristöjä
– Yhdistämisajattelu kirjattava opetussuunnitelmiin, jotta
se todentuisi toiminnassa.

7. Opiskelijoiden oppimista työssä
tarkastelevan väitöskirjatutkimuksen
tutkimuskysymykset (Virtanen 2013)
1) Mitä opiskelijat oppivat työssä?
– Taitojen oppimisena
– Ammatillisen identiteetin kehittymisenä
2) Miten opiskelijat oppivat työssä?
– Mitkä tekijät selittävät opiskelijoiden oppimista työssä?
3) Onko koulutusalojen välillä eroja siinä, mitä ja miten
opiskelijat työssä oppivat?
Virtanen, A. 2013. Opiskelijoiden oppiminen ammatillisen peruskoulutuksen
työssäoppimisen järjestelmässä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in
education, psychology and social research 473. Saatavilla muodossa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41842/978-951-39-5270-
9_vaitos27062013.pdf?sequence=1

8. Moninaiset aineistot ja menetelmät
– tavoitteena kokonaisvaltainen kuva opiskelijoiden
oppimisesta työssä
Kaksi kyselylomakeaineistoa
– Helsingin aineisto: Helsingin kaupungin ammatillisten
oppilaitosten viimeisen opintovuoden opiskelijat
arvioivat työssäoppimistaan (N=1282; n=531)
– Keski-Suomen aineisto: Taitava Keski-Suomi -
arviointitutkimuksen työssäoppimisen osuus –
viimeisen opintovuoden opiskelijat arvioivat
työssäoppimistaan (N=1824; n=1072)
– Yhdistetty aineisto (N=3106; n=1603)
Haastatteluaineisto
– Pilottiaineisto: Viimeisen opintovuoden opiskelijat (n=6)
arvioivat työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjen
toteutumista pilottivaiheessa

9. Artikkelimuotoinen väitöskirja
Collin, K., Paloniemi, S., Virtanen, A. & Eteläpelto, A. 2008.
Constraints and challenges on learning and construction of
identities at work. Vocations and Learning 1 (3), 191–210.
Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2008. Students’ experiences of workplace
learning in Finnish VET. European Journal of Vocational Training
44, 199–213.
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Collin, K. 2009. Characteristics of
workplace learning among Finnish vocational students. Vocations
and Learning 2 (3), 153–175.
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Eteläpelto, A. 2014. Factors promoting
vocational students’ learning at work: Study on student
experiences. Journal of Education and Work 27 (1), 43–70.
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Stenström, M.-L. 2008. Field-specific
educational practices as a source for students’ vocational identity
formation. Teoksessa S. Billett, C. Harteis & A. Eteläpelto (toim.)
Emerging perspectives of workplace learning. Rotterdam: Sense
Publishers, 19–34.

10. Opiskelijoiden oppiminen työssä –
oppimistuloksina
(Virtanen, Tynjälä & Collin 2009)
1) Itsenäistymisen kokemukset 3.99
2) Ammatilliset taidot 3.84
3) Oppimistaidot 3.82
4) Yhteistyötaidot 3.82
5) Itsearviointitaidot 3.68
6) Ajattelutaidot 3.22
7) Kommunikaatiotaidot 3.00
8) Negatiivisten asioiden
oppiminen 2.13
(min. 1, maks. 5; N=3106, n=1550)

11. Työssä oppimisen piirteet työntekijöillä
ja opiskelijoilla
(Virtanen, Tynjälä & Collin 2009)
TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSSÄ
OPPIMISEN PIIRTEET
OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄ
OPPIMISEN PIIRTEET
1) Satunnaista, informaalia 1) Oppimiseen tähtäävää toimintaa
2) Kokemuksellista 2) Kokemuksellista
3) Kontekstisidonnaista 3) Kontekstisidonnaista
4) Sosiaalista, jaettua 4) Ennemmin yksin kuin yhdessä
muiden kanssa

12. Koulutusalakohtainen työssäoppiminen -
oppimistulokset
TEKNIIKAN JA
LIIKENTEEN ALA
KAUPAN JA
HALLINNON ALA
MARATA SOSIAALI- JA
TERVEYSALA
Taitojen
oppimisena
(Virtanen, Tynjälä
& Collin 2009)
-Vähiten
itsenäistymisen
kokemuksia
-Vähiten
oppimistaitoja
-Vähiten
yhteistyötaitoja
-Vähiten ajattelutaitoja
-Vähiten
kommunikaatiotaitoja
-Vähiten ammatillisia
taitoja
-Vähiten
itsearviointitaitoja
-Eniten
kommunikaatio-
taitoja
-Eniten negatiivisia
asioita
-Eniten
itsenäistymisen
kokemuksia
-Eniten ammatillisia
taitoja
-Eniten oppimistaitoja
-Eniten
yhteistyötaitoja
-Eniten
itsearviointitaitoja
-Eniten ajattelutaitoja
-Vähiten negatiivisia
asioita
Ammatillisen
identiteetin
kehittymisenä
(Virtanen, Tynjälä
& Stenström 2008)
-Vähiten kriittisen
reflektiota
-Vähiten
kehityksellistä
orientaatiota
-Eniten negatiivista
asennetta työtä
kohtaan
- Vähiten
ammatillisen
identiteetin
vahvistumista
-Eniten ammatillisen
identiteetin
vahvistumista
-Eniten kriittistä
reflektiota
-Eniten kehityksellistä
orientaatiota
-Vähiten negatiivista
asennetta työtä
kohtaan

13. Koulutusalat työssäoppimisen erilaisina
ympäristöinä – määrällisten aineistojen analyysit
TEKNIIKAN JA
LIIKENTEEN ALA
KAUPAN JA
HALLINNON ALA
MARATA SOSIAALI- JA
TERVEYSALA
Tavoitteiden
asettaminen to-
jaksolle
(Virtanen 2014)
- Vähiten asetettu
tavoitteita
työssäoppimis-
jaksoille
- Eniten asetettu
tavoitteita
työssäoppimis-
jaksoille
Ohjauksen ja
arvioinnin muodot
työssäoppimisjak-
soilla
(Virtanen 2014)
-Vähiten oman työn
arviointia
-Vähiten keskustelua
opettajan kanssa
- Vähiten keskusteluja
muiden työntekijöiden
kanssa
- Vähiten keskustelua
työpaikkaohjaajan
kanssa
-Eniten keskustelua
työpaikkaohjaajan
kanssa
-Eniten oman työn
arviointia
-Eniten keskusteluja
muiden työntekijöiden
kanssa
-Eniten keskustelua
opettajan kanssa
Työyhteisö-
kokemukset (Collin,
Paloniemi, Virtanen
& Eteläpelto 2008)
- Vähiten aktiivisin
työyhteisöjäsenyys
- Aktiivisin
työyhteisöjäsenyys
- Vähiten sosiaalista ja
vuorovaikutuksellista
tukea
- Eniten sosiaalista ja
vuorovaikutuksellista
tukea
Koulutuksen ja
työelämän rajapinta
(Virtanen 2014)
-Heikoin intergaatio
kouluoppimisen ja
työssä oppimisen
välillä
-Heikoin yhteys
koulun ja työelämän
välillä
-Vahvin integraatio
kouluoppimisen ja
työssä oppimisen
välillä
-Vahvin yhteys koulun
ja työelämän välillä

14. Koulutusalat työssäoppimisen erilaisina ympäristöinä –
laadullisten aineistojen analyysi työssäoppimisen
toteuttamiseen liittyvistä käytännöistä
TEKNIIKAN JA
LIIKENTEEN ALA
SOSIAALI- JA
TERVEYSALA
Opiskelijat
(Virtanen, Tynjälä &
Stenström 2008)
- Epäsystemaattisia,
pirstaleisia, opettajajohtoisia
- Reflektiivisiä, kehittymistä
korostavia
Opettajat ja
työpaikkaohjaajat
(Virtanen, Tynjälä &
Stenström 2010; Virtanen,
Stenström & Tynjälä 2012)
-Pirstaleisia,
opettajajohtoisia,
”perinteisiä” (=alalle
sosiaalistaminen)
-Työssäoppimista pidetään
hyvänä käytäntönä;
työelämä ei ole kuitenkaan
tosipaikan tullen valmis
joustamaan – opettaja puun
ja kuoren välissä
(työssäoppimisen ja
ammattiosaamisen näyttöjen
vaatimukset vs. työelämän
joustamattomuus=kiire,
hektisyys)
-Systemaattisia,
keskustelevia, jatkuvasti
kehittyviä
-Opettajilla ja
työpaikkaohjaajilla on
yhteinen näkemys ja tavoite:
opiskelijan ammatillisen
kasvun tukeminen

15. Yhteenveto (Virtanen 2013)
Työssäoppiminen harjoittelujärjestelmien lippulaiva
– Työssäoppiminen osoittautui tutkimuksessani tehokkaaksi
käytännöksi oppia ja kehittyä monipuolisesti.
– Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvilla näyttää olevan
esimerkiksi valmiuksia oppia uutta ja kehittää itseään jatkuvasti –
tärkeitä taitoja tämän päivän työelämässä.
MUTTA: Valtavat koulutusalaerot työssäoppimisen
toteutumisessa ja toteuttamisessa!
– Työssäoppiminen rakentuu kunkin alan käytäntöjen, traditioiden ja
kulttuurien varaan – eri koulutusalojen opiskelijoilla ei ole yhtäläisiä
mahdollisuuksia oppia ja kehittyä ammatillisesti
työ(ssäoppimis)paikoilla.
Onnistuneimpaan toteutustapaan – sosiaali- ja terveysalan
tapa toteuttaa työssäoppimista – tukeutuen voidaan osoittaa
tämän hetken onnistunein malli siitä, miten opiskelijoiden
oppimista työpaikalla tulisi järjestää.

16. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden
oppimista työssä selittävät tekijät
(Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2014; myös Virtanen 2011)
Regressiomalli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssä
oppimista selittävistä tekijöistä
Selittäjinä
– 1) opiskelijaan liittyvät yksilölliset tekijät (mm. työkokemus,
motivationaaliset orientaatiot),
– 2) työpaikkaan liittyvät sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät (mm.
opiskelijoiden työyhteisökokemukset, työpaikan koko),
– 3) koulutukselliset käytännöt työssäoppimisen toteuttamiseen
liittyen
Sosiaali- ja terveysalan malli (selitysaste 50 %):
1) Yksilöllisen ohjauksen saatavuus
2) Kouluoppimisen ja työssä oppimisen integraatio
3) Aktiivinen työyhteisöjäsenyys
4) Keksimisorientaatio
5) Keskustelut työpaikkaohjaajan kanssa
6) Tavoitteiden asettaminen työssäoppimisjaksoille
7) Keskustelut opettajien kanssa

17. Työssäoppimisessa muille malliksi
otettavaa
Pedagogisia huomioita
– Harjoittelujen integroiminen osaksi muita opintoja (ks.
Penttilä 2010; myös Virtanen & Penttilä 2012)
• Tavoitteiden asettaminen harjoittelujaksolle
• Harjoittelua ohjaava opettaja / harjoittelua ohjaava
työntekijä
• Keskustelun avulla tapahtuva ohjaus (mm. Tynjälä &
Virtanen 2013)
• Harjoittelukokemusten konkreettinen integrointi
osaksi muita opintoja/kursseja/opintojaksoja
Harjoittelun organisointiin liittyviä huomioita
– Kuka harjoittelusta laitoksessa/yksikössä vastaa?
• Pedagoginen osaaminen / pätevyys?
• Oppiaineen / alan sisältöjen ja työelämän tuntija?
• Kokonaissuunnittelu ja -kehittäminen?
• Jatkuvuus?

18. Yhteystiedot
Tutkijatohtori, KT Anne Virtanen
•Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän
yliopisto
•Sähköposti: anne.virtanen@jyu.fi
(ainakin 31.5.2014 asti);
vinne.artanen@gmail.com
Kuva Ismo Hannula, Opettaja 39 / 2013:
http://content.opettaja.fi/epaper/2013092
7/7/index.html