1. Neljä diskurssia kouluttautumisen
edellytyksistä avoimessa yliopistossa
Nina Haltia
Kasvatustieteiden laitos / CELE
nina.haltia@utu.fi

2. Mistä puhutaan, kun puhutaan
kouluttautumisen edellytyksistä?
Puhutaanko tekijöistä, jotka
rajoittavat, asettavat ehtoja?
Vai puhutaanko tekijöistä, jotka
avaavat, luovat mahdollisuuksia?

3. Avoin yliopisto
on koulutusmuoto, joka luo mahdollisuuksia yliopistotasoisiin opintoihin
heillekin, jotka eivät ole yliopistojen tutkinto-opiskelijoita
• Ei pohjakoulutusvaatimuksia
• Opetuksen järjestäminen erilaisin ja joustavin tavoin
• Maksut, joiden suuruutta säädellään
• Opiskelijat eri ikäisiä, erilaisista taustoista tulevia ja erilaisissa elämäntilanteissa
olevia
• Moninaiset opiskelun motiivit ja tarkoitukset
• Tutkintomahdollisuus avoimen yliopiston väylän kautta
Avoimen yliopiston tehtävä ja merkitys
voidaan nähdä monin eri tavoin!

4. Yliopiston reunalla
• Esityksen taustalla aiempi tutkimus avoimen yliopiston historiasta ja
paikasta osana yliopistokoulutusta (Haltia 2012)

5. Tutkimuskysymys ja aineisto
• Millaisena avoimen yliopiston tehtävä nähdään ja miten siitä
puhutaan?
• Analysoitavana julkista keskustelua avoimen yliopiston tehtävästä,
toiminnasta, organisaatiosta, opiskelijoista
• Diskursiivinen näkökulma ja katse aineistoon
• Avoimeen yliopistoon kohdistuu erilaisia, keskenään ristiriitaisia ja
kilpailevia näkökulmia ja tulkintoja

6. HYÖTY
TASA-
ARVO
YLIOPIS-
TOLLISUUS
SIVISTYS
(4) TEHOKKUUDEN
DISKURSSI
(3) JOUSTAVUUDEN
DISKURSSI
(1) AKATEEMINEN
DISKURSSI
(2) SIVISTYKSELLISEN
DEMOKRATIAN
DISKURSSI
Avoin yliopisto diskurssien kentässä

7. (1) Akateeminen diskurssi
• Puhetta tieteellisyydestä ja akateemisesta tasosta
• Yliopiston ”ytimestä” käsin puhuva positio
• Yliopistokoulutuksen erityisen luonteen korostaminen
• Tutkimuksen ja opetuksen välisen yhteyden korostaminen
• Avoimen yliopiston ja sisäänpääsyn laajentaminen uhkana korkeille
standardeille ja aidolle akateemiselle sivistykselle
• Tutkintoportin vartiointi kriittisenä kysymyksenä

8. Ongelma onkin lähinnä se, että avoimessa saattaa
päästä tenteistä ja esseistä helpommin läpi.
Suurimmassa osassa aineista ei ole minkäänlaista
karsintaa, joten opiskelija-aines on vielä kirjavampaa
kuin muussa yliopistossa. Lisäksi kurssit ovat
maksullisia, joka johtaa helposti ajatukseen, että
kurssien osallistujien reputtaminen ei ole hyvää
bisnestä.
(Jyväskylän ylioppilaslehti 1994/6, 6.)

9. (2) Sivistyksellisen demokratian diskurssi
• Puhetta koulutuserojen kaventamisesta ja osallistumisen tasa-
arvosta
• Vaade korkeakoulutuksen tasa-arvoistamisesta ja
demokratisoimisesta
• Opiskelumahdollisuuksien avaaminen etenkin heille, joilla ei
ennestään ollut mahdollisuutta akateemisiin opintoihin
• Sivistystehtävän korostaminen
• Ristiriitainen suhde opiskelun konkreettisiin hyötyihin, todistuksiin,
meriitteihin ja suorituksiin

10. Odotan, että avoimesta korkeakoulusta tulee
työssäkäyvälle väestölle tarkoitettu pysyvä
mahdollisuus yliopistollisten opintojen suorittamiseen
yliopistolaitoksen ulkopuolelle. Lisäksi odotan, että
avoin korkeakoulu ”avautuu” myös opinto-ohjelmiensa
ja oppisisältöjensä osalta siten, että aikuisilla olisi
mahdollisuus korkeakoulutasoisen yleissivistävän
tiedon hankkimiseen riippumatta siitä, haluavatko he
suorittaa yliopistollisia arvosanoja. Tällöin avoin
korkeakoulu edistäisi tiedon popularisointia ja antaisi
ihmisille uuden henkisen kasvun mahdollisuuden.
(Opistolehti 1978/7c.)

11. (3) Joustavuuden diskurssi
• Puhetta kouluttautumismahdollisuuksista ja kehittämisestä
• Kehittäjien puhetta
• Avoimuuden korostaminen, innovatiivisten koulutusratkaisujen
esiintuominen
• Avoin yliopisto monenlaisten tarpeiden tyydyttäjänä, avoimen
yliopiston kyky palvella erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa
• Opiskelijat omien valintojensa tekijöinä ja oman elämänkulkunsa
rakentajina
• Mahdollisuuksien moninaisuus tärkeää

12. Tulevaisuuden avoin yliopisto on myös kansainvälinen
yliopisto. Opiskelija sukkuloi elämäntilanteeseensa
sopivimmalla tavalla avoimessa opetusjärjestelmässä,
joka kattaa niin kotimaista kuin ulkomaista opetusta,
tutorointia ja konsultaatiota. Perinteisen ja avoimen
opetuksen raja hälvenee, ja opiskelija voi entistä
paremmin valita laajasta opetustarjonnasta oppiaineen
lisäksi itselleen sopivimman opiskelumuodon.
(Malmi 1994, 28–29.)

13. (4) Tehokkuuden diskurssi
• Puhetta työelämästä ja osaamisesta
• Opiskelija työelämässä toimivana asiantuntijana
• Osaaminen, osaamistarpeet, opiskelun yksilöllinen räätälöinti
• Koulutus työelämän tarpeisiin vastaajana
• Koulutuksen tehokas käyttö; koulutusresurssin optimaalinen
hyödyntäminen aikuisten kouluttautumisessa

14. Avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston
toiminta suunnataan tutkinnon osien suorittamiseen ja
tarjontaa kehitetään niin, että avoin korkeakoulu
jatkossa tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet
työikäiselle aikuisväestölle osaamisen
suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä
pätevöitymiseen.
(OPM 2009:11, 39.)

15. Pohdintaa
• Erilaiset näkökulmat – erilaiset diskurssit
• Diskurssit jatkuvasti keskustelussa läsnä olevina näkökulmina
• Ajassa muuttuvat painotukset; koulutuspolitiikan virtaukset
• Diskurssit kertovat yleensäkin aikuisten asemasta yliopistossa ja
yleensäkin yliopistosta

16. Lopuksi
• Ehdollisuudet vai mahdollisuudet?
• Ulos- ja sisäänsulkemisen välinen jännite
• Avoimen yliopiston jatkuvasti neuvottelun
alaisena oleva asema yliopiston
reunamilla
KIITOS