Nt suomiintro

18.9. verkkoseminaari
Sisältö:
Historiallinen tausta ja kehitys
Osa-alueita ja toimintamuotoja
Keskeiset toimijat ja toimijarakenne
Aseman perusjännitteet ja merkitys
Suhde lähialoihin
Lakiperusta sekä lapsi- ja nuorisopolitiikka
Voimavarat ja rahoitus
Rakenneuudistukset ja nuorisotyö
Petri Cederlöf (Humak) 2012,OKM

Nuorisotyö, juuria historiasta:
Kristillis-siveellinen aate
– Kirkko (merkittävin ev.lut)
Kansallisuus- ja kansansivistysaate
– Erityisesti kansalaisjärjestöt loivat nuorisotyön
ja –toiminnan sisältöjä
– Vapaa sivistystyö, kansalaiskasvatus,
itsekasvatuksen ideat
Puoluepoliittiset ym. ideologiset aatteet
Eri ammattien toimijat ja vapaaehtoiset
Valtio ja kirkko vähitellen tueksi 1900-luvulla
Ajatus ”vapaasta nuorisotyöstä”

Sotien aikana 1940-luvulla järjestöjen ja
valtion vuorovaikutuksen perusta löytyi
Kunnat valtion tuella 1940-luvulta
Samoin kirkon tuki srk: lle ja järjestöille
Vakiintuminen 1950-luvulta alkaen
Alan ammatillinen koulutus 50-luvulta
Nuorisopolitiikkaa 1960-luvulta lähtien
Nuorisotyön 1. lainsäädäntö 1970-luvulla
1980-luku kasvua, 1990-luku hajontaa
2000-luvun 1. vuosikymmen kehitystä

KESKEISET MUODOT SAMOJA
”AVOIN TOIMINTA” JA OHJAUS,
LIIKUNTA, KULTTUURI, KERHOT, KURSSIT,
RETKET, LEIRIT, HARRASTUKSET, HUVIT...
ELÄMYKSET, LUONTO – VRT. ”SEIKKAILU”
KOULUTUS, KASVATUS, KANSALAISUUS
TYÖTOIMINTA –VRT. TYÖPAJAT
OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN
KANSAINVÄLISYYS – MONIKULTTUURISUUS
PERUSTELUNA MM. ONGELMIEN EHKÄISY
”JENGI-”, KATU-, ERITYIS-, KOHDENNETTU,
SOSIAALINEN NUORISOTYÖ (N-SOSIAALITYÖ)


Osa-alueita nykyään
Nuorten osallisuus, osallistuminen,
vaikuttaminen ja kuuleminen
Vertaiskasvatus, vertaisohjaus ja
vertaisoppiminen
Avoin nuorisotyö: kontaktityö perustyönä ja
kohdennettuna työnä (“perusnuorisotyö“)
Nuorten tiedotus- ja neuvontatyö
– (koordinaatti.fi)
Verkkonuorisotyö (verke.org)


Monipuolinen nuorisotoiminta nuorisotyön
ulottuvuutena
– Liikunnallinen, kulttuurinen, monikulttuurinen
ja kansainvälinen
Ympäristökasvatus ja kestävän
elämäntavan edistäminen
Tukeva nuorten neuvonta
Ehkäisevä päihdetyö (Preventiimi)


Tuki ja ohjaus koulutukseen ja työelämään
– (Huom. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoite)
Poluttava nivelvaihetyö
Nuorten työpajatoiminta
Etsivä nuorisotyö (työparitoiminta) ja
palveluohjaus
Kohdennettu, tukeva ja auttava
“erityisnuorisotyö” tai “sosiaalinen nt”
(Monialainen nuorten palveluverkosto)

Toimijat ja toimintarakenne
Nuorisotyö: kunnat, seurakunnat, järjestöt,
projektit – ei voi ajatella ilman niitä kaikkia
Valtio – kunnat? Kirkko, järjestöt?
Suomessa ei ole virallista järjestöpolitiikkaa
Kulttuuri- ja liikuntatyötä ja -toimintaa
tehdään myös eri organisaatioissa ja paljon
nuorten kannalta
Järjestökentässä tehdään monia erik./yhd.
Nuva, yhteisöpedagogi, kulttuurituottaja
-sos.ped., sosionomi, diakoni (ohj ja kasv)

Menetelmät ja ammatillisuus
Keskeistä informaali / nonformaali / toiminnallinen
luonne – oppiminen?
Keskeistä käsittää nuori aktiivisena toimijana –
elämäntaitoja, ”saattaminen”?
Taustalla niin yhteiskuntatieteellinen kuin myös
pedagoginen näkökulma – toimintaa ryhmien
kanssa & yksilöiden kanssa nuorten vapaa-ajalla
Ammatillisuus vahvistunut: oppisopimukset,
toinen aste, ammattikorkeakoulutus, ylempi amk-
koulutus, täydennyskoulutukset, nuorisotyön ja –
tutkimuksen maisteriopinnot, ym.

Nuorisotyön peruspyrkimyksiä
1) nuorten toiminnan mahdollistaminen
– puitteita ja sisältöjä vapaa-aikaan
– puuttumatta tukien ja ohjaten
– tavoitteellisesti: kasvatuksellisuus
”KANSALAISKASVATUS” YM. KASVATUS
2) nuorten etujen ja pyrkimysten
edistäminen (milloin kenenkin mukaan?)
3) ongelmien ehkäisy ja kontrolli
4) puuttuminen ja korjaavat toimet

Jännitteitä
Avoin toiminta ja nuorten intressit –
tavoitteellinen sisällöllinen
(kasvattava ym.) ohjauspyrkimys?
EMANSIPAATIO – SOSIALISAATIO
OSALLISTAMINEN - KONTROLLI

Yhteiskunta - nuoret ja järjestöt
Kaikille / monille nuorille tarjottu –
osallistumattomien ja ”riskiryhmän”
tavoittaminen - yksilötyö

Nuorisotyön jännitteinen asema
KAKSOISKVALIFIKAATIO (Juha Nieminen)
– Ohjata / kasvattaa yhteiskunnan tavoitteisiin
– Tukea nuorten omaehtoisia pyrkimyksiä
PERUSDILEMMA (Petri Cederlöf)
– Julkisesti muille aloille uskottava, nuorille etäinen?
– Nuorille uskottava, julkisesti muille etäinen?
VAHVUUDET:
– Luottamuksen harjanteella – TAVOITTAVUUS
VAPAAEHTOISUUS JA ARKIKONTAKTIT - MORAALI
– Nuorisotyö on rajapintatyötä!


Nuorisotyö työnä on mm.
TIEDOTUSTA, NEUVONTAA
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ JA TOIMINTAA
OHJAUSTA, KONTAKTOINTIA
KESKUSTELUA, TUKEA, APUA
PALVELUJA NUORILLE, ORGANISOINTIA
YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ
VRT. TUTKINTONIMIKKEET NUORISO-
OHJAAJA, NUORISOTYÖNOHJAAJA,
YHTEISÖPEDAGOGI
SISÄLTÖÄ JA LUONNETTA EI AINA TUNNETA


Merkitys ja vaikuttavuus?
1) Kuvaa tehtävät, tehtävien kenttä
2) Perustele tehtävien tarpeellisuus ja arvo
– Oikeuttavat linjaukset ym.
3) Osoita että tavoitteet vastaavat tarpeita
4) Osoita että toiminta vastaa tavoitteita
5) Selkiytä toiminnan ja aikaansaannosten
laadukkuuden tavoitteet ja saavuttaminen
6) Jäsennä vaikuttavuutta / nuorten elämä
VIESTI, KERRO, TIEDOTA!

Suhteet lähialoihin
Nuorisotyössä yhteistyö ja kumppanuudet jo perinteisiä:
Kunnat, seurakunnat, järjestöt:
– Yhteistyö käytännön toiminnoissa tavallista
– Alueellista yhteistyötä varsin paljon, usein epävirallista
Nuorisotyö ja lähitoimijat:
– Usein toimiva suhde liikuntaan, kulttuuriin
– Suhde kouluihin parantunut ja tiivistymässä, mutta
vaihtelee paljon erittäin heikosta erityisen hyvään
(uhkia/mahdollisuuksia): NT KOULUSSA – K-NT
– Suhde muihin oppilaitoksiin ja työ- ja elinkeinoalaan painottuu lisää
– Sosiaali- ja terveysala – suhde vaihtelee paljon
Monialaisuus on vahvaa ja heikkoa, paranemasa?
– Toimintakulttuurit ja henkilösuhteet
Eri toimijoiden kombinaatiot lisääntyvät

KUMPPANUUDET
Sektorikooma ? Verkostohelvetti
HAASTE SELKIYTTÄÄ KESKINÄISESTI:
Omien tehtävien ja tarkoitusten kuvaus
Yhdensuuntaiset tavoitteet ja eri roolit
– Strateginen näkymä yhteiseen kokonaisuuteen
Tarvitut, sovitut pelisäännöt ja tiedonkulku
– EDELLYTTÄÄ: tuttuus ja riittävä luottamus
– MAHDOLLISTAA: tarvitut käytännön yhteistyön
muodot (ei ylimääräistä ”yhteistyötä”)
KOORDINOIVA TYÖ, VASTUUTOIMIJA?

Ajankohtaisia kysymyksiä
Uutta erityisammatillisuutta, esim:
– Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö
– Verkkonuorisotyö
– Koulunuorisotyö
– Etsivä ja sosiaalinen nuorisotyö
– Suhde sosiaalialaan ja lastensuojeluun?
– Eri koulutusväylät
Erityisemmän ja perustyön suhde?
– Koulutus, arvostus, työsuhde ja palkkaus?
Moninaiset työasetelmat ylipäätään

Rinnakkain ja yhdessä toimien
Kasvua ja kehitystä mahdollistava ja
ylläpitävä toiminta, edellytysten luonti
Kasvua tukeva toiminta
Kasvua korjaavat toimet
Yleensä / kaikilla tasoilla:
– suojaavien tekijöiden tarjoaminen / korvaaminen
– riskitekijöiden välttäminen / estäminen
– pitääkö myönteinenkin aina perustella uhilla???
- - - ONGELMAPAINOTUS / -LÄHTÖISYYS?

LAKIPERUSTA JA NUORISOPOLITIIKKA

Nuorisolaki (2006): nuorisopolitiikka on
– nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista
Lastensuojelulaki (2008): ehkäisevää
lastensuojelua on
– alle 18-vuotiaiden kasvua tukeva ja ongelmia
ehkäisevä toiminta
Eri alat ovat osa nuorisopolitiikkaa, ehkäisevää
lastensuojelua, l & n hyvinvoinnin edistämistä
– Ennaltaehkäisyn painotus
– Yhteistyön ja monialaisuuden painotus


Nuorisolaki 2006
Nt nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa
– kasvun ja itsenäistymisen tukemista
– aktiivisen kansalaisuuden edistämistä
– sosiaalista vahvistamista
– sukupolvien välistä vuorovaikutusta
Nuorisolain 2006 arvolähtökohtia:
– yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja
tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys,
terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän
kunnioittaminen


Nuorisolain mukaan
Nuorten aktiivinen kansalaisuus = nuorten
tavoitteellista toimintaa
kansalaisyhteiskunnassa
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen =
elämäntaitoja vahvistavaa ja syrjäytymistä
ehkäisevää työtä ja toimintaa
Nuorilla on oltava mahdollisuus osallistua
paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja –
politiikan käsittelyyn
Nuoria kuultava heitä koskevissa asioissa

Nuorisolaki: kunnat
Nuorten kasvatuksellinen ohjaus
Nuorten toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut
Nuorisoyhdistysten ja -ryhmien tuki
Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja
monikulttuurinen nuorisotoiminta
Nuorten ympäristökasvatus
Monialainen ryhmä nuorten seurantaan ja
tukeen
Tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä
nuorisotyö

Nuorisolaki 2006:
– Nuorisotyön ja -politiikan toteuttajia myös järjestöt ja
nuorisoyhdistykset
– Nuorisotyötä voidaan tehdä myös yhteistyönä eri
viranomaisten, nuorten, järjestöjen ja yhdistysten
kanssa, sekä kuntayhteistyönä
Lastensuojelulaki 2008:
– Moniammatillinen ryhmä lastensuojelun tueksi
– Ilmoitusvelvollisuus vaitiolosäännösten estämättä
Nuorisolain täydennys 2011:
– Etsivä nuorisotyö ja tietojen luovuttaminen
– Monialainen työryhmä koulusta työhön tai opintoihin
siirtyvien nuorten seurantaan ja tukeen

Lasten ja nuorten hyvinvointi
KANSALLISIA LINJOJA / INSTRUMENTTEJA:
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma
– Laki: valtioneuvoston ohjelma á 4 vuotta
Lasten nuorten ja (lapsi)perheiden
hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2011/
– Edellisen hallituksen kausi-instrumentti
Koulutuksen ja tutkimuksen keh. suunnitelma
Kaste (kansall. soster. kehittämis) -ohjelma
Lastensuojelun kehittämisohjelma
Ym., ym., ym.

Opetuksia aiemmasta
Nuorisopolitiikka, Nuorten elinolot, Lasten ja
nuorten hyvinvointi, Lapsipolitiikka
Hyviä esityksiä 4-5 vuosikymmeneltä
OPM, STM, Stakes, Suomen Kuntaliitto
Linjauksia, suosituksia, tietokantoja, selvityksiä,
selontekoja, ohjelmia, suunnitelmia, strategioita
Rinnakkaisia, päällekkäisiä… Kilpailevia?
Eri toimialat ovat esittäneet poikkihallinnollista ja
moniammatillista työtä nimikkeensä alla
Kuka koordinoi / johtaa, miten budjetit jaetaan?
Toteutus hallinnossa ja politiikassa tökkinyt aina?
SISÄLTÖ – TOIMEENPANO(T) – VASTUU(T)

Lastensuojelulaki 2008: kunnan tehtäviä
Lasten ja nuorten elämäntilanteen seuranta
SELVITYS lasten ja nuorten hyvinvointia
edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä palveluista
ja toimista
SELVITYS yhteistyön järjestämisestä eri
viranomaisten, palvelujen ja yhteisöjen välillä
SUUNNITELMA (4v) lasten ja nuorten
hyvinvoinnin edistämisestä, lastensuojelun
järjestämisestä ja kehittämisestä
Nuorisotyössä JA sosiaali- ja lastensuojelutyössä
ei tunneta hyvin lain tukea myös nuorisotyölle


NUORISOTYÖN RAHOITUS
Kunnat: pääosa kunnallisveron tuotolla
– Lisäksi valtionavustuksia
Seurakunnat: pääosin kirkollisveron tuotolla
Järjestöjen nuorisotyö: valtion ja kuntien
avustuksilla
Hanke- ja projektirahoituksella tuetaan
kehittämistä JA perustoiminnan paikkausta
Rakennerahoituksen (EU & Suomi) vaikeudet:
– Ei selvää paikkaa ohjelmarahoituksessa
– Omarahoitusosuuden vaatimus

Nuorisotyön rahoitus
Yhteensä kunnat 160-170 milj. € /v
– Kuntien taloudesta 0,1-1%, joissakin yli 1%,
puolissa kunnista alle 0,5% - erot kasvaneet
Lapsiin ja nuoriin yleensä kohdentuu yli 30%?
– Valtion tuki kattaa noin 20% kuntien nt: stä
Noin 70% raha-arpajais- ja veikkausvoittovaroista
Ev.lut. seurakunnat: 100-170 milj. €
= 20-30% vuosittaisesta käyttötaloudesta
Lapsiin ja nuoriin yli 50%
Järjestöille kunnilta alle 10%, valtiolta yli
neljännes nuorisotyön rahoituksesta

Työntekijät ydintehtävissä
Kunnat noin 1500 htv
Seurakunnat noin 1300 htv
Järjestöissä joitakin satoja (palkattuja),
aktiiveina vapaaehtoisina tuhansia
YHTEENSÄ siis noin 3000 htv
HENKILÖMÄÄRÄ on suurempi
Monissa kunnissa aiempaa useampi
työntekijä valtion rahoituksella ja
määräaikaisissa työsuhteissa

Rakennemuutokset
Ikärakenteen muutos (”huoltosuhde”)
Alueellisen väestörakenteen kehitys
Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Seurakuntarakenteen uudistus
Kansalaisjärjestöjen aseman uudistukset
Koulutusjärjestelmän rakenneuudistukset
Aluerakenteen kehitys
Muutosintoa vai kiukku, väsymys ja
välinpitämättömyys? (vrt. julkinen debatti)

Organisaatiouudistukset
Palvelut elämänkaarimalli, perhekeskus?
Erilaisia yhteiskäyttö- ja koottuja ratkaisuja
Hallinto- ja lautakuntarakenteet
Seurakuntien uudet organisointimallit
Järjestötoiminta & palvelutuotanto
Palvelujen ulkoistaminen: ostopalvelut
Tilaamista ja tuottamista, sopimusohjausta
Palveluille mahdollisuuksia ja uhkia
Tärkeää: palvelujen ja prosessien kuvaus

Järjestelyissä myönteistä
Nuorisotyön sisällön kirkastumien sekä
aseman ja tunnettuuden paraneminen
Toteumista, laatua ja sisältöä voi arvioida
Joustavuus ja käytännön
tarkoituksenmukainen kohdentaminen
Yhteistyön ja työnjaon helpottuminen
Turhan byrokratian väheneminen


Järjestelyissä kielteistä
Päätarkoituksena kulujen karsinta ohittaa
vähimmäislaadun huomioinnin
Nuorisotyön näkökulmat ja tarpeet
ohitetaan
Muutokset ja lyhytjänteisyys pirstoo
jatkuvuuden ja pitkäkestoisen
kontaktipinnan
Vastuusuhteet ja eri roolit epäselviä
Toiminnan tuottajan oma toiminta ja sen
itsenäisyys ja liikkumavara vähenevät

Tarvitaan näkymää näihin:
Välittömät lähipalvelut
Verkostot, työnjaot ja yhteistyöt alueella
Yhteistoiminta-alueella keskitetyt palvelut
Eri rakenteelliset ja toiminnalliset keinot
Alueellisia verkostoja, kumppanuuksia ja
organisaatioita kehittymässä
Seudullisia, maakunnallisia,
ylimaakunnallisia, valtakunnallisia verkostoja
Projektit ja perustoiminta, PERUSTELU /
VOIMAVARAT, PERUSNUORISOTYÖ?

Nt suomiintro

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Nt suomiintro

Similar to Nt suomiintro (20)

More from Petri Cederlöf

More from Petri Cederlöf (20)

Nt suomiintro

Editor's Notes