Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomi on tietojohtamisen kärkimaita, vaikka tietopääoman hyödyntämisessä, kuten käytännöissä ja menetelmissä kilpailijamaita on edellämme. Parannettavaa on tiedon strategisessa johtamisessa, oppimiskäytännöissä sekä tiedon jakamisen, luomisen ja hyödyntämisen palkitsemisessa.

1. SEUBASSA
Kl lpalluryryä
tietopääomaa hyödyntä mä I lä
TEKSTI PIA ADIBE
Tietojohtamisen
teema pä ivässä professori
Aino Kianto Lappeenrannan
tekn i | | isestä yl iopistosta
kertoi tietojohta m isen
merkityksestä,
nykytilasta ja haasteista.
Ka nsa i nvä | isten verta i I ujen
perusteella Suomi on
tietojohta misen kärkima ita,
vaikka tietopääoman
hyödyntämisessä
- käytännöissä ja
menetelmissä onkin jo
kilpailijamaita meidän
edellämme.
I
I
n
ino Kianto korosti, ettei ole
olemassa vain vhtä määritel-
mää tietojohtamiselle. Organisaa-
tioiden ohjaamiseen on olemassa
useita näkökulmia, j oissa yritysten
tieto a ja osaamista, tai muodolli-
semmin tietopääomaa (Intellectu-
al Capital) hyödynnetään järjestel-
mällisesti. Kauppatieteiden näkö-
kulmasta tietojohtaminen on sel-
laista toimintaa jossa luodaan arroa
käytämällä strategisia tietoresursse -
ja ja tukemalla tietoprosesseja sys-
temaattisesti j a suunnitelmallisesti.
Oleellista on ymmärtää, että tietoon
ja osaamiseen perustuva uusi talous
vaatii j ohtamiselta erilaisia menetel-
miä ja käytäntöjä kuin tuotannolli-
seen kokoon ja tehokkuuteen pe-
rustuva kilpailu.
Suomen kansallinen tietopääoma
talouden ajurina
Tekesin 2010-201 I rahoittamas-
sa kansallisen tietopääoman SAI-
KA-tutkimushankkeessa profes-
sori Pirjo Ståhle tutkimusryhmi-
neen on jakanut tietopääoman
neljään osaan. Inhimilliseen pää-
omaan, jossa on keskiössä ihmisten
voimavarat ja kp.ykkyys, markki-
napääomaan (houkuttavuus glo-
baalille liiketoiminnalle), uudistu-
mispääomaan j a prosessipääomaan.
Organisaation uudistumiskyvyllä
tarkoitetaan tiedon luontia, hyö-
dyntämistä ja innovointia, kun taas
prosessipääomalla tarkoitetaan yh-
teiskunnan toimivuutta.
Kyseisen tutkimuksen mukaan
Suomen kansallinen tietopääoma on
maailman huipputasoa. Tätä tukee
myös PISA- ja muut kansainväliset
tutkimukset, joissa Suomi on viime
vuosina menestynyt. Myös Suomen
tietopääoman vaikutus bruttokan-
santuotteeseen on kansainvälises-
ti korkealla tasolla. Sen sijaan pro-
fessori Hannu Piekkolan Innodrive-
tutkimushankkeen selvitysten mu-
kaan Suomen tekemät investoinnit
aineettomiin tekijöihin ovat vähäi-
semmät kuin monessa muussa EU-
Parannettavaa
on tiedon strategisessa
johtamisessa,
palkitsemisessa
tiedon jakamisesta,
tiedon luomisesta ja
hyöQyntömises tö seka
oppimisköytönnöissö.
maassa ja painottuvat tuotekehityk-
seen. Tämä osoittaa Suomen tekno-
logiakeskeisyyden - panostus johta-
miseen ju kykyyn suunnata organi-
saatioiden voimavaroj a j a osaamista
on vähäisempi.
ru
e?,
ry
ffirIl,h
ääTintilitsilii-rf i.iflf iiar i4iä[i 13
3)

2. Vain alle kolmasosa
yrityksi stö o n tyytyvöi n en
kykyynsö hyödyntöö
osaamistaan.
$EUBASSI
ovat suomalaisissa yrityksissä hyvin
toimivia käytäntöjä. Parannettavaa
on tiedon strategisessa johtamises-
sä, palkitsemisessa tiedon jakami-
sesta, tiedon luomisesta ja hyodyn-
tämisestä sekä oppimiskäytännöissä
(esimerkiksi hilj aisen tiedon siirto.
Kinjoittaja on Tietoasiantuntija-lehden
toimituskunnan jäsen.
o
I lrl
-
Tietopääoman johtaminen parantaa
myös taloudellista tu losta
Aino Kiannon tutkimusryhmän tuo-
reet tulokset osoittavat, että tieto-
pääoman systemaattisella ja moni-
puolisella johtamisella on merkittä-
vä vaikutus yritysten kilpailukykff"
ja taloudelliseen tulokseen. Lisäk-
si suurin osa suomalaisista yrityk-
sistä pitää tietoa tärkeänä kilpailu-
kyrryn kannalta arvioiden, että jopa
80-95 o/o ttyon luonnista perustuu
tietoon ja osaamiseen. Tästä huo-
limatta vain neljäsosalla yrityksis-
tä oli vuonna 2011 tietojohtamiseen
suunnattu budjetti. Lisäksi vain al-
le kolmasosa yrityksistä on tyytyväi-
nen kykyyrsä hyödyntää osaamis-
taan ja suurin osa yrityksistä ei ole
organisoinut tietämyksen hallintaa
systemaattisesti. Tutkimuksen pe-
rusteella kiinalaiset firmat osaat'at-
kin johtaa hyödyntää tietojohtami-
sen eri käytäntojä ja menetelmiä pa-
remmin kuin suomalaiset yritykset.
U utta tutki musta tietojohtam isen
käytä ntöjen keh ittä m isestä
Vuonn a 201 4 valmistuvassa Tekesin
rahoittamassa tutkimushankkeessa
'Aineeton pääom a ja arvonluonti"
tarkastellaan tietojohtamisen käy-
tänteitä ja menetelmiä tarkoitukse-
na ymmärtää paremmin tietopää-
oman tuloksellista johtamista eri
konteksteissa. Hanke tuottaa ajan-
kohtaista tietoa yritysten aineetto-
man pääoman rakenteista, merki-
tyksestä arvonluonnissa ja sen tu-
loksellisimmista johtamismene-
telmistä Suomessa ja seitsemässä
muussa maassa. Touko-kesäkuussa
20L3 tutkimus pilotoitiin suomalai-
sissa organisaatioissa. Tänä syksynä
toteutetaan varsinainen aineistonke-
ruu suomalaisista yli 100 henkilön
firmoista eri toimialoilta, sekä seit-
semästä kumppanimaasta.
Tässä tutkimuksessa tietoj oh-
tamisen käytäntojä on seitse-
män: esimiestyö, tiedon
suojaaminen ja strategi-
nen johtaminen, HRM-
käytännöt tiedon ja
osaamisresurssien joh-
tamiseksi, oppimiskäy-
tännöt, IT-käytännöt
sekä työnteon suunnit-
telu. Tietopääoma taas ra-
kentuu sisäisen ja ulkoisen
suhdepääoman lisäksi raken-
nepääomasta, henkilöstön osaa-
misesta, uudistumiskFvystä, luot-
tamuspääomasta ja yrittäjyyspää-
omasta. Sisäiseen suhdepääomaan
sisältyy mm. yrityksen sisäinen tie-
donkulku. Yrittäjyyspääoma taas
määritellään kykynä tunnistaa uu-
sia liiketoimintamahdollisuuksia ja
ottaa riskejä.
Alustavien tulosten mukaan suo-
malaisissa yrityksissä huonoimmin
sijoittui yrittäjyyspääoma ja sisäi-
nen suhdepääoma. Kommunikointi
eri yksiköiden välillä tulisi saada pa-
remmaksi ja yrittäjämäistä toimin-
tamallia tukea voimakkaammin.
Sen sijaan tiedon suojaus ja rekry-
tointi sekä osaamisen kehittäminen
TISATIITNJA
Tietojohtamisen ja johtajuuden maisteniohjelma, LUT
h tt p : //wunru. I ut . f i/o p i s ke I u/m a i ste r i o h j e I m a t/
ka u p p a[ i ete i d e n -m a i ste ri o h j e I mat/ti eto j o hta m i n e n -
ja-johtajuus
lietojohtamisen asiantuntijaohjelma
http : // deve I o p m e ntce ntne, I ut. f i/ko u I utu ks et,
asp?kid=181
LUT eMBA, jossa 2O14 käynnistävässä ohjelmassa 0n
uutena teemana innovaatiojohtaminen
http'.// deve I o p m e n tc e ntne . I ut . f i/ko u I utu ks et .
asp?categony=ftstu&kid=286
tI$iitUKEMI$If,
Tietopääoman panhaat reitit taloudelliseen tulokseen
selvitetään LUT:n johdolla
htt p : //www. I ut. f i/u ut i s et/- a s s et_p u b I i s h e r/
h 3 3v0 e uf 0 0W r/c o nte nt/t i eto p a a o m a n - p a rh a a t-
ne itit-ta loudel I i seen-tulokseen-se lvitetaan-l ut-n-
johdolla
Andneeva, T. & Kianto, A. 2012. Does knowledge
management really matten? Linking knowledge
management practices, competitiveness and
economic penformance. Jounnal of Knowledge
Management 1 6[4], 61 7-636.
g;I TiefoasianIuntiia i4i äil13