Ce diaporama a bien été signalé.
Le téléchargement de votre SlideShare est en cours. ×

Rauhankone - koneiden ymmärrys ihmisyydestä.pdf

Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Publicité
Chargement dans…3
×

Consultez-les par la suite

1 sur 1 Publicité

Plus De Contenu Connexe

Plus par Pia Adibe (11)

Publicité

Rauhankone - koneiden ymmärrys ihmisyydestä.pdf

  1. 1. TEKSTI: PIA ADIBE KONEELLA EI OLE ihmisen elettyä kokemusta maail- masta, syntymästä tai kuolemasta, eivätkä koneet pysty kokemaan kärsimystä, pelkoa tai rakkautta. Silti koneet voivat olla ihmiselle avuksi, kirjoittaa Timo Honkela kirjas- saan Rauhankone (2017), jossa hän ideoi datalähtöistä tunteiden ymmärrystä. Kirjassaan hän on tuonut esiin omaa kokemusmaa- ilmaansa ja identiteettiään osana ideaa, jolla ihmisten tunne-elämää ja merkityksenantoa kokemuksille voitai- siin paremmin ymmärtää ja mallintaa suurten datamas- sojen avulla. Honkelan kertomusta siivittää oman elämän tragediat, kuten aivosyöpä ja äidin kuolema hänen olles- saan vain 8-vuotias. Pohdiskelevan pojan ja 30 vuotta tekoälyä ja koneoppimista tutkineen miehen elämänkoke- mus on kirjassa paketoitu rauhankone-ehdotukseksi, jot- ta voisimme edistää rauhaa yhdistämällä mielen, kielen ja yhteiskunnan ilmiöiden tulkinta järjestelmäksi, jolla autettaisiin ihmiskuntaa rauhan ja yhteisymmärryksen tiellä. Honkelan mukaan merkitysneuvottelevat koneet voisivat toimia apuna tilanteissa, joissa ihmiset ymmärtä- vät asioita eri tavalla eivätkä huomaa sitä itse. Honkela ottaa kantaa ihmiskunnan polttaviin kysy- myksiin toteamalla, että ihmisen tahto, halut, toiveet ja päätökset suuntautuvat moniin eri suuntiin. Perinteinen analyyttinen logiikkaan nojautuva työ ei tässä yhteydessä yksistään riitä. Kategorinen ajattelu, luokittelu sekä osa- optimointi, joiden varaan nykytietojärjestelmät ja aikaiset johtamisteoriat pohjautuvat, korostavat pikemminkin eroja kuin samankaltaisuuksia. Ihmisten ja ihmisyhteisöjen toiminnassa ja käyttäytymisessä oleva vahva takai- sinkytkentä vaikuttaa ajatteluumme ja toimintaamme tulevaisuudessa, kirjoittaa Honkela ja perustelee siten väitettään, että tarvitsemme tilastotieteen menetelmiä, ehdollisten todennäköisyyksien laskentaa, kaaottisten ilmiöiden ja takaisinkytkentäilmiöiden mallintamista sekä muita tapoja mallintaa ja hahmottaa maailman monimut- kaisuutta luomalla jatkumoja, kuten sumeassa logiikassa. Rakennamme puheellamme ja sanoillamme omaa ja yhteistä todellisuutta Monet abstraktit asiat ovat sosiaalisia konstruktioita, joita ajatuksemme pitävät yllä, Honkela kirjoittaa. Täten ajattelulla on kyky luoda ja tuhota maailmaa. Hän toteaa ajatusten voivan lähteä liikkeelle aaltoina synnyttäen ilmiöitä esimerkiksi meemien kautta (#MeToo). Ilmiöiden tulkintaan tarvitaan oikeanlainen kokonaiskuva ja nämä teemat ovat tärkeitä edustuksellisen demokratian ja rauhan kannalta. Honkela kuvaa kirjassaan tarkoin, kuinka kielen eriytymisen vuoksi sen moninaisuuden kunnioitus on tärkeää. Kielen avulla rakennetun todellisuuden ja sen totuudellisuuden arvi- ointi riippuu siitä näkökul- masta, mistä se tulkitaan. Psykologiset eli yksilölliset ja kulttuuriset eli jaetut merkitykset vaihtelevat tul- len esiin kielessä. Honkelan mukaan merkitysvariaatio, tulkintavaihtelu ja merkitys- kulttuuri vaikuttavat ilmiöi- den monimuotoisuuteen ja monimutkaisuuteen. Niiden tulkintaa varten humanisti- sissa ja yhteiskuntatieteissä tuotetaan käsitejärjestelmiä ilmiön ja ominaisuuden pe- rusteella, kun taas luonnon- tieteissä ja insinööritieteissä kerätään systemaattisesti tietoa eikä monimuotoisuut- ta ja –mutkaisuutta huomioida riittävästi, hän havainnoi. Matemaattiseen tensori-malliin pohjautuva kone, jolla ih- misten sanat, asiayhteydet ja tunteet voitaisiin paremmin tulkita ja tulkata, lisäisi onnistunutta vuorovaikutusta, Honkela uskoo. ”Vaikka koneella ei ole tunteita, niiden avulla voidaan mallintaa niitä.” Esimerkiksi robottien avulla voimme saada paremman mahdollisuuden analysoida ja simuloi- da tunteiden kehollisuutta, hän kertoo keskusteluistaan Zen Roboticsin Harri Valpolan kanssa. Honkela kuvaa tunteita dynaamisina, sosiaalisina, kehollisina ilmiöinä ja hakee tunteiden vastinetta kielessä rauhankoneen avulla. Merkitysneuvottelut koneen avulla voisivat siis auttaa rakentamaan ymmärrystämme tietynlaisten jatkumojen näkemiseen ja luomiseen. Todellisuus, politiikka, tiede, tutkimus, ihminen, sukupuoli. Ne eivät ole joko-tai, vaan sekä-että. Kirja vältteli hienosti teorisointia ja oli helposti luet- tava. Ehkäpä juuri sen henkilökohtaisuus ja inhimillisyys teki siitä niin helposti lähestyttävän aiheen kunnianhi- moisuudesta huolimatta. Erittäin suositeltava lukukoke- mus. Koneiden ymmärrys ihmisyydestä Timo Honkela (2017). Rauhankone, tekoälytutkijan testamentti. Gaudeamus. TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2018 15

×