1. Gluteeni kummittelee –turhaanko?
Onko gluteenin välttämiselle
perusteita, vai onko kyseessä
muotioikku?
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA
Reijo Laatikainen
Aava Gastrolääkärit
BoostOn Oy Ltd
www.pronutritionist.net
www.tervevatsa.fi
6. ” Oikeammin kyse ei ole filosofiasta, vaan Pekan tarkasta
ja pitkästä tutkimusmatkasta omaan terveyteensä ja eri
ruoka-aineiden vaikutuksesta siihen. Pekka on sairastanut
kaksi eri syöpää ja siksikin perehtynyt syvällisesti siihen,
millaisia ruokia hänen tulisi syödä vahvistaakseen
itseään”
Tarinat ja kauhukirjat ovat tämän
päivän arkea. Sekä (harvalukuiset)
lääkärit että potilaat ovat asialla.
9. Systemoitu katsaus: täysjyvävilja
vähentää painonnousun, T2D:n &
valtimosairauksien riskiä
• Kohortit: Tummaa viljaa 48-
80 g/pv (vs ”low users”)
– 28 % T2D
– 21 % CVD
– Lihoivat 0,4 kg
vähemmän
• RCT:t (21 kpl): täysjyväviljaa
sisältänyt dieetti (vs kontrolli)
– 0,72 mmol ↓ LDL
– 0,93 mmol ↓ fP-Glc
Page 9
Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes,
cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia
ja 21 satunnaistettua tutkimusta)
10. Runsas viljakuidun saanti yhteydessä
pienempään suolistosyövän riskiin
11.5.201510
Aune D et al. Dietary fibre, whole grains, and risk of colorectal cancer: systematic review and dose-
response meta-analysis of prospective studies. BMJ. 2011 Nov 10;343:d6617
12. Glykeeminen kuorma (höttöhiilarien
määrä) lisää tyypin 2 diabeteksen
riskiä
• 100 gramman lisäys
glykeemisessä kuormassa
(GL) per päivä lisää 45 %
T2D:n vaaraa
• GL 100:
– 300 grammaa valkeaa leipää
– 1,2 litraa sokerilimua
– (30 appelsiinia vertailun vuoksi)
12
Livesey G et al. Is there a dose-response relation of dietary glycemic load to risk of type 2
diabetes? Meta-analysis of of prospective cohort studies. Am J Clin Nutr. 2013 Mar;97(3):584-
96.
14. Ruis ja ohra pitää nälkää jopa
kahden aterian päähän kun
verrataan vehnäleipään.
Ero johtunee suoliston
fermentaatiosta, jonka
voimakkuutta taas voidaan
analysoida hengityksen vety- ja
metaanikaasuista
15. Ruis ja ohra pitävät nälkää pidempään
(”second meal effect”)
15
Ibrügger S, et al. Second meal effect on appetite and fermentation of
wholegrain rye foods. Appetite. 2014 Sep;80:248-56
17. Vatsavaivat ovat yleisiä
n. 20 %
kaikista
*) Yarandi SS, Christie J. Functional Dyspepsia in Review: Pathophysiology and Challenges in the Diagnosis
and Management due to Coexisting Gastroesophageal Reflux Disease and Irritable Bowel Syndrome.
Gastroenterol Res Pract. 2013;2013:351086; Suzuki H, Hibi T. Overlap syndrome of functional dyspepsia
and irritable bowel syndrome - are both diseases mutually exclusive?J Neurogastroenterol Motil. 2011
Oct;17(4):360-5 & Käypä Hoito, Toiminnallinen dyspepsia 2012. Markku Hillilän väitöskirja 2010.
**Suomalainen vatsan hyvinvointitutkimus. Kaufmann Agency huhtikuu 2013
Dyspepsia 14-
26 %
IBS (ärtyvä
suoli),
esiintyvyys 5-
16%
Diagnostiset kriteerit
täyttää n. 20 % väestöstä*
Itse ilmoitettujen
jonkinasteisten
vatsavaivojen esiintyvyys
on jopa 45 %**
” vatsa oireilee, joko
synnynnäisestä
taipumuksesta tai
elämäntavoista johtuen.”
18. ”Gluteenisensitiivisyydestä”
• Kansainväliset arviot ”gluteenisensitiivisyyden” esiintyvyydestä
vaihtelevat 0,5-13 %.
• ”Gluteenisensitiviisyyttä” ei voi mitata verestä, ulosteesta tai
muusta biologisesta näytteestä, toisin kuin keliakiassa, vaan se
perustuu tutkittavien omaan ilmoitukseen (yleensä)
• Gluteenittoman ruokavaliota noudatti Iso-Britaniassa
– IBS-potilaista 11,9 % noudatti parhaillaan mutta jopa 42% piti itseään
gluteenisensitiivisenä
– IBD-potilaista 6,2 % noudatti parhaillaan mutta jopa 28 % piti itseään
gluteenisensitivisenä
Molina-Infante J1, Santolaria S, Sanders DS, Fernández-Bañares F. Systematic review: noncoeliac gluten
sensitivity. Aliment Pharmacol Ther. 2015 May;41(9):807-20. Aziz I, et al.
A Study Evaluating the Bidirectional Relationship Between Inflammatory Bowel Disease and Self-reported
Non-celiac Gluten Sensitivity. Inflamm Bowel Dis. 2015 Apr;21(4):847-53.
19. ”Kotimaisissa viljoissa” kauraa
lukuunottamatta on runsaasti
FODMAP:ja (ja myös gluteenia)
Per 100 g
(kuivapainoa
kohden)
Oligofruktoosia eli
fruktaaneja (g)
Kuitua
yhteensä (g)
Ruis 4,1 19,9
Vehnä 1,3 13,5
Ohra 1,6 15,2
Kaura 0,2 10,2
Frølich W, Aman P, Tetens I. Whole grain foods and health – a Scandinavian perspective.
Food Nutr Res. 2013;57
20. Vehnän, rukiin ja ohran aiheuttamat
oireet voivat olla monen tekijän
summa. Mutta kansa syyttää vain
gluteenia
• FODMAP-rajoitus vähentää oireita
• Vehnän kuitu aiheuttaa oireita
useissa tutkimuksissa
• Gluteeni ei ehkä olekaan
keskeinen ongelma
• (AT-inhibiittorit tai muut viljan
proteiinit?)
2.
Gluteeni
20
21. α-amylaasi-trypsiini inhibiittorit ovat
teoriassa uusi lusikka sopassa
• “In this study, we show that members of the nongluten α-
amylase/trypsin inhibitor (ATI) family contained in wheat and
related cereals are strong inducers of innate immune responses
in human and murine macrophages, monocytes, and DCs.
• Our findings have broad implications not only for celiac disease
but also for other intestinal inflammatory disorders of the
gastrointestinal tract”
21
Junker Y et al. Wheat amylase trypsin inhibitors drive intestinal inflammation via activation of toll-
like receptor 4. Journal of Experimental Medicine 2012; 209:2395-408
24. FODMAP-hiilihydraattien lähteet
Jacqueline S. Barrett and Peter R. Gibson
Fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols (FODMAPs) and nonallergic
food intolerance: FODMAPs or food chemicals? Ther Adv Gastroenterol(2012) 0(0) 1–8
26. Olikofruktoosi (fermentaatio) pahentaa
refluksioiretta GERD-potilailla
ateriakokeessa
• Taustalla vähäkuituinen ruokavalio (10
g/pv) ja FOS 19,8 g/pv ja lume
• Mittaukset paastossa ja 7. päivänä ja
vähäkuituisen testiaamiaisen ja FOS
6,6 g tai lume-annoksen jälkeen. 5
tunnin seuranta.
• FOS lisäksi refluksiepisodeja,
närästystä, ruokatorven happamuutta,
LES-sulkijan aukeamisia
• GLP-1:n lisääntyminen yksi
mekanismi?
26
N=9, cross over, 7 päivän altistus
→aterikoe ja mittaukset
Piche T, et al. Colonic fermentation influences lower esophageal sphincter function in
gastroesophageal reflux disease. Gastroenterology. 2003 Apr;124(4):894-902.
27. Gluteeniton ruokavalio vähentää
ripulioireita (myös FODMAP:it
vähenee)
• Ripulipainotteisessa
ärtyvässä suolessa
gluteeniton dieetti vähensi
ripulitaipumusta enemmän
kuin tavanomainen dieetti
(28 vrk).
• Muita oireita ei mitattu.
• Ohutsuolen läpäisevyys
väheni gluteenittomalla
ruokavaliolla.
27
Vazquez-Roque MI, et al. Association of HLA-DQ gene with bowel transit, barrier function, and inflammation in
irritable bowel syndrome with diarrhea. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol. 2012 Dec 1;303(11):G1262
28. Vehnäpilleri lisäsi oireita lumeeseen
nähden herkkävatsaisilla
• 30 % gluteeniherkistä IBS potilaista
saa oikeasti oireita (kipua, turvottelua
tai ripulia/muutosta ulosteen
konsistenssissa) sokkoutetussa
vehnäaltistuksessa
– kriteeri oli, että jonkin IBS-oireen VAS-score lisääntyi >30
mm).
• 276/920 potilasta oli tutkijoiden
mukaan herkkiä vehnälle
• “No patients reacted to placebo.”
• Tutkimuksessa olisi pitänyt olla ryhmä
joka olisi saanut kahdesti lumetta ja
kahdesti vehnäpillereitä
28
Changes in symptom severity over baseline during the
double-blind placebo-controlled wheat challenge: 2 weeks
on wheat-containing diet and 2 weeks on placebo.
Carroccio A et al. Non-Celiac Wheat Sensitivity Diagnosed by Double-Blind Placebo-Controlled Challenge: Exploring a
New Clinical Entity, Am J Gastroenterol. 2012 Jul 24. doi: 10.1038/ajg.2012.236.
29. Jos FODMAP-rajoitus on päällä,
gluteenipillerit eivät riitä aiheuttamaan
vatsaoireita
• FODMAP-rajoitus koko tutkimuksen ajan
• High gluten, 16 g; low gluten, 2 g ja lume,
heraproteiini-isolaatti 16 g
• Suuri gluteeniannos vastaa n. 150 grammaa
vehnäleipää
• 3 päivän uudelleen altistus niin, että
taustalla oli maidoton ja ei-herkistäviä
ruokia sisältävä ruokavalio
(hyposensitiivinen rv) ( n=20)
• Ei eroa missään vatsaoireissa millään
jaksolla.
• (Mutta, osatutkimuksessa masennusta oli
enemmän gluteenijaksolla)
29
Biesiekierski J et al. Effects of Gluten in Patients With Self-Reported Non-Celiac Gluten Sensitivity After Dietary Reduction of
Fermentable, Poorly Absorbed, Short-Chain Carbohydrates. Gastroenterology 2013; 145, 320–328.
Peters SL, et al. Randomised clinical trial: gluten may cause depression in subjects with non-coeliac gluten sensitivity - an
exploratory clinical study. Aliment Pharmacol Ther. 2014 May;39(10):1104-12
N=37, cross over, 7 päivän altistus
30. Gluteenipillerit lisäsivät oireita
enemmän kuin lume, kun FODMAP-
rajoitusta ei ollut taustalla
• Gluteeniton ruokavalio 1 viikko ennen
gluteeni ja lume altistusta (7 vrk)
• Gluteeni 4.375 g. Lume, riisitärkkelys 4.375 g
• Useissa oireissa ja summa oireessa oli ero;
gluteeni aiheutti hieman enemmän oireita
• ” However, when we examined the individual
patients’ overall scores we found that only a
minority of the participants experienced a
real worsening of symptoms under gluten”
• Osallistujille ei tehty IBS-testiä (kaikki eivät
olleet IBS-potilaita)
30
Di Sabatino A, et al. Small Amounts of Gluten in Subjects With Suspected Nonceliac Gluten Sensitivity: A Randomized,
Double-Blind, Placebo-Controlled, Cross-Over Trial. Clin Gastroenterol Hepatol. 2015 Feb 19. pii: S1542-3565(15)00153-6.
N=59, cross over, 7 päivän altistus
31. Vehnä tyhjenee mahalaukusta
hitaammin kuin riisi. Vehnänlese
hitaammin kuin psyllium. Voi teoriassa
olla ongelma dyspepsiassa
• Ateriakokeessa terveillä vehnän lese hidasti mahalaukun tyhjentymistä
22 minuutilla vs psyllium kuitu (molemmat saivat riisivanukasaterian).
Mutta ohutsuolen läpikulkuaika oli 92 minuuttia vehnän leseellä
lyhyempi (vrt alla).
• ”… which ([wheat] forms a bolus in the stomach, empties slower than a
non-bran-containing equicaloric meal and maintains a postprandial
form in the small intestine that is poor in mobile water (the WMB ‘dry
small bowel'). The exact physical chemistry and physiological
mechanism for this warrants further investigation, particularly in
patients with postprandial bloating and pain.”
31
McIntyre A, et al. Effect of bran, ispaghula, and inert plastic particles on gastric emptying and small bowel
transit in humans: the role of physical factors. Gut. 1997 Feb;40(2):223-7.
Marciani L, et al. Delayed gastric emptying and reduced postprandial small bowel water content of equicaloric
whole meal bread versus rice meals in healthy subjects: novel MRI insights. Eur J Clin Nutr. 2013
Jul;67(7):754-8.
32. 32
Herkkä
suolistotunto
Mikrobihäiriöitä
suolessa
Kaasun tuotto tai
eliminaatio häiriintynyt
Lisääntynyt läpäisevyys
ja ”low grade”
tulehdus
Puutteellinen
vatsalaukun
mukautumiskyky tai
happovaivat
Psykosomatiikka
Kipu / Tukala olo
Röyhtäily
Turvottelu
Ilmavaivat
Ripuli/Ummetus
JAMA. 2015;313(9):949-958.
Mayo Clin Proc. 2014
Dec;89(12):1699-709
Gluteeni-
pitoiset viljat
Vehnä, ruis ja ohra voivat
vaikuttaa moneen herkän
vatsan ”kohdemekanismiin”
33. Skitsofrenian ja gluteenin yhteys?
• Skitsofrenikoilla on joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa
transglutaminaasivasta-aineita veressä (keliakian markkeri)
selvästi useammalla (5,5 %) kuin muussa väestössä (1,1 %).
• Neljä kliinistä pienehköä metodeiltaan heikohkoa
interventiotutkimusta 1960-1980-luvulta:
– Gluteeniton ruokavalio vähensi oireita kahdessa tutkimuksessa
– Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ollut vaikutusta oireisiin kahdessa
tutkimuksessa
– Potilaita vain 8-26 tutkimusta, eikä niissä ollut jaottelua verestä löytyvien
keliakiavasta-aineiden mukaan
• Lisätutkimusta kaivataan kipeästi; tutkimus jämähtänyt
kummallisesti puolitiehen
Cascella, et al.. Prevalence of celiac disease and gluten sensitivity in the United States clinical
antipsychotic trials of intervention effectiveness study population. Schizophr. Bull. 2011, 37,
94–100.Dohan, F.C. Cereals and schizophrenia data and hypothesis. Acta Psychiatr. Scand. 1966, 42,
125–152. Vlissides, D.M.et al. A double-blind glutenfree/gluten-load controlled trial in a secure ward population. Br. J. Psychiatry
1986, 148, 447–452. Potkin,; et al. Wheat gluten challenge in schizophrenic patients. Am. J. Psychiatry 1981, 138, 1208–1211.
Storms, L.H.et al. Effects of gluten in schizophrenics. Arch. Gen.Psychiatry 1982, 39, 323–327.
34. Kvinoa ja tattari ovat gluteenittomia, ”low-
FODMAP-ruokia” sopivat yleensä hyvin
herkkävatsaiselle
Sivu 34
35. Hypoteesi 1: gluteeniton
ruokavalion noussut muoti-
ilmiöksi saakka siksi, että
”selittämätön” vatsaoireilu on niin
yleistä
5-16 % suomalaisista kärsii IBS:stä (ärtyvän
suolen oireyhtymästä) ja toiminnallisesta
dyspepsiasta ~ saman verran.
11.5.201535
36. Hypoteesi 2: Viljojen ja maidon
aiheuttamat vatsavaivat tuppaavat
netissä menemään gluteenin tai
maidon piikkiin, koska ne ovat
helppoja, maallikon kielellä,
kokemuksella ja käsitteillä
ymmärrettäviä maalitauluja.
11.5.201536
FODMAP:it, ATI-proteiinit, ärtyvän suolen
oireyhtymän huono tunnettuus jne. tiputtaa
lukijat kelkasta monimutkaisuudessaan.
37. Hypoteesi 3: gluteeniton
ruokavalio puhuttelee koska
halutaan haastaa virallisten
tahojen ammattitaito
Individualismin ja ”kuka tahansa voi olla
asiantuntija” ilmiön nousu
11.5.201537
38. Hypoteesi 4: gluteeniton ja
maidoton ruokavalio puhuttelee
koska jotkin ”äärilaidan” lääkärit
ja potilaat, tarinoivat tunteeseen
vedoten, ovat vahvoja somessa, ja
saavat runsaasti näkyvyyttä
medioissa
Ja heitä säestää innokas joukko bloggaajia, ja
valtakunnan ykkösmediatkin.
11.5.201538
39. Johtopäätökset
• Täysjyväviljat ovat yleisesti ottaen terveellisiä ja ravitsevia viljoja.
Valkea vilja on (runsaasti käytettynä) epäterveellistä ja ”lihottavaa”
• Todennäköisesti viljojen fruktaanihiilihydraatit (FODMAP:it) ovat
suurempi syyllinen suolisto-oireisiin kuin viljan proteiini, gluteeni.
Muiden viljan proteiinien, kuten ATI-proteiinien, merkityksestä
kaivataan lisätutkimuksia
• Gluteenittoman ruokavalion suosiosta osa johtuu vatsaoireiden
helpottumisen lisäksi mediakentän murroksesta, potilastarinoiden ja
julkkislääkäreiden voimasta, Googlen logiikasta sekä ärtyvän suolen
oireyhtymän heikosta tunnettuudesta
• Tutkimusten perusteella gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio,
FODMAP-ruokavalion ohella, tulevat olemaan todennäköisesti
jatkossakin yhtenä hoitomuotona erilaisissa vatsa- ja suolistovaivoissa.
Muiden sairauksien osalta tietoa on hyvin vähän.
Sopii myös erikoisryhmille
Mahdollisuus peruskorvattavuuteen lääkärin määräyksellä
Ärtyvän suolen oireyhtymän piirteitä
Kipu tai epämiellyttävä olo vatsassa pitkään
Turvotus
Ilmavaivat
Kouristuksen tunteet
Ummetus, löysät ulosteet tai näiden vaihtelu
Oireet lievittyvät ulostamisen jälkeen
”Yliaktiiviset” suoliston bakteerit
Aaltoileva taudin kuva, stressi pahentaa
Suoli on terve tähystyksessä, ei verta ulosteessa