2. = maailman käytetyin sisällönhallintajärjestelmä
ympärillä tuhansien kehittäjien aktiivinen yhteisö
lähti liikkeelle blogialustana, nykyään paljon enemmän
blogi voi olla vain pieni osa sivustoa
…tai blogia ei ole ollenkaan
…mitä sillä voi tehdä?
voi luoda verkkokaupan, keskustelupalstan, sosiaalisen
yhteisön, tapahtumakalenterin… = joustava, muokattava
suosittu mm. hankesivustojen alustana
Wordpress.com
Wordpress.org
3.
Wordpress-sivuston voi perustaa ilmaiseksi
pilvipalvelu
miljoonia verkkosivuja ja blogeja
isossa ympäristössä huomioitu myös kävijäpiikit
ennakkoon määritelty joukko teemoja ja lisäosia
kuka tahansa voi rekisteröityä ja saada käyttöönsä oman
sivuston
henkilökohtainen staattinen sivusto ja/tai blogi
pienestä lisämaksusta oma verkkotunnus:
13 $ -> verkko-osoitteestaa sana ’wordpress’ pois
määritelty joukko teemoja ja lisäosia
peruskäyttö ilmaista
jotkin toiminnallisuudet vain maksamalla
maksamallakaan ei saa kaikkia rajoitteita pois
4.
lisäosia ja teemoja voi asentaa mielensä mukaan
enemmän räätälöintiä kuin wordpress.comissa
esim vaativiin bisnestarkoituksiin
WordPress.org –osoitteesta kuka tahansa voi ladata WordPressin
lähdekoodin ja asennuspaketin
toimiakseen verkossa sivusto tarvitsee
palvelintilaa
webhotellit (5-20 e/kk)
virtuaalipalvelimet (15 e/kk ->)
käyttäjä vastaa sovellusksen ylläpidosta,
nykyään palvelintarjoaja kyllä esim. varmuuskopioi
pientä maksua vastaan
ylläpidon ja tuen voi jättää ulkopuoliselle kumppanille
5.
suurin eroavaisuus .comin ja .orgin välillä on
räätälöitävyys
pilvipalveluissa aina tiettyjä rajoituksia
oma asennus vaatii jonkin verran teknistä tietämystä
liikkeelle pilvipalvelulla -> siirtyminen omaan palvelimeen
myöhemmin
tietojen siirto asennuksesta toiseen on mahdollista ja helppoa
vertailu Moodleen:
WordPress visuaalisin, nopein, varmin ja joustavin; moodleakin
voi virittää; wikin ja muun sivuston voi linkittää eri tavoin
WordPressissä jokaisesta sivusta saa omannäköisensä
opettajan henk. koht. työkaluna lyömätön
jos opettaa useassa paikassa, ei tarvitse kaivella eri oppilaitosten
moodleja
6.
Miksi?
voi luoda oman opetusmaailman tai -maiseman, joka on omassa
hallinnassa ja aina mukana
voi kehittää pitkäjänteisesti omaa opettajuuttaan
voi tehdä kokeiluja
voi eriyttää paremmin
voi tehdä toimivampia materiaaleja (monikanavaisuus) ja luoda
niistä kokonaisuuksia
voi luoda verkoston eri alustoista, toiminnoista ja työkaluista
sosiaalinen media; ympäröivä maailma; erilaiset oppilaat ja oppijat
multimedia
materiaalien jatkuva päivitettävyys
kaikki mukana verkossa sekä opettajalla että opiskelijalla; pilvipalvelut
opiskelijat ovat joka tapauksessa verkossa
ekologisuus (monistaminen vähenee jne.)
oppimateriaalit kiertoon – avoimet materiaalit ja lisenssit
8.
materiaaleihin pääsee käsiksi kaikkialla
myös älypuhelimella, tabletilla
samasta asiasta voi tarjota monikanavaisia
materiaaleja, joita voi katsoa milloin haluaa ja
kuinka monta kertaa tahansa
tekstit, kuvat, äänitteet, videot, mind mapit,
yhteenvedot, linkit…
myös Moodleen voi upottaa videota, mutta WordPressissä
saa erilaisia ilmeitä eri sivuille
lähtötason testaamiset ja eriyttäminen
korvaavat tehtävät
lisätehtävät
9.
monimuoto-opetuksesta lähtenyt
2006 Handbook of Blended Learning by Bonk and Graham
face-to-face + computer-mediated instruction
nykyään mukana laajempi digitaalinen/sosiaalinen media
’lecturing outside class time, tutoring/homework during it’
Khan Academy
https://www.khanacademy.org/
materiaalit verkkoon: esim. SlideShare, Prezi, wikit, Facebook (pages),
WordPress…
esitehtävät; eriyttäminen; kertaus; lisätehtävät
projektit; mindmapit; yhteenvedot
enemmän aikaa vuorovaikutukselle luokassa; kommentointia ja
keskustelua myös verkossa
11.
opiskelijan oma aktiivisuus
vuorovaikutus
teknologian ja resurssien parempi hyödyntäminen
verkossa paljon oppimateriaalia; uudet työkalut
opetusvideot, sähköiset tehtävät, itsenäiset tehtävät
(mutta ei pelkkää videoiden katselua!)
uuteen asiaan tutustutaan ennakkoon omalla ajalla;
yhteinen aika käytetään sosiaaliseen oppimiseen,
tehtäviin, syventämiseen ja soveltamiseen
-> palaute siitä, mitä pitää syventää ja kerrata tunnilla yhteisesti
sellaisia videoita ei kannata katsoa tunnilla, joiden anti on
puhuva pää ja fläppitaulu (elävä opettaja voittaa aina kuvan)
oppimisesta saatu tieto tukee mallia
12.
’Opettaja opettaa uuden asian -> opiskelijat
jatkavat kotitehtävillä’
ei enää valtavirtaa: suomalaisessa luokkahuoneessa ei
ole pelkästään luennoitu enää naismuistiin
…mutta yliopisto-opetus laahaa jäljessä
perusopetuksen/lukion oppaissa/kielet ensin
’virittävä’ tehtävä, sitten uusi asia + tehtäviä
ennakointia on uuteen tekstiin tutustuminen
oppikirjasta ennen oppituntia ja uuteen asiaan
linkittyvän entisen tiedon ’pikaskannaus’; ei vielä
paljonkaan sähköisiä materiaaleja tai tehtäviä
13.
miten saada opiskelija pysymään oppitunnilla
(vain) opetussivustolla
miten motivoida opiskelija ’oman oppimisensa
arkkitehdiksi’
miten saada opiskelija ennakoimaan oppitunnin
ohjelmaa (tutustumaan tulevaan aiheeseen)
käykö kaikkiin kursseihin ja oppiaineisiin; kaikille
opiskelijoille?
tekniikka ei saa pettää jatkuvasti
materiaalien on oltava mietittyjä
opiskelijalla mieluiten oma kone tai tabletti
14.
materiaalit saa toimivammiksi
kuvanlukutaito ja medialukutaito
kuva kertoo paljon
…ja huono kuva harhauttaa
yksinkertaistaminen ja kiteyttäminen vaatii paljon ajattelua
sanaston opettelussa flashcardit tutkitusti hyvin tehokkaita
epäsäännöllisistä verbeistä ’toiminnallisia’ videoita jne.
värit, kompositio merkityksen luojana
ihmisen aivot ovat lukeneet kuvaa kauemmin kuin
kirjoitettua tekstiä – näkö on hallitseva ja nopein aisti
värimonistaminen kallista
monistaminen ylipäätään usein turhaa
WordPressistä saa luotua monenlaisia alustoja (paljon teemoja ja eri
työkaluja; työstämisessä oma mielikuvitus rajana)
mukana social sharing -> sosiaalinen media – jakaminen
opiskelijoiden omat tuotokset näkyviin
