1. TAMOSKU-hankeTyössäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset 01.8.2008 – 31.12.2009 Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

2. TAMOSKU- Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset Hankkeen taustaa Työssäoppimista ja oppisopimuskoulutusta on kehitetty monella eri osa-alueella suunnittelu ja valmennus (myös työelämä) tehtävät (tavoitteet) näytöt (arvioinnit) ohjaaminen ja opastaminen palaute (vaikuttavuus/laatu) resurssit (kustannukset) työssäoppimisen pedagogiikka (ohjausmenetelmät) Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

3. TAMOSKU- Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset Hankkeen taustaa Huolet taustalla koulun resurssit / rekrytointi koulutuksen pysyminen kehityksen mukana laajemman ammatillisen näkemyksen turvaaminen koulutusajan lyhentäminen / laajennettu työssäoppiminen / säästöt erilaiset oppijat työelämän edustajien vaikuttaminen ammatillisiin sisältöihin. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

4. TAMOSKU- Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset Hankkeen taustaa Paineet ovat kasvaneet to:n määrälliseen ja laadulliseen lisäämiseen. OPH:n ongelmana on ollut tiedon puute työssä-oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannus-vaikutuksista eri osapuolille. Tällä hankkeella on tarkoitus selvittää eritellysti kustannukset työssäoppimisesta ja oppisopimuskoulutuksesta. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

5. TAMOSKU- Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset Hankkeen päätavoitteet (kustannusten selvitys) Työssäoppimisen ja näytön kustannusten selvitys ohjaavan opettajan osalta. työssäoppimisen ja näytön kustannusten selvitys työpaikkaohjaajan osalta. Työssäoppimisesta maksettavat korvaukset työnantajalle ja eritelläänkö sopimuksissa työssä-oppimisen aikana tehtävien ammattiosaamisen näyttöjen kustannukset (suuruusluokka). Oppisopimuskoulutuksen korvaukset ja tuet. Kartoitetaan työssäoppimisen ja ammattiosaa-misen näyttöjen näkyminen työehtosopimuksissa. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

6. TAMOSKU Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä – Keuda Lapin ammattiopisto – LAO Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti – PSAI Tampereen ammattiopisto – TAO Ylä-Savon ammattiopisto – YSAO Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä – MSKK (Sasky) Koulutuskeskus Tavastia – KK Tavastia Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

7. TAMOSKU Hankkeessa mukana olevia koulutusaloja: luonnontietiede luonnonvara- ja ympäristö palvelualat (matkailu-, ravitsemis- ja talousala) sosiaali-, terveys- ja liikunta tekniikka- ja liikenne yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto muut Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

8. TAMOSKU Hankkeessa mukana olevien koulutusalojen sisällä olevat tutkinnot (1/3) : luonnontietieteet tietojenkäsittelyn pt, kpl luonnonvara- ja ympäristö metsäalan pt, 1 kpl palvelualat (matkailu-, ravitsemis- ja talousala) catering-alan pt, 1kpl, hotelli- ja ravintola-alan pt kpl, Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

9. TAMOSKU Hankkeessa mukana olevien koulutusalojen sisällä olevat tutkinnot (2/3) : sosiaali-, terveys- ja liikunta sosiaali- ja terveysalan pt,1 kpl, hiusalan pt 1 kpl tekniikka- ja liikenne ajoneuvo- ja kuljetustekniikka autoalan pt kpl, logistiikan pt, 1 kpl arkkitehtuuri- ja rakentaminen rakennusalan pt, kpl kone-, metalli- ja energiatekniikka kone- ja metallialan pt, 1 kpl, yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto muut Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

10. TAMOSKU Hankkeessa mukana olevien koulutusalojen sisällä olevat tutkinnot (3/3) : tekniikka- ja liikenne lentokoneasennus lentokoneasennuksen pt, 1 kpl sähkö- ja automaatiotekniikkaa sähköalan pt, 1 kpl puuala puualan pt, 1 kpl yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto liiketalouden pt, 1 kpl muut Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

11. TAMOSKU Hankkeen eteneminen: sopimukset yhteistyöoppilaitosten kanssa tehty talokohtaiset koordinaattorit valittu ja kuten myös alakohtaiset to:n seurantaa tekevät ohjaajat koordinaattoreiden ja ohjaavien opettajien koulutus varsinainen seurannan tekeminen (Excel-lomake) ja tietojen selvitys (oppisopimus) opastus ja ohjaus (tuntiseurannat/laskutus) väliraportti (15.01.09) ja loppuraportti (15.09.09) (tietojen koonti keskitetysti ja tiedottaminen) Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

12. TAMOSKU Hankkeen budjetti: Hankkeen käytettävissä oleva OPH:n avustus on 120 000 €. TAO:n omavastuuosuus 5 000 €. hankehallinnointiin n. 10 000 € ja hanketyöhön 110 000 €, josta koulujen osuus 53 000 € ja hankekoordinointi 52 000 € sekä oppisopimus ja työehtosopimukset 5 000 € (kts. liite) Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

13. TAMOSKU 4.2 Ohjaavien opettajien perustiedot Taulukko 1 Työssäoppimisen työajanseurantaan osallistuvien ohjaajien määrä(kpl), sukupuoli (m=mies, n=nainen) 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

14. TAMOSKU 4.2 Ohjaavien opettajien perustiedot Taulukko 2 Työssäoppimisen ohjaajan ikä (ikä), kauanko toiminut opettajana (opettajana) ja työssäoppimisen ohjaajana (to:n ohjaajana) Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

15. TAMOSKU 4.2 Ohjaavien opettajien perustiedot Taulukko 3. Työssäoppimisen ryhmien koko/opiskelijaa (r-koko), työssäoppimisaika opintoviikkoina (to-ov), työssäoppimisyritykset/kpl (to-yr) ja montako työpaikkaohjaajan koulutuksen saanutta työpaikkaohjaajaa oli ohjaamassa ryhmää (tpo-koul). Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

16. TAMOSKU 4.3 Työssäoppimisen suunnittelu ja valmentaminen Taulukko 4. Kyselyyn vastanneiden ohjaajien käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppimisen suunnitteluun. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

17. TAMOSKU 4.3 Työssäoppimisen suunnittelu ja valmentaminen Taulukko 5 Kyselyyn vastanneiden ohjaajien käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppijoiden valmentamiseen. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

18. TAMOSKU 4.4 Työssäoppimisen ohjaus Taulukko 6 Ohjaajan käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppimisen ohjaus- ja seurantakäynteihin Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

19. TAMOSKU 4.4 Työssäoppimisen ohjaus … Taulukko 7. Työssäoppimisyritysten määrä ja montako kertaa ohjaaja kävi yrityksissä ohjaus- ja seurantakäynnillä. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

20. TAMOSKU 4.5 Työssäoppimisen kehittäminen Taulukko 8 Ohjaajan käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppisen kehittämiseen. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

21. TAMOSKU 4.5 Työssäoppimisen kehittäminen Taulukko 8 Ohjaajan käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppisen kehittämiseen. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

22. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt Taulukko 9. Montako näyttöä on yleensä tehty koulussa tai to- jaksoilla kussakin tutkinnossa ja verrataan sitä koko tutkinnon opintokokonaisuuksien määrään. Tutkintakohteina olivat pääosin ryhmät, jotka valmistuivat keväällä 2009. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

23. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 10 Vertailtavat alat. Montako näyttöä on yleensä tehtykoulussa tai to- jaksoilla kussakin tutkinnossa ja verrataan sitä koko tutkinnon opintokokonaisuuksien määrään. Tutkintakohteina olivat pääosin ryhmät, jotka valmistuivat keväällä 2009. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

24. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 11. Ohjaajan käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppimisen ja näyttöjen arviointeihin. Lisäksi mikä oli näyttöjen osuus kokonaisajasta? 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

25. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 12 Vertailtavat alat. Ohjaajan käyttämät työajat, jotka kohdistuivat työssäoppimisen ja näyttöjen arviointeihin. Lisäksi mikä oli näyttöjen osuus kokonaisajasta? Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

26. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 13 Työssäoppimisyritysten määrä ja montako kertaa ohjaaja kävi yrityksissä arviointikäynnillä? Mikä osuus näistä oli näytön arviota? Hoitiko hän arvioinnin puhelimitse (puh) tai sähköpostilla (sp)? Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

27. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 14 Monessako tapauksessa to-arviointi on korvattu näytön arviolla? Monessako tapauksessa ohjaava opettaja ei ole ollut mukana arviointikeskustelussa? Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

28. TAMOSKU 4.6 Arviointi ja ammattiosaamisen näytöt ….. Taulukko 14 Monessako tapauksessa to-arviointi on korvattu näytön arviolla? Monessako tapauksessa ohjaava opettaja ei ole ollut mukana arviointikeskustelussa? Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

29. TAMOSKU 4.7 Ohjaajien siirtymä- ja matka-ajat Taulukko 15 Ohjaajan käyttämät siirtymä- ja matka-ajat työssäoppimisen ohjauksessa. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

30. TAMOSKU 4.7 Ohjaajien siirtymä- ja matka-ajat Taulukko 16 Ohjaajan siirtymiin käyttämät kulkuvälineet 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

31. TAMOSKU 4.8 Työssäoppimisen kokonaistyöaika Taulukko 17 Ohjaajan käyttämä kokonaistyöaika, joka kohdistui työssäoppimiseen 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

32. TAMOSKU 4.8 Työssäoppimisen kokonaistyöaika … Taulukko 18 Vertailtavat alat. Ohjaajan käyttämä kokonaistyöaika, joka kohdistui työssäoppimiseen 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

33. TAMOSKU 4.8 Työssäoppimisen kokonaistyöaika … Taulukko 19 Ohjaajan to:n viikoittainen työaika, tehdyt tunnit to-jaksolla, maksetut tuntikorvaukset työssäoppimisesta ja viikoittaiset kokonaistyöskentelyajat. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

34. TAMOSKU 4.8 Työssäoppimisen kokonaistyöaika … Taulukko 20 Vertailtavat alat. Ohjaajan to:n viikoittainen työaika, tehdyt tunnit to-jaksolla, maksetut tuntikorvaukset työssäoppimisesta ja viikoittaiset kokonaistyöskentelyajat. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

35. TAMOSKU 4.9 Muut to:n ohjaamiseen vaikuttavat tekijätOpiskelijan työturvallisuuden varmistaminen Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Taulukko 21. Kuinka paljon yrityksissä on tehty virallisia työn vaarojen selvityksiä ja arviointeja? Kuinka monelta yritykseltä on kysytty; Onko tehty virallista turvallisuusselvitystä? Kuinka paljon opettajan ja tpo ovat tehneet yhdessä turvallisuus- kartoituksia yrityksissä? 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

36. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 22. Työssäoppimisen aiheuttamat kustannukset, jotka kohdistuvat yritykseen. Laskutukset ja rahalliset arviot. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

37. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 23. Vertailtavat alat. Työssäoppimisen aiheuttamat kustannukset, jotka kohdistuvat yritykseen. Laskutukset ja rahalliset arviot. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

38. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 24. Opettajan arvio työpaikkaohjaajan käyttämästä ohjausajasta sekä arvio sen kustannuksista. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

39. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 25 Vertailtavat alat. Opettajan arvio työpaikkaohjaajan käyttämästä ohjausajasta sekä arvio sen kustannuksista. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

40. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 26. Työssäoppimisen aiheuttamat oppilaitoksen (opettajan) kustannukset sekä ohjaajalle maksetut erilliset maksut näyttöjen järjestämisestä. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

41. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 27. Työssäoppimisen aiheuttamat opiskelijan kustannukset. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

42. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 28. Työpaikkaohjaajan (yrityksen), opettajan (oppilaitoksen) ja opiskelijan maksetut ja arvioidut kustannukset yhteensä työssäoppimisesta ja amos-näytöistä 20.4.2010

43. TAMOSKU 4.10 Työssäoppimisen ja näyttöjen kustannukset Taulukko 29. Vertailtavat alat. Työpaikkaohjaajan (yrityksen), opettajan (oppilaitoksen) ja opiskelijan maksetut ja arvioidut kustannukset yhteensä työssäoppimisesta ja amos-näytöistä. 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

44. TAMOSKU 4.12 Oppisopimuskoulutuksen korvaukset ja tuet 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

46. Alat valittiin työajan seurannassa olevien opettajien yleisimmistä toimialoista.

47. Kartoituksessa mukana olevat alat:

48. Teknologiateollisuus

49. rakennusteollisuus

50. sähköasennusala

51. palvelualat

52. sosiaali- ja terveysala.

53. Selvitys tehtiin puhelinhaastatteluina liittojen toimistoihin20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

55. TAMOSKU 4.13 Työssäoppimisen ohjauksen ja ammattiosaamisen näyttöjen näkyminen työehtosopimuksissa … Ei ole minkäänlaista mainintaa työpaikkaohjaajille maksettavista taloudellisista korvauksista.Tulisiko olla maininta korvauksista? Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan. Puolesta siinä mielessä, että olisi selkeämpi vastuuttaa ohjaus jollekin ja työpaikkaohjaajalle tulisi jokin korvaus tästä vastuullisesta ohjaustehtävästä. Samalla se motivoisi kouluttautumaan ohjaukseen. Vastaan oli myös mielipiteitä, lähinnä pelättiin, että saattaisi aiheuttaa kateutta, miksi minä en saa ohjattavia enkä korvausta 20.4.2010 Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu

56. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …1 Työssäoppimisen osa-alueista joitakin tehdään hyvin ja jotkut ovat kokonaan tekemättä! resurssikysymys on yksi päivänpolttavimmista aiheista ohjaus- ja tukitoimissa voidaan nähdä puutteita koulutuksellisia ja valmennuksellisia puutteita paljon johtajuudessa puutteita työjärjestyksellisiä ongelmia asenne ongelmia amos-näyttöjen määrä yrityksissä vielä vähäisellä tasolla työssäoppimisen varsinainen ohjaus ja käyntien määrä hyvällä tasolla verrattuna muihin osa-alueisiin kaikki arvioinnit tehty parhaat opiskelijat oppivat ympäristötekijöistä huolimatta Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

57. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …2 Työssäoppisen hyvistä käytänteistä on kirjoitettu kirjoja [2] ja väitelty tohtoriksi (Räkköläinen, M). Toisaalta oppilaitok-set määräävät omissa toimintajärjestelmissään sen, millai-selle laatutasolle ne haluavat toimintansa. ongelmana lienee se, että kukaan ei ole määritellyt sitä, mitä asioita kyetään toteuttamaan milläkin resurssilla? tehtävien priorisointi jää ohjaajalla, jolloin asioiden arvojärjestyksessä voisi olla toivomisen varaa (kuka/mikä määrittelee?) pitäisikö resurssin olla joustava (tapauskohtainen)? tekijät eli opettajat ovat sivuutettu monelta osin kehitystyöstä (suunnittelu ja kehittäminen). kukaan opettajista ei ollut saanut työssäoppimisen ohjausmenetelmiin (pedagogiikka) koulutusta (laadullinen). olisikin tärkeää, että työssäoppimisen ohjaus ja ohjausmenetelmät otettaisiin mukaan ammatillisten opettajien koulutuksen sisältöihin. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

58. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …3 Työn henkistä rasittavuutta pitäisi uuden työturvallisuuslain mukaan pyrkiä vähentämään. Työn pirstaloiminen (ohjaava opettaja) eri oppiaineiden, projektien ja työssäoppimisen kesken voi aiheuttaa henkisiä rasitustekijöitä. rasittavuuden kesto on henkilökohtainen ominaisuus, joita oppilaitoksen johdon tulee seurata. viikoittaiset korkeat opettajien työtuntimäärät eivät vähennä henkistä rasittavuutta. seurannan laadullisessa osassa kävi ilmi, että opettajat ovat keskimäärin väsyneitä. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

59. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …4 Osaamisen ja kehittämisen johtamisessa on vielä parantamisen varaa seurannan mukaan. johtotasolla ei aina sovelleta asiantuntijaorganisaation peruspilareita ( kommunikointi, tukeminen, koordinointi, ihmissuhteet (-taidot) ja johtaminen) päähuomio pitäisi olla henkilöstön osaamisen jatkuvassa kehittämisessä ja yksilön osaamisen tehokkaassa levittämisessä (oppiva organisaatio) osaamisen hyötyjä voitaisiin korostaa enemmän ja tekemisen esteitä pitäisi pyrkiä poistamaan (laatu) viestinnän ja yhtenäisemmän työssäoppimisen suunnittelun avulla lisätään ohjaajien tietoisuutta organisaation arvostuksesta ja suunnitelmallisuudesta motivaatiolähde työn kiinnostavuus (ongelma, ratkaisu, palaute) Edellä mainituilla tavoilla voidaan myös lisätä organisaation houkuttelevuutta asiantuntijoiden silmissä. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

60. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …5 Työssäoppimisen toimintajärjestelmät ja niissä olevat prosessikaaviot, ohjeistukset ja joiltakin osin resurssit ovat kunnossa (organisaatiosuunnittelu). Käytännön suunnittelu, valmentaminen, järjestelyt, ajoitukset ja mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimisen ohjaamista eivät kohtaa kaikkia prosessikaavioissa olevia sisältöjä ja tavoitteita. Opettajalle ei mahdollisteta (johtajuus, järjestelmä) kaikkia toimintajärjestelmän mukaisten tehtävien tekemistä. Voitaisiin kysyä oikeastaan, onko olemassa ohjattua asiantuntijuutta oppilaitoksissa (työssäoppimista ohjaavat opettajat), jossa lähes kaikki tekevät työnsä omalla tavallaan? Arvokysymys: Mitä arvostetaan? Jos työssäoppiminen (amos-näytöt) lisääntyy, nouseeko sen arvostus? Mahdollistetaanko tehtävä työ? Työssäoppimisjärjestelmää (amos-näytöt) pitäisi kehittää yhtenäisesti muun koulutuksen ja työelämän kanssa, jolloin se integroituisi niiden osaksi. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

61. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …6 Työssäoppimisen suunnittelu (opettaja ja TPO) ja valmentaminen on käytännössä lapsipuolen asemassa. käsitteet tulee nostaa oikealle tasolle työssäoppimisen ohjauksessa työssäoppimisen suunnittelulla ja valmentamisella (myös arviointi) näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta työssäoppimisen onnistumiselle sekä muiden ohjauksellisten toimien vähäisemmille resursseille. toisella asteella lisääntyy erityisopiskelijoiden määrä koko ajan (suunnitelmat erityisopiskelijoiden to:sta ja näytöistä erityisopiskelijoiden lisäresurssia olisi käytettävä tehokkaammin. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

62. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …7 Varsinainen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus ovat paremmalla mallilla kuin nuo edelliset (työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, valmennus ja kehittäminen) ohjausta annetaan kohtuullisesti (ehkä pikaisesti) ja käydään paikanpäällä joillakin aloilla resurssi niin pieni, ettei sillä kykene tekemään minimiä työssäoppimisen ohjauksen resurssi on mitoitettu niin tarkasti, että kun tulee ongelmia, joitakin asioita jää hoitamatta. pitäisikö resurssi muuttaa osittain tarvepohjaiseksi sekä kohdentaa oikein (koulutus)? Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

63. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …8 Ongelmia esiintyy myös työsuunnitelmissa (lukujärjestys), jonka olemassaolon muotoa pitäisi harkita? Joissakin oppilaitoksissa ja myös eri aloilla työssäoppimisen ohjausta ei laiteta lainkaan vuosisuunnitelmiin yksi mahdollisuus olisi tiimikohtaiset lukujärjestykset - esim. työssäoppimisen silloin, kun yrityksessä olisi töitä - vapautettaisiin oppilaan tukeminen ja eriyttäminen yli ammattiainerajojen (erilainen oppiminen) seurannassa mukana olleet opettajat ovat saaneet erityisen vähän koulutusta, jossa olisi käsitelty työssäoppimisen pedagogiikkaa tai ohjausmenetelmiä (asiantuntijaorganisaation tarve nro 1). Työssäoppimisen resurssi pitäisi olla minimissään sama kuin on oppilaitoksen lähiopetusresurssi. - amos-näytöt ovat tuoneet lisää resurssin tarvetta - resurssien jakautumista eri vuosiluokille voisi miettiä - erityisopiskelijan lisäresurssi käyttöön - resurssien kohdennus ohjauksellisesti oikein. Tamosku-hanke / SLa Tamosku-hanke / SLa / JKu 20.4.2010

64. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …9 (1/2) Näyttäisi tällä hetkellä siltä, että työssäoppimisen arviointi jatkuu edelleen ammattiosaamisen näyttöjen tulemisen jälkeenkin. Opettajat eivät ainakaan ole täysin sisäistäneet amos-näyttöjen tehtävää puhuttaessa to:n arvioinnista. TOsta ei tarvitse arvioida, ainoastaan amos-näytöt. TO on oppimisprosessi, ja sitä ohjataan, ainoastaan osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Osa opettajista kokee asian kuitenkin ongelmallisena. Ongelmana kahden järjestelmän päällekkäisyys ja ehkä myös oppimisen ja osaamisen arviointien epäselvyys. Amos-näytöt voivat olla kapea-alaisia, eivät täytä OPS:n tavoitteita, näyttöympäristö voi olla vajavainen, opettaja ei kerkiä valvomaan näyttöjä ja arvioinneissa voi olla laadul-lisia ongelmia. TPOien ja joidenkin opettajien taholta koetaan, että to ja amos-näytöt ovat byrokraattinen järjestelmä, joka teettää jonkin verran työtä 20.4.2010

65. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista … 9 (2/2) Arviointi koetaan myös osaltaan byrokraattiseksi. - arviointikohteiden määrä ja oppilashallinto-ohjelmat Miettiä sopii kustannuspuolta ajatellen, onko opettaja oikea henkilö tekemään arkistointia. 20.4.2010

66. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …10 Arviointien luotettavuus on mielenkiintoinen käsite tässä ympäristössä, jossa oppilaitosmaailma ja työelämä kohtaavat. Käsitemaailmat ovat kummallekin hieman oudot. koulutuksia aiheista ei ehditä pitämään ja valmentaminen on pikaista kuka ohjaa arviointikeskustelua silloin, kun opettaja ei ole paikalla? entä tapaus, jossa opiskelija ensimmäistä kertaa astuu työelämän alueelle? entä tapaus, jossa on kouluttamaton tpo sekä valmentamaton opiskelija ja opettaja ei ehdi paikalle? Kysymys kuuluukin, toteutuuko opiskelijan oikeusturva kaikilta osin? 20.4.2010

67. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …11 Elinkeinoelämä suhtautuu työssäoppimiseen ja amos-näyttöihin kaksijakoisesti. Pääsääntöisesti isoissa yrityksissä ollaan valmiita panostamaan työssäoppimisen (amos-näytöt) suunnitteluun ja ohjaukseen. Pienemmissä yrityksissä tilanne on yleisesti päinvastoin. Amos-näytöt pyrkivät jäämään kapea-alaisiksi (ei kaikki) Amos-näytöt ja niiden suunnittelu on puutteellista Elinkeinoelämää pitäisi selkeästi sitouttaa enemmän TOsen ohjaamiseen sekä luoda oikea asenteellinen ilmapiiri Kynnyskysymys on arviointi TPOjien keskuudessa, joka luo epävarmuutta. TPOjien koulutusta TOn ohjauksesta ja arvioinneista pitäisi voimakkaasti lisätä Työpaikkaohjaajien aikaresurssit ovat selkeästi yksi kouluttautumisen ongelma Pitäisi luoda uusia kouluttautumismenetelmiä TPOlle (esim. näyttöpohjainen => resurssi) 20.4.2010

68. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …12 Lain oppilaitokselle (opettajalle) määräämiä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630) työturvallisuusvelvoitteita toteutetaan vaatimattomasti työssäoppimisen yhteydessä. 20.4.2010

69. TAMOSKU 4.14 Päätelmiä selvityksen tuloksista …13 Yrityspuolen todelliset (arvioidut) kustannukset työssäoppimisesta (240 €/op/to-vk) ovat arvaamattoman suuret verrattaessa sitä opettajien (66 €/op/to-vk) ja opiskelijoiden (12 €/op/to-vk) vastaaviin kustannuksiin. TOn kokonaiskustannukseksi (näytöt mukana) Suomessa näyttäisi tämän arvion mukaan tulevan 190 M€ (30 000 op.*20 ov*318 €/op/to-vk). Ammattiosaamisen näyttöjen kokonaiskustannukseksi Suomessa näyttäisi tämän arvion mukaan tulevan 56,7 M€ (1890 €/op*30 000 op). Toisen asteen ammatillisessa OPS-perusteisessa koulutuksessa oli opiskelijoita syksyllä 127.814 (OPH:n tilasto 20.9.2009). Tulevaisuudessa todennäköisesti näyttöjen kustannusten osuus nousee reilusti suhteessa koko työssäoppimisen kustannuksiin, kun näyttöjä tullaan tekemään enemmän Edellisestä huolimatta amos-näytöt ovat tuoneet ryhtiä ja työelämäläheisyyttä TOeen ja koko koulutukseen. 20.4.2010

70. TAMOSKU 4.15 Hankkeen mietelause … TUULET OVAT SUOTUISIA NIILLE, JOTKA TIETÄVÄT MIHINKÄ OVAT MENOSSA! 20.4.2010