2. Yleisesti:
• n. 500-1400 (Länsi-Rooman tuhosta renessanssin
alkuun)
– 400-800 varhaiskeskiaika / 800-1200 sydänkeskiaika / 1200-1500 myöhäiskeskiaika
• ”Pimeä keskiaika” -> antiikin ja renessanssin
kukoistuksen välissä
- Jälkikäteen luotu aliarvioiva termi
3. Euroopan kulttuurialueet keskiajalla
•Rooman valtakunta jakautui kahtia 395 jaa. -> Itä-Rooma (Bysantti) säilyi
kansainvaelluksissa
•Islam syntyy Muhammedin ilmoitusten pohjalta ja laajenee Eurooppaankin 600-
luvulla (mm. Espanja, Turkki)
•Kaarle Suuri yhdistää Länsi-Euroopan alueen n. 800-luvulla
•Viikingit valloittavat alueita Pohjois-Euroopasta käsin (700-1000 jaa.)
•Kristillisen kirkon kahtiajako vuonna 1054 (katolinen länsi; ortodoksinen itä)
Viikingit
4. Läänityslaitos eli feodalismi = Hallitsija jakoi vasalleille
palkkioksi sotapalveluista maata/verotusoikeuden.
Läänitysten pohjalta syntyi sääty-yhteiskunta
Vasalli Vasalli Talonpojat
Hallitsija
Maksoivat vuokran
taksvärkillä eli
päivätyöllä
Jakoivat oikeutta alueellaan
Maat periytyivät -> aatelisto syntyi
Rahatalous oli
taantunut
varhaiskeskiajalla
5. Elämää keskiajalla:
•Paavin johtama kirkko ylin auktoriteetti
•Sääty (aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat) määritti aseman
yhteiskunnassa
•Elettiin pienissä kylissä maata viljellen vuodenaikojen tahdissa
•Kuoleman läsnäolo arkista (esim. musta surma, keski-ikä 30-vuotta,
lapsikuolleisuus)
6. Riistapaistia
Makean veden kalaa
Kukkopasteijoita ja rapeita lehikäisiä
Lahnaa ja ankeriaspasteijoita
Riisivanukasta kananlihasta
hunajalla maustetussa mantelimaidossa
Vehnävelliä
Nahkiaisia pippurikastikkeessa
Keitinpiiraita
Paistettua lahnaa ja kermapiiraita
Maalaisaateliston ja kaupungin porvariston juhlat
Pariisissa vuonna 1393:
Turskanmaksalla ja luuytimellä
täytettyjä pasteijoita
Kamelia kanelikastikkeessa
Luuydinpiiraita
Ankeriasta maustepyreessä
Kylmää kalaa salviakastikkeessa
Paistia ja keitettyjä lihakimpaleita
Suolaisen veden kalaa
7. Kaupungit kaupan keskuksia:
•1100 -1300 v. Euroopassa perustettiin paljon kaupunkeja
-> kaupan, puolustuksen ja hallinnon keskuksia
•Vesialueet kaupan solmukohtia: itämeri (Hansa-liitto) ja
välimeri
•Tuotteet: mm. ruoka, puu- ja nahka
•Voimakas väestönkasvu tuki kaupunkien kasvua
8. Tiede ja taide olivat keskiajalla valjastettu
kirkon palveluksiin:
Eurooppaan nousi massiivisia kirkkoja (mm. Notre Dame); munkit luostareissa
tutkivat ja jäljensivät Antiikin kirjoituksia; kuvataide kuvitti Raamatun
sanomaa lukutaidottomalle väestölle; Kirkkoisä Augustinus (354-430) ja
Tuomas Akvinolainen (1225 – 1274) sovittivat Antiikin filosofian kristilliseen
teologiaan
10. Lääketiede keskiajalla
Ruumintuntemus sekä ymmärrys tautien leviämisestä oli heikkoa. Esim. Musta surma –
ruttoepidemia surmasi paikoin 1/3 väestöstä. Suosittu teoria terveydestä perustui neljään
elämännesteeseen ja niiden tasapainoon. Ruumiinavauksia paheksuttiin.
11. Ritarit:
= Ratsuväkisotilas keskiajalla, jolle kehkeytyi tapa- ja
arvojärjestelmä (vrt. ritarillinen). Sotataitoa pidetiin yllä
turnajaisissa. Oli läänissään myös oikeuden jakaja.
• Ritarit järjestäytyivät ritarikunniksi (esim.
temppeliherrat)
Italialainen ritarivarustus 1500-luvulta:
1 kypärän laki
2 silmikko
3 rinnansuojus
4 leuansuojus
5 olansuojus
6 kyynärsuojus
7 lonkansuojus
8 miekka
9 polvensuojus
10 säärensuojus
11 rautakenkä
12 lavansuojus
13 hevosen kypärä
14 harjapanssari
12. Ristiretket:
= Uskonnollisin (mm. Jerusalem) ja taloudellisin (mm.
ryöstely, kauppareitit, verotus, maattomat aateliset)
perustein tehdyt sotaretket 1100- ja 1200 –luvuilla
• Tarkoituksena vapautta Jerusalem muslimien hallinnasta
• Seurauksia: valloituksista ei tullut pysyviä, mutta kauppa
ja Paavin valta kasvoivat. Uusia ideoita ja tapoja.
Paavi Urbanus II Clermontin antoi kehoituksen ristiretkiin
kirkolliskokouksessa vuonna 1095 (turkkilaisten uhka)
Pyhän Eerikin legendan mukaan Lalli tappoi Piispa Henrikin
Köyliönjärven jäällä (1155?)
13. Ristiretkiaika Suomessa:
• Vuosien 1155-1293 aikana neljä ristiretkeä -> ”Suomen”
alue liitettiin Ruotsiin (verotus, hallinto, kristinusko)
• Rajat Novgorodin (Venäjän) ja Ruotsin välillä
vahvistettiin vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa
• Ruotsin kautta Suomen alue tuli osaksi läntistä
kulttuuripiiriä
saamelaiset
14. Sydänkeskiaika Suomessa: Eteläiseen Eurooppaan verrattuna
Suomen alueen talonpojat olivat vapaampia ja kaupunkeja oli
vähän (mm. Turku, Porvoo, Viipuri). Varsinkin idässä talous
perustui alkeelliseen kaskiviljelyyn.
15. Lähteet: Miten historiaa tutkitaan? Miten saamme tieto
esimerkiksi arkielämästä keskiajalla?
Inkvisitio eli uskonnollinen
tuomioistuin kuulusteli
Montailloun kyläläisiä.
Kuulusteluista tehtiin tarkat
pöytäkirjat, joissa ihmiset
mm. kielivät toistensa
tavoista. Taitavan tutkijan
käsissä kuulustelujen tueksi
tehdyt pöytäkirjat
muotoutuivat lähteiksi eli
todisteiksi arkielämästä!
Editor's Notes
Rooman kulttuuriperintö ja kristillinen kulttuuriperintö sulautuivat yhteen germaanisen yhteiskunnan rakenteiden kanssa -> yhtenäiskulttuuri. Länsieurooppalaisen kulttuurin vahvistuminenKehityksen painopiste siirtyi Bysantista lännemmäksi
Muhammed: orpo, ei osannut kirjoittaa tai lukea (osa legendaa), profeetta -> ei palvota tai kuvata, nain rikkaan vanhemman naisen, teki rahaa kauppiaana, germaaniheimojen muodostama valtakunta (armeijan avulla)
Pipin Pienen poika Kaarle Suuri kuninkaaksi 800 jaa.
valtakunta hajosi Kaarle Suuren pojanpoikien aloitteesta kolmeen osaan (mm. nykyinen Ranska ja Saksa)
vuonna 962 jaa. alueelle Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
taustalla rahatalouden taantuminen
Seurauksena kuninkaan valta heikkeni; kartanoiden vahvistui
Linnanherra omisti tuotantovälineet. Monimutkaisia sopimuksia, sodan syttyessä ei puoli ollut aina varma. 1300 – luvun musta surma heikensi sitäsotilaallinen, taloudellinen ja hallinnollinen järjestelmä -> Aseiden kehitys (ruuti), kaupan kasvaminen (kaupungit), palkka-armeijan syntyminen ja musta surma heikensivät feodalismia 1500-luvulle tultaessa
Kaupunkien kasvu nosti porvariston tärkeään asemaan sotien rahoittamisessa => Aatelin valta heikkeni
Palkka-armeijat korvasivat feodaaliarmeijat
Ruutiaseet tekivät ratsastavasta ritarista vanhanaikaisen
1500 –luvulla feodalismi oli jo heikentynyt huomattavasti, kun kansallisvaltioita oli alkanut syntyä ja kuninkaiden valta kasvanut
1600 – ja 1700 –luvuilla se lopahti.
Sääty-yhteiskunta sinänsä jatkui 1800 – luvulle asti
Onni tuonpuoleisessa. väestönkasvu 1200-luvulle asti Sarkajako tiiviit kyläyhteisöt
suuri lapsikuolleisuus (300/1000)
Uhkatekijöitä sodat, taudit ja synnytys (keski-ikä n. 30 vuotta)
Ilmaston viileneminen 1200-luvulla ja 1300-l musta surma käänsi väkiluvun laskuun
Voimakas yhteisöllisyys ja uskonnollisuus
Paikallisuuden vastakohtana pyhiinvaellukset ja uudisraivaus. Kommunikointia helpotti yhteinen uskonto ja kieli, latina
Kansainvälinen ja yhtenäinen Eurooppa!
Keskiajan ihminen eli hetkessä ja tunteella!
Kaupunkialueen kasvua rajoitti ruuantuotannon ja kuljetusten rajallisuus. Kaupunkia elätti päivämatkan (n. 3-4 km.) etäisyydellä oleva maaseutu. vilja, olut, suolakala, suola (pippuri, sokeri)
Myös puutavara ja nahat sekä turkikset
Ylellisempiä tuotteita viini, hienot kankaat, metallityökalut ja aseet
Kaupungit järkyttävän likaisia ja pahanhajuisia. Vesi niin likaista että lapsellekkin miulummin olutta.
Rannikkojen ja kaupan solmukohtien kaupungit kasvoivat suurimmiksi, ruokaa voitiin tuoda kauempaa
Tehtävät: 1) sodankäynti 2) Maatilan pyörittäminen 3) Alaisten puolustaminen 4) Jakoi oikeutta läänissään
Talous : Vuonna 1212 tehtiin lasten ristiretki johon osallistui 30000 lasta. Lapset huijattiin orjalaivaanUusia mausteita, 1,2,3 –numerot, sandaalit, kahvi, sitruuna, hajusteet…
Arabeilta omaksuttiin uusia tapoja, tietoja ja tavaroita –> kauppa piristyi
A) Uskonto:
synnit anteeksi + Jerusalem pyhäkaupunki
B) Talous:
rikkaudet -> ryöstely
verotulot -> Paavilla verotusoikeudet
maattomat aatelisnuoret -> rikastumismahdollisuus
italialaiset kauppiaat -> kauppareitit
Keskiajan Venäjällä oli kolme merkittävää keskusta: Novgorod lähellä Suomea, Kiova Ukrainassa sekä Moskova keskisemmällä Venäjällä.
Novgorodin kanssa kilpailivat Itämeren alueella baltit, tanskalaiset sekä ruotsi. Myös suomalaisilla oli jo aikaisemmin kähäkkää välillä Sanasto idästä: risti, pakana, raamattu, turku
Novgorodilaisten (tai yleensä karjalaisten kanssa). Vielä 1100 – luvun lopulla tehtiin Novgorodista sotaretki Hämeen seudulleEnsimmäinen ristiretki 1155:
Legendojen perusteella Piispa Henrik, Varsinais-Suomeen
Turussa oli Henrik-niminen piispa1157
Legenda joka kuvaa marttyyriyttä tai kirkon otteen tiukentumista
(Paavin arkistot, ruotsalaisia asiakirjoja, legendat) hallintaan Huonosti lähteitä
Levisikö kristinusko kaupan kautta jo aiemmin?
Muutos:
KaskiviljeKaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen. Kaskettaessa metsä hakataan ja sen jälkeen puut poltetaan, jolloin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä. Rälssisuvut
