1.
Suomen historian päälinjat

2.
Jääkauden väistyminen n. 10000 v. sitten mahdollisti
”Suomen” asuttamisen

3.
”Suomen” asuttaminen: Perinteisesti on ajateltu, että ensimmäiset
”suomalaiset” tulivat Volgan mutkalta (mm. kielisukulaisuus). Nykyinen
geenitutkimus antaa ”Suomen” asuttamisesta monipuolisemman kuvan.
Ensimmäiset muutaman tuhannen keräily- ja metsästysyhteisöt 9000-8000 vuotta eaa. (esim.
Antrean verkko 8300 eaa.)

4.
Ristiretkiaika ”Suomessa”:
• Vuosien 1155-1293 aikana neljä ristiretkeä -> ”Suomen” alue
liitettiin Ruotsiin (verotus, hallinto, kristinusko)
• Rajat Novgorodin (Venäjän) ja Ruotsin välillä vahvistettiin
vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa
• Ruotsin kautta Suomen alue tuli osaksi läntistä kulttuuripiiriä
saamelaiset

5.
Sydänkeskiaika Ruotsi-Suomessa: Eteläiseen Eurooppaan
verrattuna Suomen alueen talonpojat olivat vapaampia ja
kaupunkeja oli vähän (mm. Turku, Porvoo, Viipuri). Varsinkin
idässä talous perustui alkeelliseen kaskiviljelyyn.

6.
Kulttuuri myöhäiskeskiajalla Ruotsi-Suomessa: Turun piispa Mikael
Agricola (1508-1557) käänsi uskonpuhdistuksen hengessä Raamatun
suomenkielelle. Lähimmäksi renessanssimaista hovielämää päästiin
Kaarle Herttuan valtakaudella 1556-1563.

7.
Myöhäiskeskiaika Ruotsi-Suomessa: Vuonna 1523 kuninkaaksi tuli
Kustaa Vaasa, joka uudisti Ruotsi-Suomea: Uskonpuhdistuksen myötä
”Suomesta” tuli protestanttinen sekä asutuksen leviämistä erämaihin
tuettiin (savolaisekspansio). Pitkät sotakaudet (linnavero) rasittivat
talonpoikia, jotka ryhtyivät kapinaan vuosina 1596-1597 (Nuijasota).

8.
1600-luku Ruotsi-Suomessa: Ruotsi oli hetken sotilaallinen suurvalta (esim. Kustaa II
Adolf & 30-vuotinen sota). Suomalaiset ratsujoukot tunnettiin nimellä hakkapeliitat.
Pietari Brahe perusti monia uusia kaupunkeja 1630- ja 1650 -luvuilla (mm.
Lappeenranta, Savonlinna). Ensimmäinen yliopisto vuonna Turkuun 1640. Suomen
alueen tärkein vientituote oli terva.

9.
1700-luku Ruotsi-Suomessa: Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin useita sotia mm.
Kustaan sota (Porrassalmen taistelu 1789). Tavallisen kansan elämää vaikutti
maanviljelyn uudistukset kuten isojako. Viaporin linnoitus rakennettiin 1748.
Suomessa valistusajattelua edusti Anders (Antti) Chydenius

10.
Autonominen Suomi 1809-1917: Venäjä valloitti Ruotsin Itäosat (Suomen alue)
Suomen sodassa. Porvoon valtiopäivillä ”Suomelle” annettiin autonominen eli
itsehallinnollinen asema. Ruotsin vallan ajalta säilyivät lait, säätyjen erioikeudet ja
uskonto.

11.
Kansallinen herääminen: 1800-luvun loppupuolella eliitti alkoi iskostamaan väestöön
kansallistunnetta (nationalismi) ja monia uudistuksia pantiin alulle: Suomesta
virkakieli (1863), taiteen kultakausi (mm. Sibelius, Gallen-Kallela), kansakoulu-
uudistus, oma raha (1860) ja teollistuminen, kansalaisyhteiskunta kansalaisjärjestöjen
muodossa ja eduskuntauudistus (1906). Vuosisadan lopulla Venäjä alkoi ottamaan
tiukempaa otetta Suomen alueesta (sortokaudet)

12.
Itsenäistyminen ja sisällissota: Suomi irtaantui ensimmäisen
maailmansodan ja vallankumouksien romahduttamasta Venäjästä
6.12.1917. Itsenäistymisen jälkeen alkoi verinen sisällissota, joka päättyi
valkoisten voittoon.

13.
20- ja 30-luvut: Talous alkoi elpyä mm. metsäteollisuuden ansiosta. Vaurastuminen
näkyi myös ihmisten arjessa uusina kulutustuotteina (puhelin, autot). Myös kulttuuri
monipuolistui (esim. Tulenkantajat). Nousukausi katkesi vuonna 1929 Amerikassa
tapahtuneeseen pörssiromahduksen, josta alkoi maailmanlaajuinen lama. Epävarmat
ajat saivat ihmiset turvautumaan Euroopassa äärioikeistolaisiin diktaattoreihin. Suomi
säilyi demokratiana, vaikka äärioikeistolainen Lapuan liike saikin kannatusta
muutaman vuoden ajan.

14.
Toinen maailmansota 1939-1945: Talvisodassa Stalinin Neuvostoliitto hyökkäsi
Suomeen. Välirauhan aikaan Suomi läheni Natsi-Saksan kanssa. Jatkosodassa Suomi
valloittaa natsien tuella vanhat rajansa takaisin, kunnes pitkän asemasotavaiheen
jälkeen taipui Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä. Talvisodan ja jatkosodan tappioista
huolimatta Suomi säilytti itsenäisyytensä pysäyttämällä Neuvostoliiton hyökkäykset
rajansa tuntumaan.

15.
Kylmä sodan aikakausi: Suomi tasapainotteli puolueettomana maana Lännen ja Idän
välissä, onnistuen luomaan molempiin suuntiin kauppasuhteita. Suomen vaurastuessa
alkoi hyvinvointivaltion rakentaminen. Idänsuhteiden takuumieheksi nousi Kekkonen,
joka toimi presidenttinä 25 vuotta (1956-1982). Suurten ikäluokkien aikuistuessa alkoi
laaja muuttoliike maalta kaupunkeihin, kaupungeista Ruotsiin.

16.
Lama, Nokia ja EU: 1980-luvun nousukaudella taloutta vapautettiin.
Nousukausi päättyi 1990-luvun alussa lamaan. 1995 Suomesta tuli EU:n
jäsen. Vuosikymmenen lopulla Nokia aloitti nousunsa maailman
suurimmaksi kännyköiden valmistajaksi.