Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa. Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.

1. VÄESTÖ VANHENEE
– MISTÄ TYÖNTEKIJÄT?
KANSALLISEN
IKÄOHJELMAN
WEBINAARI
2.12.2021
AINEISTO JA VUOROVAIKUTTEISEN
OSIOIDEN TULOKSET
1

2. OHJELMA 1/3
10.00 Webinaarin avaus
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, sosiaali- ja terveysministeriö
10.10 Vuorovaikutteisten osioiden ohjeistus, Petri Eerola
10.15 Miten Suomi ikääntyy? Toiveajattelusta tekemiseen iäkkäiden
palveluissa
Johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöliitto
10.35 Eläkejärjestelmän merkitys työurille
Toimitusjohtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus
10.55 Poikkihallinnollinen ohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi
Sosiaalineuvos Juha Luomala, sosiaali- ja terveysministeriö
11.15-11.40 Lounas
Puheenjohtajana
Satu Karppanen

3. OHJELMA 2/3
11.40 Näkymiä tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin
Osaamisen ennakointifoorumin tuloksia
Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, Opetushallitus
12.00 Työvoimatarpeiden ennakointi
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, Työ ja elinkeinoministeriö
12.20 Esihenkilötyö vanhustyössä – näkökulmia ikäjohtamiseen
1. Hyvä veto – tutkimustuloksia: työkykyyn vaikuttavat tekijät
ikäryhmittäin
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen
Vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto
2. Miten tutkimustieto siirretään käytäntöön?
Kommenttipuheenvuorot kentältä:
Työntekijöiden näkökulmia/ asiantuntija Minna Aittakallio, SuPer
Työnantajan näkökulmia/ toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula,
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
Puheenjohtajana
Taru Koivisto

4. OHJELMA 3/3
13.10 Onnistuneen kotona asumisen tukeminen – teknologiset
ratkaisut apuna
Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Teknologiateollisuus ry
Erityisasiantuntija Anna Haverinen, Kuntaliitto
13.35 Kommenttipuheenvuoro
Kunnallisneuvos Risto A. Niemelä
13.50 Yhteenveto ja päätössanat
Johtaja Taru Koivisto
14.00 Tilaisuus päättyy
Puheenjohtajana
Taru Koivisto

5. VUOROVAIKUTTEISET OSIOT
• Alustusten aikana sinulla on mahdollisuus ottaa
kantaa aiheeseen liittyvään kysymykseen.
• Kannanotto on helppoa tehdä puhelimella,
tabletilla tai tietokoneella.
• Pysy kirjautuneena koko päivän ajan osoitteessa
www.menti.com
13.12.2021 Etunimi Sukunimi
5

6. OHJE MENTIMETERIN KÄYTTÖÖN
• Mene www.menti.com puhelimella, tietokoneella tai tabletilla
• Kirjoita seuraava numerosarja ruutuun 1017 7334
• Vastaa ruudulla näkyvään kysymykseen
• Paina lopuksi ”Lähetä”

7. Miten Suomi ikääntyy?
Toiveajattelusta tekemiseen
iäkkäiden palveluissa
Väestö vanhenee – mistä työntekijät? STM webinaari 2.12.21
Anna Rotkirch
tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori, Väestöntutkimuslaitos
Vöestöpoliittisen hankkeen selvityshenkilö, 2020-21, Strategiaosasto, VNK

8. 13.12.2021
Esityksen nimi / Esittäjä 8

9. Nykytila: Suomen väestö koulutustason
mukaan
Esityksen nimi / Esittäjä 9
Väestöpoliittinen
selvitys:
• Koulutus ja hyvinvointi,
ml. sosiaaliset suhteet,
= tärkeimmät yksittäiset
keinot ikääntyvien
yhteiskuntien kestävyyden
parantamiseksi
• Lapsiin investoiminen tärkein
ja kustannustehokkain
panostus:
vaikuttaa 100 v., eli läpi
elämän

10. Nykytila:
ikääntyvien
hyvinvointi-
haasteet

11. Toiveajattelusta

12. Elinikä pidentyy, väheneekö sairastavuus
ja hoidon tarve?
Totta:
• 70–80-vuotiaat ovat nyt parempikuntoisia kuin samanikäiset muutama
kymmenen vuotta sitten
Silti:
• toimintakykyisten elinvuosien lisääntyminen ei välttämättä johda siihen,
että toiminnanvajavuuden leimaamat elinvuodet vähenisivät.
• voi olla, että sekä terveet että sairaat vuodet molemmat lisaääntyvät
• tutkijat ovatkin ennustaneet sekä sairastavuuden vähenemistä että
lisääntymistä (expansion vs compression of morbodity-hypoteesit), ks.
Väestöpoliittisen selvityksen luku 4
12

13. Ikä ja kuoleman läheisyys
• hoivan eli kotihoidon tai ympä̈rivuorokautisen hoidon tarve ja
kustannukset ovat yhteydessä sekä ikään, että kuoleman läheisyyteen
• Sote-tarpeeseen vaikuttaa omaishoitajat (puolison merkitys)
Kuoleman läheisyys:
• 2-3 vuotta ennen kuolemaa korostuuu terveydenhuollon tarve
13
Varmasti tiedämme, että (i)

14. Sekä ikäihmisten määrä että kuolemaa lähestyvien ihmisten määrä
kasvaa Suomessa seuraavat 15 vuotta
Työvoimapulassa palkankorotuksiin tulee painetta
Digitalisaatio voi sekä säästää että lisätä kustannuksia – jälkimmöinen
todennäköisempää jos hoitomuodot ja palkkakustannukset kasvavat
14
Varmasti tiedämme, että (2)

15. Tehtävissä
13.12.2021 15

16. Myöhäiskeski-ikä mahdollisuutena
- niin aktiivisen ikääntymisen kuin työvoiman
huoltosuhteen kannalta
Esityksen nimi / Esittäjä 16
65-74-vuotiaat
0
100
200
300
400
500
600
700
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070
tuhatta hlö

17. 17
Siirrytään toimenpidetasolla ajattelumalliin, jossa ”työikäinen väestö”
käytännössä tulee olemaan 18–74-vuotiaat (perinteisen 15–64 sijaan).
Tavoitteena kaksinkertaistaa 65–74-vuotiaiden työllisyyttä
(11 % → 22 %) vuoteen 2030 mennessä
• Jatkuvan oppimisen ohjelman ikäraja nostetaan heti 64-vuotiaista 74-
vuotiaisiin asti.
• Suunnitellaan kohdennettuja toimia 65–74-vuotiaiden työllisyysasteen
nostamiseksi: kuntoutus- & koulutuspolut toimiviksi
Myöhäiskeski-ikä mahdollisuutena
- niin aktiivisen ikääntymisen kuin työvoiman
huoltosuhteen kannalta

18. Tietopohja ja tutkimus
• Suomessa erinomaisia rekistereitä ja tutkimuksia, AI-analytiikan uudet
mahdollisuudet, sote-uudistus
• Siirryttävä palvelukeskeisestä lähestymistavasta ihmistä, hänen
tukiverkostojaan ja perhettään kokonaisuudessaan huomioivaan
tarkasteluun
• Demography-strategisen tutkimusohjelma tuottaa uutta tietoa ja
suosituksia 2022-2027, hyödyntäen mm. SHARE ikääntymistutkimusta
18

20. 13.12.2021 Etunimi Sukunimi
20

21. Kiitos!
Erityinen kiitos valtioneuvoston Väestöpoliittisen selvityksen
tiedepaneelin puheenjohtajalle,
professori Marja Jylhälle

22. Eläkejärjestelmän
merkitys työurille
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Väestö vanhenee – mistä työntekijät? Ikäohjelman
webinaari 2.12.2021
@Mikko_Kautto #ikäohjelma

23. |
Eläkejärjestelmän rooli
hyvässä ikääntymisessä
• Eläkejärjestelmä on keskeinen osa hyvinvointia. Eläkkeensaajien kaikista tuloista keskimäärin 2/3
on lakisääteistä eläkettä. Keskimääräinen eläke on 1 762 €/kk (miehillä 1 983 ja naisilla 1 579).
• Keskieläke on kansainvälisesti vertaillen hyvää tasoa. Vanhuusköyhyysriski matalampi (50 %
mediaanista köyhyysrajalla) tai samaa tasoa (60 % mediaanista köyhyysrajaa käyttäen) kuin koko
väestössä.
• Kansainvälisesti eläketurvan ostovoima, eläke suhteessa palkkoihin ja korvausaste keskimäärin
hyvällä tasolla, toimeentulokokemukset jopa erittäin hyvällä tasolla.
• 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa -> hajontaa on, ja osalla pieni eläke.
• ETK:n tuoreen kyselytutkimuksen* mukaan 2/3 kokee toimeentulonsa ennemmin helpoksi kuin
vaikeaksi. Joka kymmenellä vaikeampia toimeentulo-ongelmia. Vajaalla 5 %:lla suuria vaikeuksia.
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
3
Suomen kansallisen eläkestrategian päämäärinä on
- köyhyyden ehkäisy (kansan- ja takuueläkkeet)
- kohtuullisen kulutustason säilyttäminen
(ansiosidonnaiset työeläkkeet)
* Julkaisu: Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2020 ja muutos vuodesta 2017

24. |
Työurien kannalta eläkejärjestelmän ikärajasääntö keskeinen
Elinajanodotteet ja vanhuuseläkeikärajat, 1939-2064
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1939
1944
1949
1954
1959
1964
1969
1974
1979
1984
1989
1994
1999
2004
2009
2014
2019
2024
2029
2034
2039
2044
2049
2054
2059
2064
Naiset, vastasyntyneen
elinajanodote
Miehet,
vastasyntyneen
elinajanodote
Kansaneläkkeen
vanhuuseläkeikä
TEL/TyEL -
vanhuuseläkeikä/alaikä
raja
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
4

25. |
Eläkejärjestelmän työuratavoitteet
• Työeläkeuudistus 2005: ”eläkkeelle siirtymistä myöhennetään 2-3 vuodella
pitkällä aikavälillä (2030-2050)”.
• Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrys 2009: ”työuria on
pidennettävä kolmella vuodella”.
• Työeläkeuudistus 2017: ”keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4
vuoteen 2025 mennessä”; ”julkisen talouden kestävyysvaje pienenee
neljänneksellä”.
• Vrt. Ikäohjelman vaikuttavuustavoite: ”ikääntyvien työikäisten työkyky on
parantunut ja työurat ovat pidentyneet”
– Työhyvinvointiohjelma
– Ikäohjelman toimenpiteet, mm. johtamis-, sote-henkilöstön koulutus-, sekä tutkimus- ja
kehittämishankkeita
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
5

26. |
Työeläkkeelle siirtyminen on muuttunut eläkeuudistusten myötä
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
6
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
22 000
24 000
26 000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lukumäärä
Ikä eläkkeen alkaessa
2006 2013
2.12.2021

27. |
55–67-vuotiaiden työllisyysasteiden kehitys
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
7
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
%
2002 2007 2012
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus, ISSN=1798-7830. Helsinki, Tilastokeskus
2.12.2021

28. |
Voiko työvoiman saatavuutta parantaa
eläkejärjestelmän muutoksilla? 1/2
• Työkyvyttömyyseläkkeen säännöt
– Julkisella ja yksityisellä sektorilla eri säännöt? Iäkkäämmille eri käytäntö?
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäiseminen; osatyökykyisyys
– Töiden järjestely ja joustot tapahtuvat työpaikalla
– Palveluiden oltava nopeammin saatavissa ja vaikuttavampia
– Tk-hakemustilanne tulee nopeasti; työkyvyn heikentyessä ikääntyneiden työssä jatkamista
tukevat osittainen työkyvyttömyyseläke (kannustavuus?) ja toisaalta kuntoutustuki
(vaikuttavuus?)
• Osittainen vanhuuseläke
– Vaihtoehto 61-68-vuotiaille, käytetään kuitenkin lähinnä ennen VE-ikää
– Lisää joustoa ja valinnanvapautta työuran loppupuolella; OVE:n hakeminen ei edellytä
työnantajan suostumusta; työpaikan järjestelyt oma kysymys
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
8

29. |
• Joustava vanhuuseläke
– Vähitellen nouseva VE-ikä, työntekijän valinnanvapaus huomattava
• Eläkkeen taso kohtuullinen -> toimeentulon vaikeudet eivät pakota
tekemään työtä eläkkeellä.
• Eläkkeellä työskentely
– Sallittua ja käytössä jo nyt
– Samalla tulotasolla verotus kevyempi
– Työnteko enempi satunnaista kuin täysiaikaista
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
2
9
Voiko työvoiman saatavuutta parantaa
eläkejärjestelmän muutoksilla? 2/2

30. |
2.12.2021
Mikko Kautto | Eläketurvakeskus |
3
0

31. Sosiaali- ja terveysalan
henkilöstön riittävyyden ja
saatavuuden työryhmä
2.12.2021
Juha Luomala

32. • Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 tehtiin kirjaus, jonka mukaan
hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä
lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
• Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää strategisen ohjelman, jonka
tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden saatavuuden edellyttämän osaavan työvoimatarpeen
kattamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä alueelliset erot
huomioiden.

33. Alustavat strategiset painopistealueet
• Tilannekuva- ja ennustetyö (tietopohja)
• Työn veto- ja pitovoimakysymykset (mm. ammatillinen liikkuvuus, työhyvinvointi, työolosuhteet,
sukupuolten tasa-arvo ja niiden johtaminen)
• Osaamisen johtaminen; koulutusjärjestelmän, TE- palveluiden, tutkimuksen ja palvelujärjestelmän
yhteistoiminta
• Kv-rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto
• Tehtävärakenteet, työnjaon muutokset ja osaamisen joustava käyttö palvelujärjestelmässä sekä
pätevyysvaatimukset
• Palvelujärjestelmän edellyttämien uusien osaamistarpeiden huomioiminen koulutusjärjestelmässä
• Palveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus,digitalisaatio-osaamisen käyttö
HYVINVOINTIALUEIDEN TOIMEENPANO
Saatavilla on
riittävästi
asianmukaisest
i koulutettua
henkilöstöä,
jonka
työnjakoa
voidaan
kehittää
joustavasti
Sote-kohtaantopilotti
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen SOTEKO, KUNFO,
toimialahankkeet
Strategiset tavoitteet
Osaaminen ja johtaminen

34. Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden
ohjelman organisointi
• Alustana ministeriöiden (STM, TEM, OKM, VM) yhteinen poikkihallinnollinen
ryhmä, jossa myös keskeiset sidostahot (KT, HALI, JUKO, SOTE, JAU, KL)
• Ryhmän työn tueksi perustetaan asiantuntijaverkosto, johon kutsutaan muun
muassa sote-alan ammattiliittojen edustajia. Asiantuntijaverkosto tukee
valmistelutyötä. Alatyöryhmätyöhön pyydetään myös asiantuntijaverkoston
asiantuntijoita.
• Ryhmällä on kolme keskeisintä tehtävää:
• Strateginen tiekartta riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi ja sen mukainen eri
hallinnonalojen toimien yhteensovitus
• Kootun tietopohjan, analyysin ja ennusteiden ylläpito
• Ohjelmatavoitteiden tehokas edistäminen mm. koordinaatiota ja painopistevalintoja
vahvistamalla
• Painopistevalinnat tekee ppmin johtama ohjausryhmä (sote-minry)
• Organisoituminen painopistealueittain niiden edellyttämällä tavalla

35. Ohjelman organisointi
35
Asiantuntijaverkosto
Virka-, asiakas- ja tutkimusedustajat sekä ammattiliitot
Sote-ministerityöryhmä
Pj. Perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmä
Pj. Satu Koskela, osastopäällikkö, STM
Työn veto- ja pitovoima, ammatillinen liikkuvuus, työolosuhteet, työhyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo ja niiden
johtaminen
Palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä
Palveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus, digitalisaatio-osaamisen käyttö
Osaamisen johtaminen
Tilannekuva- ja ennustetyö (tietopohja)
Kv-rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto
Tehtävärakenteet, työnjaon muutokset ja osaamisen joustava käyttö sekä pätevyysvaatimukset
Alatyöryhmät

36. Alatyöryhmä Meneillään oleva työ (täydentyy)
Tilannekuva- ja ennustetyö
(tietopohja)
• THL, TTL, KT, TEM ja Opetuksen ennakointifoorumin sekä työmarkkinajärjestöjen tietopohja ja ennusteet
Osaamisen johtaminen • TANK/Hoitotyön jaosto: Kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittäminen osana ammatillisen osaamisen varmistamista
• Hyvinvointialueiden valmistelutyö
Työn veto- ja pitovoima, ammatillinen
liikkuvuus, työolosuhteet,
työhyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo
ja niiden johtaminen
• Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa)
• Työ2030-ohjelma
• Työkykyohjelma
• Työelämän mielenterveysohjelma
• Mielenterveysstrategia
• ESR-hankkeet (esim. MYÖTE-, Tykytuo-, Kuura, Solmu-hankkeet)
• Työote-hanke
• Segregaation purkamisen hanke (STM, THL)
• Mitä kuuluu? -palvelu (TTL)
• Hyvä veto -hanke
• Työolobarometri (TEM)
• Sosiaali- ja terveysalan osaamisen ja työvoiman parempi Kohtaanto-pilotti
• Työllisyyden kuntakokeilut
• Kuntatyö2030-hanke
• Valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Työterveys2025 – yhteistyöllä työkykyä ja
terveyttä” toimenpiteet
• Valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden
edistäminen 2030” toimenpiteet.
• VN TEAS -hankkeet
• Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet
• Työsuojelurahaston hankkeet
Kv-rekrytointi ja työperäinen
maahanmuutto
• Talent Boost
Palvelujärjestelmän uudistuvat
osaamistarpeet
koulutusjärjestelmässä
• SOTEKO-projekti
• Jatkuvan oppimisen uudistus (OKM)
• Osaamisen tunnistamisen työryhmä (OPH)
• Työkykyohjelma: Työkykykoordinaattorikoulutus AMK:ssa.
Tehtävärakenteet, työnjaon
muutokset ja osaamisen joustava
käyttö sekä pätevyysvaatimukset
• Hoiva-avustajasuosituksen toimeenpano iäkkäiden palveluissa + lainsäädännön uudistaminen
• Työkykyohjelma: Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
Palveluiden ja palvelurakenteen
vaikuttavuus, digitalisaatio-osaamisen
käyttö
• Toivo-ohjelma
• THL:n laaturekistereiden kehittäminen
• Asukkaiden palveluiden kehittäminen esim. itse- ja omahoito, etäpalvelut (rakenneuudistushankkeet, tulevat RRF-hankkeet)
• Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn kehittäminen (asiaskastietolain toimeenpano, asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja Kanta-palveluiden
kehittäminen)

37. HANHIJOKI (TEAMS)
13.12.2021 Etunimi Sukunimi
37

38. 13.12.2021 Etunimi Sukunimi
38

39. Työvoimatarpeiden
ennakointi
Väestö vanhenee - mistä työntekijät?
Elina Pylkkänen

40. VÄESTÖ IÄN MUKAAN 1900–2017 JA
ENNUSTETTU 2018–2070
Lähde: Tilastokeskus

41. IKÄRYHMIEN OSUUS VÄESTÖSTÄ 1970–2017 JA
ENNUSTETTU OSUUS 2018–2070
Lähde: Tilastokeskus

42. TYÖVOIMA (15-74-v.) JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 42

43. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 43

44. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 44

45. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 45

46. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 46

47. TYÖVOIMAOSUUS 1989, 2010 JA 2018 (miehet ja naiset yht.)
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 47
Huom.
Työvoimaosuuden
kasvu vanhimmissa
ikäluokissa

48. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 48

49. Jos elinikä nousee, se aiheuttaa painetta julkisiin menoihin:
henkilöt ovat lyhyemmän aikaa nettomaksajina ja pidemmän aikaa
nettosaajina
Lähde: Kela

50. Keskituloisten osuus vähenee ja pieni- sekä hyvätuloisten
osuus työllisistä kasvaa (Lähde: OECD, 2017)
Change in percentage point change in share of total employment, 1995 to 2015
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 50
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Low skill Middle skill High skill

51. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 51

52. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 52

53. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 53

54. Etuus-, eläke- ja palkkatulon verotus,
kunnallisverot
54
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
0
2400
4800
7200
9600
12000
14400
16800
19200
21600
24000
26400
28800
31200
33600
36000
38400
40800
43200
45600
48000
50400
52800
55200
57600
60000
62400
64800
67200
69600
72000
74400
76800
79200
81600
84000
86400
88800
91200
93600
96000
98400
100800
103200
105600
108000
110400
112800
115200
117600
120000
122400
124800
127200
129600
132000
134400
136800
139200
141600
144000
146400
148800

55. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 55
65 – 74 –
vuotiaiden
työllisyyden
kehitys
Ruotsissa
2001 - 2020

56. Toimialoittainen ja
alueellinen
työvoimatarvekartoitus -
hanke
Hankkeen esittely
Elina Pylkkänen

57. Tavoite
• Työvoimatarpeen määrällinen ja laadullinen kartoitus
• Toimialoittain
• Alueellisesti
• Ajallisesti:
• Lyhyellä aikavälillä (nyt – 2v.)
• Keskipitkällä aikavälillä (2v – 5 v.)
• Pitkällä aikavälillä (6 v → )
• Tuotos:
• Työvoiman määrä ja osaaminen, niiden kehittyminen ajassa; työvoimavajeen määrä ja laatu
• Suositukset v. 2022 loppuun mennessä:
• Työvoiman osaamisen lisäämistarve ja keinot (koulutushankinnat)
• Koulutuspaikkojen ja –alojen aloituspaikkamäärä ja jakautuminen alueellisesti
• Työperäinen maahanmuuttotarve (koulutus ja suora työllistyminen)
• Työvoiman liikkuvuuden lisäämistarve (esim. asuntopolitiikka, liikkuvuusavustus)
• Muut lainsäädännön muutostarpeet (oppisopimuskoulutus, palkkatuki jne.)

58. Ohjausryhmä
OHJAUSRYHMÄN JÄSENET
• Työministeri Haatainen (pj.)
• OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
• Jäsenedustus:
• EK
• KT
• SY
• SAK
• STTK
• Akava
• Esittelijä ja sihteeristö toimialaryhmistä

59. Toimialaryhmät (soveltaen samaa luokitusta
kuin OPH:n ennakointimalleissa)
1. luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö
2. liiketoiminta ja hallinto
3. koulutus, kulttuuri ja viestintä
4. liikenne ja logistiikka
5. majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut
6. rakennettu ympäristö
(7. sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala, STM:n vastuulla)
8. teknologiateollisuus ja -palvelut
9. prosessiteollisuus ja -tuotanto

60. Toimialaryhmät
Toimialaryhmien vetovastuu
Avs Elina Pylkkänen (pj.) & johtaja Kirsi Heinivirta (JOTPA)
Toimialaryhmien sihteeristö
Sihteeristöön kuuluu TEM asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka työskentelee
kaikkien toimialaryhmien tietopohjan tuottamisessa, mallien rakentamisessa sekä
työvoimatarpeen laadullisessa ja määrällisessä arvioinneissa.
Edustus työnantaja- ja työntekijäliitoista (Akava, STTK, SAK, EK, KT)
Yksi edustaja kustakin liitosta / neuvottelujärjestöstä

61. Tietoaineiston kokoaminen, jalostus ja mallien
rakentaminen
• TEM:n asiantuntijoista koottu työryhmä, joka kokoaa eri tietolähteistä pohja-
aineistovaraston
• Tietolähteinä käytetään eri rekistereitä ja kyselyjä (TEM, TK, ammattiliitot) (työvoiman
tarjonta)
• Elinkeinotoiminnan toimialakohtainen tietopohja (työvoiman kysyntä)
• Aineistopohja päivitetään jatkuvasti reaaliaikaisesti
• Jalostetaan hyödynnettävään ja käyttäjäystävälliseen muotoon
• Tietopohjan rakentaminen mahdollistaa myös yleisemmin tiedolla johtamisen (ministeriö
vastuussa työllisyyspolitiikasta)
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 61

62. Hankkeen aikataulu ja resursointi
• Hankkeen aikataulu 1.11.2021 – 31.12.2022
• Toimialaryhmien työskentely aloitetaan heti, mutta alan työvoimavajeen määrittämässä
kiireellisyysjärjestyksessä
• Tietopohjan rakentaminen ja jalostaminen aloitetaan taustalla heti, eikä ole riippuvainen
toimialaryhmien kokoontumisaikatauluista
• Kootaan kaikki ministeriössä (TEM, OKM, OPH) käynnissä olevat vastaavat hankkeet ja
pyrkimykset työryhmien tueksi
• Toimialaryhmät kokoontuvat n. pari kertaa kuukaudessa; Ohjausryhmä toimialaryhmien etenemisen
mukaan
• Hanke toteutetaan virkatyönä; toimialaryhmillä ja ohjausryhmällä mahdollisuus kuulla ulkopuolisia
asiantuntijoita
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13.12.2021 62

64. Esihenkilötyö vanhustyössä –
näkökulmia ikäjohtamiseen
Hyvä veto -tutkimustuloksia
Jaana Laitinen, tutkimusprofessori
Tiina Koivisto, vanhempi asiantuntija
@laitinen_jaana, @koivisto_tiina

65. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden
turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto)
• Kehitämme vanhustyön arvostusta ja vetovoimaisuutta
parantamalla työntekijöiden hyvinvointia
• Nostamme eettisen kuormituksen puheenaiheeksi
• Lopputuloksena työhyvinvointia ja alan vetovoimaa parantava Hyvä veto –
toimintamalli vuonna 2023
Työterveyslaitoksen ja THL:n mukana yhteiskehittämisessä
• Soteorganisaatiot:
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote)
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY)
Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
• Ammattikorkeakoulut: Karelia, LAB ja XAMK
Hallituksen
Kansallisen
ikäohjelman
toimeenpa-
nohanke
www.ttl.fi/hyvaveto
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos
2.12.2021 65

66. 2.12.2021 66
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

67. • Johtaminen: valmentava johtaminen on tärkeää nuoremmille (<35 v ja 35-54 v),
mutta päätöksenteon oikeudenmukaisuus on tärkeää iäkkäimmille (>35 v).
Nämä suojaavat huonolta työkyvyltä.
• Laitinen ym. Julkaisemattomia tuloksia 2021
Huonoon työkykyyn yhteydessä olevat tekijät ikäryhmittäin
- tuloksia Mitä kuuluu 2020 -aineistosta
2.12.2021 © Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos 67

68. Nokela T, ym. 2021
• Yli puolet (58 %) hoitohenkilöstöstä uskoo jatkavansa työssä henkilökohtaiseen
eläkeikäänsä asti.
• Työssä jatkamisen aikeet olivat vähäisimmät alle 35–vuotiailla.
• Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemuksella on selkeä yhteys
hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeisiin
• Nokela ym. Hoitotiede 33(3) 142-153, 2021
2.12.2021 © Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos 68

69. Valmentava johtaminen tukee työntekijän kokemusta
Vapaaehtoisuudesta
Yhteenkuuluvuudesta
Kyvykkyydestä
Johtamisen oikeudenmukaisuus
• Menettelytapojen oikeudenmukaisuus (Leventhal, 1980)
• Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus (Biles&Moag, 1986)
Käsitteistä
2.12.2021 © Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos 69
Motivaation sisäistyminen
(mukaellen Martela&Jarenko 2015; Ryan&Deci 2017)

70. • Iäkkäimmillä (yli 55 v) vaihteleva työ suojasi huonolta työkyvyltä.
Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on tärkeää
nuorille työntekijöille työkyvyn näkökulmasta
2.12.2021 70
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

71. • Mutta ikääntymisen myötä huonon koetun terveyden merkitys lisääntyy
-> Parhaisiin tuloksiin työkyvyn edistämisessä päästään muokkaamalla työtä ja
työpaikan yhteisöllisyyttä ja kulttuuria siten, että ne tukevat työntekijöiden
toiminta-ja työkykyä työssä jatkamiseen osatyökykyisenäkin.
Huonoksi koettu terveydentila yhteydessä huonoon
työkykyyn kaikissa ikäryhmissä
2.12.2021 71
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

72. • Työn voimavarat, kuten työaikoihin vaikuttamismahdollisuudet, vaihteleva työ ja
itsenäinen työskentely (autonomia) suojaavat huonolta työkyvyltä.
• Työn vaatimukset, kuten työstressi (paljon vaatimuksia ja vähän hallintaa) ja työssä
paljon eettisiä ristiriitatilanteita (omien arvojen vastaisia päätöksiä tai toiminta
vastoin työpaikan sääntöjä) heikentävät kaiken ikäisten sote-työntekijöiden
työkykyä
• Huono koettu terveys on voimakkaasti yhteydessä huonoon työkykyyn ja
vanhenemisen myötä tämä yhteys voimistuu.
• Laitinen ym. Julkaisemattomia tuloksia 2021
Vaikuttamalla yhteen tai kaikkiin näihin tekijöihin johdat työkykyä ja työhyvinvointia.
Sote-työntekijöiden huonoon työkykyyn itsenäisesti
yhteydessä olevia tekijöitä - tuloksia Mitä kuuluu 2020 -
aineistosta
2.12.2021 72
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

73. Julkaisemattomia havaintoja
työpajoista
2.12.2021 73

74. 2.12.2021
Työajan käyttö
• Rekrytoiminen vie liikaa työaikaa - tunnistetaan muut johtamistyön tarpeet
• Vanhustyön imagon nostaminen valtakunnallisesti on tärkeää
Ikäjohtaminen
• Eri-ikäisten johtamistaitoa tarvitaan
• Esimiehen tukea ja läsnäoloa kaivataan arjessa
• Työaikajärjestelyihin kaivataan joustoa
Arjen kokemuksia esihenkilötyössä
74
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

75. Osaamisen johtaminen
• Esihenkilön pelisilmä auttaa eri vahvuuksien huomioimisessa; vaatii oman aikansa oppia
tuntemaan työntekijöitä
• Esimiestyössä tarvitaan muutoksessa johtamisen taitoa
• Työntekijät tarvitsevat esihenkilön tukea työn kehittämiseen ja digiosaamiseen
Esihenkilöiden oma jaksaminen
• Esihenkilöiden vertaistuella on suuri merkitys
Arjen kokemuksia esihenkilötyössä (jatkuu)
2.12.2021 75
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

76. Hyvä työkyky ja hyvinvointi takaavat
hyvän työssä suoriutumisen.
Panosta näihin.
• Mahdollista ja kehitä hyvää johtamista,
• Vähennä työn kuormitustekijöitä,
• Lisää työn voimavaratekijöitä,
• Hoidetaan hyvin työkykyä heikentävät
terveysongelmat ja muokataan työtä työkykyä
vastaavaksi.
2.12.2021 76
© Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos

77. Panostaminen työkyvyn ja
työhyvinvoinnin edistämiseen
on hyödyllistä, koska se
1) ehkäisee huonoa työkykyä,
2) pidentää sote-työntekijöiden työuria ja
3) vaikuttaa työvoiman riittävyyteen sotessa.
Näin voidaan vaikuttaa myös alan pito- ja
vetovoimaisuuteen.
2.12.2021 © Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos 77

78. Miten tutkimustieto siirretään
käytäntöön

79. 2.12.2021 © Laitinen ja Koivisto, Hyvä Veto -hanke, Työterveyslaitos 79

80. @tyoterveys
@fioh
Tyoterveyslaitos
tyoterveys
ttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos!
Osallistu sinäkin
#HyvääSotea –somekampanjaamme

81. Kommenttipuheenvuoro
- lähihoitajien näkemyksiä
Väestö vanhenee – mistä työntekijät webinaari 2.12.2021
Minna Aittakallio asiantuntija SuPer

82. Miten 3 vuoden päästä asiat olivat paremmin? Mitä piti tapahtua:
Työhyvinvointiin liittyvät asiat:
- Työpaikan ilmapiiriin kiinnitettiin erityistä huomiota
- Vaikuttaminen työvuoroihin
- Asenteen muutos
Johtaminen:
- Vastuiden selkeyttäminen
- Osallistaminen
- Ammattiylpeyden nostaminen
- Täydennyskoulutukseen kannustaminen
Työkyky:
- Tarpeeksi hoitajia -> eettinen työkuorma pienenee ja aikaa kehittämistyölle, kuntouttavalle
työotteelle
Minna Aittakallio, asiantuntija, SuPer
2.12.21 Väestö vanhenee webinaari

83. Esihenkilötyö vanhustyössä –
näkökulmia ikäjohtamiseen
Työnantajan näkökulmia/ toimialajohtaja
Anu Olkkonen-Nikula, Päijät-Hämeen
hyvinvointiyhtymä

84. Mitä tehtiin?
• Tilanteen tunnistaminen ja tunnustaminen
• Henkilöstöstrategia
• Vahva työnantajakuva
• Vankka osaaminen
• Luja yhteishenki
• Laadukas toiminta
• Turvattu työhyvinvointi
• Reilu johtaminen
• Henkilöstön saatavuuteen liittyvät monimuotoiset toimenpiteet
• Johtamisen parantaminen – valmentava johtaminen, esimiestyö palveluna
Työhyvinvointi vanhustyön haasteena

85. • Henkilöstömitoituslaki on edelleen voimassa
• Henkilöstön saatavuudessa on edelleen jonkin
verran haasteita
• Henkilöstörakenteessa tehty moninaisia muutoksia
• Henkilöstön kanssa tehdään yhdessä
keittämistyötä
• Henkilöstön kanssa käydään vuorovaikutteista
keskustelua ja jatkuva toimintojen ja työtapojen
parantaminen on arkipäivää
• Asiakaslähtöinen ajattelu on arkipäivää
• Esimiestyö koki valtavan murroksen
• Esimies on sparraaja ja mahdollistaja
• Otettu käyttöön laajalti
työhyvinvointikeskustelut
• Mahdollistettu oman näköinen työn
tekeminen
• Yhdessä olemme enemmän!
Systemaattinen vuorovaikutteinen ja valmentava
johtaminen

86. Kiitos!
Twitter @OlkkonenAnu

87. 13.12.2021 Onnistunut kotona asuminen
IKÄÄNTYVÄ
Tyytyväisesti ja hyvinvoivana kotona.
Sopivan yhteisöllisesti,
halutessa muiden kanssa.
Toimintakykyisenä. Turvallisesti.
Tarvittaessa palvelujen tukemana.
Onnistuneen kotona asumisen
tukeminen – teknologiset ratkaisut
apuna
Saara Hassinen, Terveysteknologia ry
Anna Haverinen, Kuntaliitto

88. Miltä näyttää onnistunut kotona asuminen
vuonna 2040 ja miten sinne päästään?
Heidi Anttila (THL), Saara Hassinen (Terveysteknologia ry),
Anna Haverinen (Kuntaliitto), Marketta Niemelä (VTT) ja Katja Pulli (THL)
Virtuaaliset kokemukset
Yhteys toisiin ihmisiin
Muistot
Voimaantuminen
Merkityksellisyyden kokemus
Vastuullisesti ja eettisesti
Kuvat: Freepik Storyset

89. Näinkö vuonna 2040?
Yksinäinen
muistisairas
kotona, voimakas
turvattomuuden tuntu
Liikuntakyvyn
heikkeneminen
ja liikunnan
vähäisyys
Univaikeus
Ymmärtämisen
ja puheen
vaikeus
Huono
ravitsemus
IDEAKORTIT
pelaa tulevaisuutesi paremmaksi
Kuvat: Freepik Storyset

90. Esimerkkejä ideakorteista
Tietoperustaiset profiilit
• Kokoaa geeni- ja
elämäntapatietoa
ratkaisuista ja
muodostaa niistä
ihmisen digitaalisen
kaksosen.
• Tämän avulla luo
palvelusuosittelun,
joka on peruste seniorisetelille.
• Toimii myös perustana vaikuttaville
terveydenhuollon päätöksille.
Hybridineuvola
• Hybridineuvolassa
seurataan ja tuetaan
terveyttä ja
hyvinvointia, ja
tunnistetaan nekin,
joilla on riski jäädä
palvelujen ulkopuolelle.
Neuvola ja chatbotti jakavat tietoa:
• Teknologioista ja palveluista
• Työmahdollisuuksista, vapaaehtois-
työstä, pienyrittäjyydestä
• Paikallisista vapaaehtoisavustajista
• Seniorisetelistä
Kuvat: Freepik Storyset

91. Lisää ideakortteja
Palvelukiekko
• Omasta palvelukiekosta
jokainen voi aktivoida
haluamansa tuet.
• Toimintakyky määrittelee
kiekon valikoiman,
joita ovat mm.
kuljetuspalvelu, avustaja,
kotihoito, kotona
asumista tukeva teknologia ja
apuvälineet.
• Henkilökohtaisella budjetilla eli
seniorisetelillä rahoitetaan henkilön
itse valitsemat palvelut.
Terveysteosta palkkio
• Itselle tehdystä
terveysteosta
toimintakyvyn hyväksi
saa hyvitystä tai palkkion.
Apuna kotona tehtävät
testit, joista tieto siirtyy
palveluihin.
• Bonuksia Senioriseteliin:
Verovähennys, museokortti,
kirjastossa 2 vko enemmän laina-aikaa,
vapaalippu uimahalliin,
ilmaiset kahvit, 2 kk äänikirjapalvelu,
bussiliput halvemmalla.
Kuvat: Freepik Storyset

92. Vielä muutama ideakortti
Arjessa pärjäämistä tukevat ratkaisut
Oppivat ja personoidut ratkaisut kuten:
• Apuvälineet, ravitsemus-sovellus,
ranneke (liikkuminen, nukkuminen),
älylasit tukiälyllä, kevyt exoskeleton
tuomaan voimaa ja tasapainoa
• Kotona tehtävät testit (tieto siirtyy
palveluihin), suolistosensori
• Henkilökohtaisen genotyypin ja
epigenetiikan mukainen ravinto ja lääkitys
• Palvelurobotit ja ihmisen digitaalinen kaksonen
Virtuaali- ja laajennettutodellisuus:
• Virtuaalimatkat, virtuaaliharrastukset ja -kohtaamiset
• Oma avatar
Kotibotit
Kodin monitoimirobotti:
• Siivoaa, hakee tavaroita,
poimii esineitä, hoitaa
pyykit, toteuttaa lääkehoitoa
• Toimii jumppaohjaajana tai etäfysioterapeutin
työkaluna.
• Kotibotin avulla tilatut ruoat ja lääkkeet
toimitetaan dronella kotiovelle.
OmaBotti
• Voi olla osa monitoimirobotti tai erillinen
ratkaisu.
• Saa yhteyden omaan lääkäriin, terapeutiin tai
hoitajaan.
Kuvat: Freepik Storyset

93. Ihmiset keskiössä
93
13.12.2021
Ikääntyneen, omaisten
ja ammattilaisten
TARPEET
VAIKUTUKSET
ikääntyvän ja ammattilaisen
hyvinvointiin sekä
talouteen.
IKÄÄNTYVÄ ottaa omat
voimavaransa käyttöön.
OMAINEN auttaa
mahdollisuuksiensa
mukaisesti. Irti huolen
taakasta.
AMMATTILAINEN turvaa ja
auttaa ammattitaitoisesti ja
itsekin hyvinvoivasti.
VAPAAEHTOINEN auttaa
saaden sisältöä elämäänsä.
Onnistunut kotona asuminen
Mihin ammattilaisen
osaaminen
kannattaa
kohdentaa?

94. Yhteistä vastuunkantoa
94
13.12.2021
YHTEISTYÖ kaikkien
toimijoiden kesken.
VALTIO laatii ikääntyviä
koskevat säädökset, rahoittaa
toimintaa. Hyötyy tuloksista.
KUNTA/HYVINVOINTIALUE
hallitsee vanhustenhuollon
kokonaisuuden, toimii
palvelujen vastuullisena
järjestäjänä. Hyötyy tuloksista.
PALVELUTUOTTAJA hyödyntää
tarpeet ja kokemukset, oman
osaamisen ja ratkaisut
laadukkaiden palvelujen
vastuullisena tuottajana.
JÄRJESTÖT tukee
vapaaehtoisvoimin ja palveluin.
TEKNOLOGIATOIMITTAJA tuo
ratkaisuja - tuotteita ja palveluja
- arjen tarpeiden pohjalta
hyödyntäen yhteistyötä
tutkimuksen ja rahoittajien
kanssa.
OPPILAITOKSET varmistaa
ammattilaisten ammattitaidon
perustan ja osallistuu
yhteiskehittämiseen
Onnistunut kotona asuminen
Hyvä
tekemise
n
meininki!

95. Miten?
Innovatiivisia ja vaikuttavia ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin yhdessä
etsien ja kehittäen
95
13.12.2021
YMMÄRRYS INVESTOINNISTA
PITKÄAIKAISENA HYÖTYNÄ
TEKNOLOGIA OSAKSI
KOKONAISRATKAISUA
• Kotihoidon teknologiat
vaikuttavasti käyttöön.
• Kannusteet ratkaisujen
käyttöön ja kehittämiseen.
• Toimintamallit ratkaisujen
käyttöönottoon (KATI-
ohjelma).
• Ratkaisujen
käyttökoulutus ja käytön
tuki.
Onnistunut kotona asuminen
HYVINVOIVA AMMATTILAINEN
VASTUULLISUUS OSANA
KAIKKEA TEKEMISTÄ

96. 13.12.2021 Etunimi Sukunimi
96

97. 13.12.2021
Onnistunut kotona asuminen
Kiitos!
Saara Hassinen, Terveysteknologia ry
saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi
Anna Haverinen, Kuntaliitto
anna.haverinen@kuntaliitto.fi
Onnistuneen kotona asumisen
tukeminen – teknologiset ratkaisut
apuna

98. OSALLISTUJIEN PALAUTE WEBINAARISTA 2.12.2021
13.12.2021 Etunimi Sukunimi
98

99. KIITOS!