Tieteen tila 2018 -katsauksen tulosten esittely

© SUOMEN AKATEMIA | TIETEEN TILA 20181
Tulosten ja
suositusten
esittely
Heikki Mannila
10.12.2018

Tieteen tila -selvitysten tavoitteet ja aineistot
• Tuottaa materiaalia, joka
• Tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä
• Vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa
• Mitä tarkastellaan
• Tutkimuksen henkilöstövoimavarat ja rahoitus
• Julkaisutoiminta ja julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus
• Erityistarkasteluina vuonna 2018
- Kansallinen tavoite 4 %:n t&k-intensiteetistä
- Ilmiöpohjaiset ja tieteen sisäiset muutostekijät

Kiitokset
• Ohjausryhmä: Erja Heikkinen, Anni Huhtala, Keijo Hämäläinen, Lea Kauppi,
Jukka Mönkkönen, Ilkka Niemelä, Marita Niemelä, Heikki Ruskoaho, Heikki
Mannila
• Tieteen tila 2016 -katsauksesta saatu palaute
• Tieteen muutostekijöitä ja nousevia tutkimusalueita kartoittaneiden työpajojen
osallistujat, puheenjohtajat ja järjestäjät
• Tieteen tila -katsauksen käsikirjoitusta kommentoineet
• Bibliometrinen laskenta: Yrjö Leino, CSC
• Toimittajat: Otto Auranen, Paula Leskinen, Jussi Alho, Anu Nuutinen, Samuli
Hemming

Keskeiset aineistolähteet
• Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: https://vipunen.fi
• Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovaatiotoiminnan tilastot
• OECD:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastot

Joitakin keskeisiä havaintoja
• Tieteen taso bibliometrisen indikaattorin valossa on kohonnut 2010-luvulla.
• Julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri
• Kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on suurempi kuin
kotimaisten julkaisujen
• Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä
korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa.
• Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa vähentyneet

• Pysyväisluontoisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus vaihtelee paljon
yliopistojen välillä.
• Ulkomaalaisten osuus on kasvanut erityisesti yliopistojen määräaikaisissa
tehtävissä.
• Naisten osuus on kasvanut yliopistojen pysyväisluontoisissa tehtävissä.

• Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut.
• Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja osaamisen
keskittymät (ekosysteemit) ohjaavat kehitystä entistä enemmän;
tarkastelun datapohja kaipaa täydennystä.
• Digitalisaatio ja avoin tiede muuttavat tiedettä merkittävästi.

Suositukset
• Ihmiset tekevät tieteen: vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja hyviä
rekrytointimenettelyjä tarvitaan korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden
houkuttelemiseksi.
• Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät
ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät
profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Keskittymien rakentamista ja
kehittymistä tulee tukea vahvasti rahoitusratkaisuilla.
• Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin tutkimuksen ja opetuksen
kehittämisessä tulee tarttua tarmokkaasti.

Yksityiskohtaisemmin:
julkaisut, rahoitus, henkilöstö

Top 10 -indeksi tieteen tason bibliometrisenä indikaattorina
• Tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen
suhteellista osuutta.
• Kunkin tieteenalan keskitaso maailmassa (Web of Science -pohjaisessa
aineistossa) on 1.
• Viittausmäärä on normalisoitu tieteenalan ja julkaisuvuoden mukaan.
• Antaa yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun.
• Ei yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta.
• Tuoreimmat tiedot: vuosien 2012-2015 julkaisut ja niihin kertyneet viittaukset
vuoden 2017 loppuun asti

Suomen julkaisujen top 10 -indeksi on noussut 2010-luvulla
Results presented here are derived
from the Web of Science ® prepared
by CLARIVATE ANALYTICS ®, Inc.
(Formerly the IP & Science business
of Thomson Reuters®), Philadelphia,
Pennsylvania, USA: © Copyright
CLARIVATE ANALYTICS ® 2018. All
rights reserved. Results are taken with
permission from the bibliometric
analysis system provided by CSC - IT
Center for Science Ltd., Espoo,
Finland .
Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -
pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC
Oy, 2018.

Huomautuksia
• Nousua nähtävissä 2010-luvulla
• Edellisessä katsauksessa havaittu nousu on jatkunut
• Muutoksen suunta on hyvä
• Monet keskeiset verrokkimaat edelleen selvästi edellä
• Muutokset ovat aina monien pitkäjänteisten tekijöiden tulosta
• Bibliometriset indikaattorit: yksi näkymä tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun
• Eivät anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta
• Ilmiöpohjaisuuden sekä tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien)
tarkastelu edellyttää menetelmällistä kehitystyötä
• Yksityiskohtaisempia organisaatio- ja tieteenalakohtaisia tuloksia raportissa sekä
opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta (vipunen.fi)

Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin
kotimaiset julkaisut Suomessa ja kaikissa verrokkimaissa
Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2018.
Kansainvälinen
yhteisjulkaisu
2002–2005
Kansainvälinen
yhteisjulkaisu
2012–2015
Kotimaiset
julkaisut
2002–2005
Kotimaiset
julkaisut
2012–2015
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
Top10-indeksi
Maailmankeskitasoon1.

Suomen ja verrokkimaiden asukaslukuun suhteutetut julkaisumäärät,
julkaisumäärien suhteellinen muutos ja maan osuus maailman Web of Science
-julkaisuista vuosina 2002–2005 ja 2012–2015.
Lähteet: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2018; OECD Main Science and Technology Indicators (24.7.2018 julkaistu aineisto),
http://www.oecd.org/sti/msti.htm.
Ositettu
julkaisumäärä /
100 000 asukasta
Suhteellinen
muutos
Osuus maailman
julkaisuista (ositettu)
Maa 2002–2005 2012–2015 02/05–12/15 2002–2005 2012–2015
Alankomaat 443 662 1,5 1,8 % 1,5 %
Belgia 360 534 1,5 1,0 % 0,8 %
Irlanti 290 523 1,8 0,3 % 0,3 %
Iso-Britannia 443 539 1,2 6,8 % 4,8 %
Itävalta 328 493 1,5 0,7 % 0,6 %
Kiina 16 85 5,2 5,5 % 15,9 %
Norja 387 700 1,8 0,5 % 0,5 %
Ranska 275 357 1,3 4,4 % 3,2 %
Ruotsi 567 748 1,3 1,3 % 1,0 %
Saksa 302 425 1,4 6,2 % 4,7 %
Suomi 510 694 1,4 0,7 % 0,5 %
Sveitsi 621 918 1,5 1,2 % 1,0 %
Tanska 481 833 1,7 0,7 % 0,6 %
Yhdysvallat 381 456 1,2 28,7 % 20,0 %

Yliopistojen kokonaisrahoitus, valtionrahoitus ja tutkimuksen
rahoituslähteet vuosina 2013–2017
Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; Opetushallinnon
tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Talous (opetus- ja
kulttuuriministeriön tiedonkeruun aineisto); Vuosien 2015–2018 yhdistelmät
ajantasaisista talousarvioista sekä talousarvioesitys vuodelle 2019 (vuosien
2013–2017 tilinpäätöstiedot yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta
sisältäen ALV-kompensaation) » http://budjetti.vm.fi.

Tutkimustyövuosien indeksoitu kehitys yliopistoissa ja
valtion tutkimuslaitoksissa vuosina 2012–2017
Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017 (verkkojulkaisu); Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Korkeakoulutus ja t&k-
toiminta, Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Tilastokeskuksen aineisto); Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö (opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun aineisto).
Yliopistojen tohtorit
Yliopistojen koko
tutkimushenkilöstö
Tutkimuslaitosten
tohtorit
Tutkimuslaitosten koko
tutkimushenkilöstö
Tutkimustyövuosien indeksoitu kehitys, 2012=100
50
60
70
80
90
100
110
120
2012 2013 2014 2015 2016 2017

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön rakenteen muutos
2012 2017 Muutos
Tutkijakoulutettavat ym. 7 190 5 859 - 19 % (uraporras I)
Tutkijatohtorit ym. 3 348 3 909 +17 % (uraporras II)
Pysyväisluontoinen henkilöstö 6 227 6 310 + 1 % (uraportaat III ja IV)
III: yliopistonlehtori, apulaisprofessori ym. 3 624 3 956 +9 %
IV: professori ym. 2 603 2 354 -10 %
(III−IV: paljon vaihtelua yliopistojen välillä; tenure track -järjestelmien tulo)
Yhteensä 16 765 16 079 - 4 %
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö.

Pysyväisluontoisen ja määräaikaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön
henkilötyövuodet – paljon vaihtelua yliopistojen välillä
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö.
I–II htv III–IV htv (I–II) / (III–IV)
Yliopisto 2012 2017 2012 2017 2012 2017
Tampereen teknillinen yliopisto 886 748 229 200 3,9 3,7
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 340 351 174 158 2,0 2,2
Aalto-yliopisto 1 755 1 396 751 679 2,3 2,1
Hanken Svenska handelshögskolan 53 68 66 66 0,8 1,0
Oulun yliopisto 1 031 1 065 522 479 2,0 2,2
Åbo Akademi 489 383 208 180 2,4 2,1
Vaasan yliopisto 154 140 103 102 1,5 1,4
Jyväskylän yliopisto 903 867 551 577 1,6 1,5
Helsingin yliopisto* 2 360 2 103 1 631 1 718 1,4 1,2
Itä-Suomen yliopisto 785 744 630 689 1,2 1,1
Turun yliopisto 1 040 1 110 591 655 1,8 1,7
Tampereen yliopisto 521 537 499 509 1,0 1,1
Lapin yliopisto 192 214 80 84 2,4 2,5
Taideyliopisto 29 43 192 213 0,2 0,2
Kaikki yliopistot yhteensä 10 538 9 769 6 227 6 310 1,7 1,5

Erityistarkastelut 2018
• Tavoitteena 4 %:n t&k-intensiteetti
- Taustalla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotavoite: tutkimus- ja kehittämistoiminnan
menojen osuus 4 % BKT:sta vuonna 2030
- Suomen vetovoima tki-toiminnassa (osaamiskeskittymät, osaavat tekijät) keskeistä
- tarkasteluja
- Suomen t&k-intensiteetti kv. vertailussa
- Suomen t&k-menojen rakenne
- Osaava työvoima (tohtorit, t&k-työtä tekevät) eri sektoreilla
• Ilmiöpohjaiset ja tieteen sisäiset muutostekijät
- Kokeileva tarkastelu

Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen
on laskenut
Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators (24.7.2018 julkaistu aineisto), http://www.oecd.org/sti/msti.htm
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
%
Suomi ja valitut Euroopan maat sekä Israel
Israel
Ruotsi
Sveitsi
Itävalta
Tanska
Suomi
Belgia
Alankomaat
Norja
Irlanti
T&k-menojen osuus
bruttokansantuotteesta

Suomen t&k-menojen kehitys: palkkaus- ja muut menot
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Yhteensä
Muut toimialat
Elektroniikka-,
tietokone- ja
sähkölaitealan
teollisuus
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
Yritysten tutkimus- ja
kehittämistoiminnan palkkausmenot
(milj. euroa)
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
Yritysten tutkimus- ja
kehittämistoiminnan muut kuin
palkkausmenot (milj. euroa)
Erikseen on tarkasteltu Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaista elektroniikka-, tietokone- ja sähkölaitealan teollisuutta sekä muita toimialoja.

T&k-henkilöstön koulutusaste sektoreittain vuonna 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Korkeakoulusektori Yrityssektori
Julkinen sektori
ja YVT Sektorit yhteensä
Koulutus Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %
Tohtori 10 468 37 2 226 6 2 238 31 14 932 21
Lisensiaatti 600 2 468 1 241 3 1 309 2
Yliopistotutkinto 11 241 40 17 809 48 3 058 43 32 108 44
Ammattikorkeak. 1 630 6 11 768 32 643 9 14 041 19
Muu koulutus 4 216 15 5 061 14 979 14 10 256 14
Yhteensä 28 155 100 37 307 100 7 159 100 72 621 100
Taulukossa on esitetty t&k-henkilöstön lukumäärä (lkm) sekä koulutusasteen henkilöiden osuus sektorin koko t&k-henkilöstöstä (%).

Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja
osaamisen keskittymät ohjaavat kehitystä entistä enemmän
• Tutkimuksen ja osaamisen keskittymät
- Laaja joukko toisiinsa kytkeytyviä tutkimusnäkökulmia ja -hankkeita
- Usein monta organisaatiota eri sektoreilta, monipuolinen ja osin jaettu
tutkimusagenda
- Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, usein monitieteisiä ja ilmiöpohjaisia
- Tutkimuksen ja osaamisen ekosysteemejä
- Luovat pohjan innovaatio- ja kasvuekosysteemeille
- Tutkimus ja opetus
• Ilmiöpohjaisuus
• Datapohja kaipaa täydennystä: keskittymien tunnistaminen ja analyysi

SUOSITUKSET

Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät
ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät
profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Keskittymien rakentamista
ja kehittymistä tulee tukea vahvasti rahoitusratkaisuilla.
Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin
tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä
tulee tarttua tarmokkaasti.
Ihmiset tekevät tieteen: vetovoimaisia toimintaympäristöjä
ja hyviä rekrytointimenettelyjä tarvitaan korkeatasoisten
tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi.
Suositukset

Ihmiset tekevät tieteen:
vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja hyviä rekrytointimenettelyjä
tarvitaan korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi.
• Henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytoinnit ovat
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tärkeimmät
päätökset.
• Kansallinen, kansainvälinen ja sektorien välinen
liikkuvuus edistää tutkimuksen laatua,
vaikuttavuutta ja uudistumista: urajärjestelmien,
rekrytointikäytäntöjen ja rahoitusmenettelyjen tulee
tukea liikkuvuutta.
• Monitieteisyyden ja ilmiöpohjaisuuden merkitys
tutkimuksessa kasvaa; tämä tulee ottaa
rekrytoinneissa huomioon.
• Tieteenalakohtaisen laadun merkitys ei
kuitenkaan vähene.
• Rekrytoinneissa tulee määrällisten
indikaattorien sijasta arvioida monipuolisesti
tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja
vaikuttavuutta.
• Tutkijankoulutuksen tulee antaa hyvät ja
monipuoliset valmiudet vaativiin, laaja-alaisiin ja
muuttuviin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin
yhteiskunnan eri sektoreilla.

Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja
osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle.
Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.
Keskittymien rakentamista ja kehittymistä tulee tukea vahvasti
rahoitusratkaisuilla.
• Menestyksekkäät tutkimuksen ja osaamisen keskittymät rakentuvat
nykyisin usein ilmiöpohjaisesti.
• Tällaiset keskittymät ovat olennaisia 4 prosentin t&k-intensiteetin
saavuttamisessa.
• Keskittymien kehittyminen vaatii tutkimusorganisaatioiden vahvaa
profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä.
• Rahoitusratkaisuilla tulee merkittävästi tukea tällaisten keskittymien
rakentamista ja kehitystä.

Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin
tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä
tulee tarttua tarmokkaasti.
• Digitalisaatio muuttaa sekä tutkimusta että opetusta
syvällisesti ja nopeasti.
• Avoin tiede, joka sisältää avoimen julkaisemisen, datan ja avoimet
menetelmät, parantaa tutkimuksen laatua ja laajentaa tutkitun
tiedon käyttöä yhteiskunnassa. Uusia käytäntöjä tulee edistää
vahvasti.

Tieteen tila -selvitykset jatkossa
• Jatkossa kahden vuoden välein julkaistavista Tieteen tila -kokonaisuuksista
luovutaan
• Siirrytään jatkuvampaan aineiston tuotantoon ja koostamiseen
• Tavoite entinen: tuottaa materiaalia, joka
• Tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä
• Vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa
• Keskustelut uusista toimintamuodoista käynnistymässä

www.aka.fi/tieteentila

Tieteen tila 2018 -katsauksen tulosten esittely

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Similaire à Tieteen tila 2018 -katsauksen tulosten esittely

Similaire à Tieteen tila 2018 -katsauksen tulosten esittely (20)

Tieteen tila 2018 -katsauksen tulosten esittely