Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Tyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitys

59 vues

Publié le

Varman ylilääkärin Jan Schugkin esitysmateriaali työkyvyttömyyden ja työkykyjohtamisen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Tyokyvyttomyyden yhteiskunnallinen merkitys

  1. 1. Työkyvyttömyyden ja työkykyjohtamisen yhteiskunnallinen merkitys - Mikä on erikoissairaanhoidon rooli? Ylilääkäri Jan Schugk, Työeläkevakuutusyhtiö Varma 22.5.2019 1 @jan_schugk
  2. 2. Pitkät sairauspoissaolot ovat lähteneet jälleen kasvuun 2 @jan_schugk
  3. 3. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet erityisesti naisilla 3 @jan_schugk
  4. 4. Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet Lähde: Eläketurvakeskus 0 2 500 5 000 7 500 10 000 12 500 15 000 17 500 20 000 22 500 25 000 27 500 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 0 25 000 50 000 75 000 100 000 125 000 150 000 175 000 200 000 225 000 250 000 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikunta- elintensairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Muut sairaudet Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2018 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) 4 @jan_schugk
  5. 5. Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (19 900) Lähde: Eläketurvakeskus Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Alle 35-vuotiaat 35–44-vuotiaat 45–54-vuotiaat 55–62-vuotiaat 33 % 31 % 7 % 29 % 10 % 12 % 23 % 55 % Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin 5 @jan_schugk
  6. 6. Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle (määräaikaiset ja pysyvät) siirtyneet Lähde: Eläketurvakeskus6 @jan_schugk
  7. 7. Työeläkejärjestelmästä vuosina 1996–2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 7 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Hermoston sairaudet Kasvaimet Vammat ja myrkytykset Hengityselinten sairaudet Umpieritys- yms. sairaudet Muut sairaudet Lähde: Eläketurvakeskus@jan_schugk
  8. 8. Työeläkejärjestelmästä vuosina 1996–2018 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Masennus (F32,33) Muut mielialahäiriöt (F30,31,34–39) Skitsofrenia yms. (F20–29) Neuroosit yms. (F40–48) Päihteet (F10–19) Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt (F60–69) Muut mielenterveyssyyt Lähde: Eläketurvakeskus8 @jan_schugk
  9. 9. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisujen* lukumäärä ja hylkäysten osuus sektorin mukaan vuosina 2005–2018 0 5 10 15 20 25 30 35 0 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 18 000 21 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Hylkäys-%Ratkaisut 0 5 10 15 20 25 30 35 0 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 18 000 21 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Hylkäys-%Ratkaisut Yksityinen sektori Julkinen sektori Ratkaisujen lukumäärä Hylkäysten osuus, % *Uusia hakemuksia koskevat ratkaisut Lähde: Eläketurvakeskus9 @jan_schugk
  10. 10. Mistä näin nopea työkyvyttömyyden lisääntyminen voi johtua? 10 • Mahdollisia selityksiä • Työllisyysasteen nousu • Vanhuuseläkeiän nousu • Aktiivimalli ja muut sosiaaliturvan muutokset • Terveystilanteen, erityisesti mielenterveyden heikkeneminen • Sairauskäyttäytymisen muutokset, ylidiagnostiikka • Muutokset/puutteet hoitokäytännöissä ja hoidon saatavuudessa • Muutokset työelämässä, epävarmuuden lisääntyminen • Suorituspaineet, itseohjautuvuus, jatkuva vertailu, some, valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen, odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita, vapaa-ajan ylisuorittaminen, niukka palautuminen…. • FAKTA: Kukaan ei tiedä tarkalleen! @jan_schugk
  11. 11. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2018 sairauspääryhmittäin Lähde: Eläketurvakeskus Yksityinen Julkinen Yhteensä Sairauspääryhmä sektori sektori milj. € milj. € milj. € % Tartunta- ja loistaudit 4 1 5 0,3 Kasvaimet 49 23 72 4,0 Umpieritys- yms. sairaudet 23 9 32 1,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 471 233 704 38,9 Hermoston sairaudet 123 53 176 9,7 Silmän sairaudet 16 7 23 1,3 Korvan sairaudet 4 3 6 0,3 Verenkiertoelinten sairaudet 102 31 133 7,4 Hengityselinten sairaudet 16 6 22 1,2 Ruuansulatuselinten sairaudet 11 4 15 0,8 Ihon ja ihonalaiskudosten sairaudet 5 2 7 0,4 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 334 154 488 27,0 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 5 2 7 0,4 Synnynnäiset epämuodostumat 8 4 12 0,7 Vammat, myrkytykset yms. 64 19 83 4,6 Muut sairaudet 10 12 22 1,2 Yhteensä 1 243 564 1 807 100,0 11 @jan_schugk
  12. 12. Työkyvyn viitekehys
  13. 13. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin terveys ja sairaus 13 @jan_schugk
  14. 14. Ei pysty, ei osaa, ei uskalla, ei halua @jan_schugk14
  15. 15. Sairauspoissaolojen kustannuksista
  16. 16. Sairauspoissaolopäivä maksaa noin 350 euroa • Eri arvioiden mukaan mukaan yhden poissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 350 euroa. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella eri yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti: 100 eurosta aina 500 euroon päivältä • Sairauspoissaolojen kustannukset koostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksetut palkat ja välillisiä muun muassa tuotannon tai palvelujen heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset • On tavallista, että välillisiä vaikutuksia ja kustannuksia aliarvioidaan tai niitä ei huomata laskea • Kustannuksia aiheutuu myös työterveyshuollosta ja työtapaturmavakuutuksesta 16 @jan_schugk
  17. 17. Työkykyjohtamisen peruselementit
  18. 18. Työkykyjohtamisen peruspalikat • Toimiva työterveysyhteistyö • Sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö, seuranta ja hallinta • Varhainen puheeksi ottaminen • Tuettu työhön paluu ja työn muokkaaminen • Terveysriskien kartoittaminen ja riskeihin puuttuminen • Terveyttä ja hyvinvointia edistävien elämäntapojen tukeminen ja edistäminen 18 @jan_schugk
  19. 19. Työhön paluun tukemisen keinovalikoima
  20. 20. Työhön paluun tukeminen Työterveysneuvottelu Työn järjestelyt Osasairauspäiväraha Työkokeilu Työhön valmennus Uudelleen koulutus Osatyökyvyttömyyseläke 20 @jan_schugk
  21. 21. Työeläkekuntoutus Mitä Tavoitteena tukea työntekijää jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta Työkokeilut, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus, elinkeinotuki Työkyvyttömyyden uhka/ kuntoutustuella olevat Työelämään vakiintunut, yhteys työelämään säilynyt Ansioita väh. 34 960,56 € viiden edeltävän vuoden aikana Pitää voida estää tai siirtää henkilön työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa Kenelle Yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa Kuntoutuskumppaniverkosto Miten 21 @jan_schugk
  22. 22. Kuntoutuksen kustannukset vuosina 2002-2018*), milj. euroa 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuntoutuspalvelukulut Toimeentulokorvaus 41 167 *) Kuntoutuskustannukset ovat vuoden 2018 tasossa. Lähde: Eläketurvakeskus22 @jan_schugk
  23. 23. Eläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeus Kaikki Kuntoutushakemus Vuonna 2018 työeläkekuntoutuksensa päättäneet *) 63 45 70 6 7 6 20 32 15 5 4 5 6 12 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palasi töihin Jatkaa opiskelua tai jäi työttömäksi Kuntoutus keskeytyi Osatyökyvyttömyyseläke Täysi työkyvyttömyyseläke 7 677 5 389 2 288 *) Ei sisällä ’tehtiin vain selvitys’-tapauksia Lähde: Eläketurvakeskus23 @jan_schugk
  24. 24. Nuorena alkanut työkyvyttömyyseläke voi johtaa elinikäiseen köyhyyteen Ikäryhmä Lukumäärä Keskimääräinen eläke € 16-19 1300 755 20-24 4600 759 25-29 6400 793 30-34 6700 858 Lähde: Eläketurvakeskus Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke ikäryhmittäin 31.12.2017 24 @jan_schugk
  25. 25. Erikoissairaanhoidon rooli työkyvyttömyyden ehkäisemisessä @jan_schugk25
  26. 26. Missä erikoissairaanhoito voi parantaa omaa suoritustaan? • Suomi on loistava maa joutua onnettomuuteen, sairastua syöpään tai ylipäätään mihin tahansa yhdellä erikoisalalla hoidettavaan sairauteen • Tilanne muuttuu huomattavasti kun kyse on esim. yhdistelmästä kroonista kipua, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveyden häiriöitä • Tarvitaan yhteistyötä erikoisalojen välillä, samoin kuin perusterveydenhuollon ja/tai työterveyshuollon sekä sosiaalihuollon kanssa • Kuka vastaa potilaasta kokonaisuutena, kuka jatkaa siitä, kun mikään erikoisala ei löydä selitystä potilaan oireille? @jan_schugk26
  27. 27. Missä erikoissairaanhoito voi parantaa omaa suoritustaan? • Sairauspoissaolo on osa hoitoa, mutta sen oikeaa annostelua ei ole juuri tutkittu • Voiko sairauspoissaolo olla vahingollista? • Työhön tai työmarkkinoille paluuta on tuettava aktiivisesti aina kun se suinkin on mahdollista ja perusteltua • Yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajien kanssa • Potilaan näkemysten rakentava haastaminen on vaativaa ja vie aikaa • Ihmisten monimutkaisten motiivien karttaa on vaikea lukea • Oireet eivät häviä, ellei syitä niiden takaa tunnisteta • Miten potilaan saa kiinnittymään hoitoon ja palveluihin niin, että ne tuovat siirtymiä parempaan? @jan_schugk27
  28. 28. Esimerkki uudesta toimintatavasta: Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen - asiakasohjaajana työterveyshuolto, kokeiluhanke 2017-2019 Taustaa: • Suomessa selkäkipupotilaiden sairauspoissaolot hoidon jälkeen ovat noin kaksi kertaa pidempiä kuin muissa maissa • Sairauspoissaolot kirjoitetaan kaavamaisesti, eikä työn sisältöä tai muokkausmahdollisuuksia huomioida • Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimintojen erillisyys ja ”osaoptimointi” • Hoidon ja kuntoutuksen kustannukset ovat pienemmät kuin sairauspoissaolojen suorat ja välilliset kustannukset! @jan_schugk28 Lähde: Kaj Husman
  29. 29. Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen - asiakasohjaajana työterveyshuolto @jan_schugk29 Mitä tehtiin • Kokeilussa Keski-Suomessa integroitiin työterveyshuolto muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon potilaiden jatkohoidossa selkäleikkauksen jälkeen • Työterveyshuolto arvioi potilaan työkyvyn ja teki työhönpaluusuunnitelman kahdessa viikossa. Hoitoa, kuntoutusta ja työpaikan toimia koordinoi vastuullinen asiakasohjaaja • Potilaiden sairauspoissaolot lyhenivät 78:sta 38 päivään verrattuna kahden sairaanhoitopiirin lukuihin v. 1998 ja 2013. Kelan päivärahakorvauksia säästyi keskimäärin 2 280 €/potilas • Yhteistyö ja työterveyshuollon koordinointi nopeuttivat merkittävästi potilaiden paluuta työhön työkykyisinä Lähde: Piitulainen et al. Lääkärilehti 17/2019
  30. 30. Kuka tästä kaikesta hyötyy? @jan_schugk30
  31. 31. Työkykyjohtamisen ja työurien pidentämisen win-win-win • Työntekijä hyötyy • Parempi toimintakyky • Parempi ansio- ja eläketaso • Parempi työhyvinvointi ja elämänlaatu • Työnantaja hyötyy • Parempi työn tuottavuus • Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä • Osaaminen säilyy työnantajan käytössä • Myönteinen työnantajakuva • Pienemmät eläkekustannukset ja muut työkyvyttömyyteen liittyvät kulut • Yhteiskunta hyötyy • Tehdyn työn määrä lisääntyy • Huoltosuhde kohenee ja kestävyysvaje kutistuu 31 @jan_schugk

×