SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  29
Korvan ja paranasaalisinusten
barotrauma
Tuomo Leino
LT, Ilmailulääketieteen dosentti
KNK el, AME 1
Maanpuolustuskorkeakoulu
Taustaa
 Suomalaisista liikennelentäjistä ja kabiinihenkilökunnasta
85% oli työtehtävissä lennolla kokenut välikorvan
barotrauman. 40% oli ollut viimeisen vuoden aikana
barotrauman takia sairauslomalla (Lindfors OH et al 2021)
 Merkittävät riskitekijät barotrauman taustalla olivat 3
ylhengitystieinfektiota vuodessa (OR=9.02) ja huono
suoritustekniikka Valsalvan manööverissä (OR=7.84)
 Tanskalaisista liikennelentäjistä 50,1 % oli lentänyt
ylähengitystieinfektion aikana viimeisen vuoden kuluessa ja
59.5 % oli käyttänyt degongestantteja
(Boel NM & Klokker M, 2017)
 10 v seurannassa kaikki luvut olivat merkittävästi lisääntyneet
(epätyypilliset työsuhteet ja työterveyshuollon puuttuminen)
Barotrauma
- KNK vaurio, joka liittyy tilan paine-eroon ympäristöön nähden
(Boyle:n laki: kaasun volyymi laajenee nousuvaiheessa ja
pienenee laskeutumisvaiheessa)
- Syy voi olla huono välikorvan paineentasaustekniikka
(Valsalvan manööveri); 20-40 % terveilläkin matkustajilla oli
lennon jälkeen alipaine (Stangerup SE 1998)
- Testi ennen lentoa (puoliero, rutina ?)
- Taustasyitä: ylähengitystieinfektio, kitarisa liikakasvu, allergia,
refluksi, tupakointi, tuumori (toispuoleinen ETD), kr infektio,
septum deviaatio, limakalvoturvotus, cilia toimintahäiriö,
raskaus, pehmeän suulaen piilohalkio, iatrogeeninen trauma
(adenotomia arpi, takatamponaatio jälkitila)
Paine-erot ilmakehässä ja vedessä
353 mmHg / 6000 metriä (sotilaskoneiden kabiinikorkeus)
596 mmHg / 2000 metriä (liikelentokoneiden kabiinikorkeus)
SEA LEVEL
0 ft /QNH
5000 ft /QNH
1000 ft /QNH
2000 ft /QNH
3000 ft /QNH
4000 ft /QNH
6000 ft /QNH
7000 ft /QNH
8000 ft /QNH
9000 ft /QNH
SEA LEVEL
SEA LEVEL
SEA LEVEL
900 / 9000 ft / QNH
Korkein este
MSA
300 / 3000 ft
500 ft
GND
Minimi = MSA + 6500 ft
Minimi = MSA + 6500 ft
"HYVÄ R"
100 / 1000 ft
Highest Obstacle
/MSA+6500ft
~ 35 000ft
Max MACH 0.80
F/A-18C Cockpit Pressurization Schedule
Picture. Low Altitude Training in FIN F/A-18 Syllabus
LAT
Välikorva maan pinnalla
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
Tuba euctachii avautuu
haukoteltaessa,
aukiolo 0,1 – 0,9 sekuntia
1. Pehmeä palatina ylös
2. Lateraali liike
(Dickson 1954)
5. Aivohermo
m. levator palatini, m. salpingo-pharyngeus,
m. tensor tympani
Kun paine-ero 15 mmHg (deltaH 150 m), lentokoneen
nousussa paine passiivisesti tasaa nenä-nieluun “POP”
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
”Yksisuuntainen venttiili,
rustoinen osa”
4000 ft liuku alas ja välikorvan paineentasausongelma
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
KIPU
KORVAN LUKKIUTUMINEN
HUMINA
KONDUKTIIVINEN KUULON
ALENEMA
PREVALENSSI:
Lapset 22 % vs Aikuiset 10 %
Tympanometria alipaine
Lapset 40 % vs Aikuiset 20 %
Stangerup SE 1998
Tuba Eustachi fysiologinen toimintavideo
Dennis Poe, Harvard Medcial School
https://www.youtube.com/watch?v=PY_rRCzXERQ
Välikorvan barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa kipu tärykalvosta, kun paine-
ero 60 mmHg (alipaine imee tk sisäänpäin)
- Limakalvon kapillaarisen dysfunktion takia
välikorvaan voi tulla seröösiä eritettä ja tärykalvolle
verenpurkaumia
- Kun paine-ero 90 mmHg ei Valsalvalla korvaa saa auki
- Usein paranee 10 päivässä ilman parasenteesiä
- Taustasyy pitää hoitaa ennen paluuta ilmailuun
(toistuvissa barotraumoissa KNK konsultaatio,
tubomanometria 30-40-50 mbar ja
alipainekammiotestaus Puolustusvoimien AeMC
Tukholmankatu 8A Helsinki)
Alipaine välikorva kontrollissa (tympanometria)
Vasemmalla hemotympanium
BAROTRAUMA INKAPASITAATION
ENNALTAEHKÄISY
- Vältä lentämistä infektion ja hoitamattoman allergian
yhteydessä (international aeromedical recommendation)
- Lennon aikana aloita aktiivinen Valsalvaus välittömästi
lakseutumisen alkaessa (laskeutumisvaihe 1 min välein)
- Jos tulee kipu korvaan tai otsaonteloon, nosta korkeutta
2000 ft ja uusi Valsalvaus sekä hidasta korkeuden
mootosnopeutta
- Nestetasapaino ja vesi (HOX kuiva kabiini-ilma)
- Yli 3 –vuotiaat laskeutumisvaiheessa esim. Otovent®
nenäilmapallo. Katso matkustajien osalta barotrauma ohjeet
(Duodecim: Lääkärin Käsikirja)
Kroonisen barotiitin hoito (ETD)
- Perussyyn hyvä hoito
- Tarvittaessa parasenteesi (eritteen imupoisto
parantaa kuuloa) ja korvaputkitus
- Krooninen aero-otiitti voi olla lentopelon syy
- Toistuvissa barotiiteissa syytä aloittaa
pitkäaikainen nesästeroidi lääkitys vähintään
6 kuukautta
- Tuba Eustachi pallolaajennus (Tisch et al
2013) → rustoon mikrofracturat
- 70 – 80 % oikein valituista potilaista saa apua
Balloon dilatation of Eustachin tube
(general or local anesthesia, 12 bar / 2 min)
Tärykalvoperforaatio ja
barotrauma
- Liittyy suuriin paine-eroihin (100 - 500 mmHg)
- Välikorvatilan alipaine “imee” reiän tärykalvolle,
insidenssi 4,2 % (King PF 1975)
- Useammin tulee laitesukelluksessa
- 100 mmHg paine-ero voi riittää (cabin 2000m→700m)
- Kipu helpottaa, kun tärykalvo repeää
- Korvasta verensekaista seröösia eritettä
- Knk erikoislääkärin seurantaan, paranee usein ilman
leikkausta (lentokielto niin kauan kun reikä auki)
Tärykalvoperforaatio Pars Tensan alueella
Korvakäytävän Barotrauma
- Harvinainen, F/A-18 Hornetissa m-CEP venttiilivika
- esim. tiivis silikoni korvatulppa
matkalentokorkeudessa paikalleen
- Ihon barotrauma korvakäytävässä
- Tärykalvon ja tulpan välitilassa oleva alipaine imee
ihoa irti luusta laskeutumisvaiheessa
- Korvakäytävän kipu ja ihon sekä tärykalvon
verenpurkaumat
- Tulpan poisto usein riittää
Sisäkorvan Barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa alipaine vaurioittaa
simpukan pyöreää tai soikeaa ikkunaa
- Kiertohuimaus, kuulon alenema ja
äänirautakokeet sopivat sisäkorvaperäiseen
syyhyn, oksentelu, ei muita neurologisia oireita
- KNK päivystysleikkauksen arvio
- Unilateraalisen stapedotomian jälkeen
lentokielto 3 kk (tissue seal, ei blood seal)
- Erotusdignostiikka lentäjän sukeltajantauti
tyyppi 2 (altitude DCS eli typen kuplinta)
Sinus Barotrauma
 Lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana (Boylen laki)
 myös laskuvarjohyppääjillä vapaapudotuksen aikana
 Frontaali sinus useimmin, kova kipu ja inkapasitaatio
 Suomalaisista liikennelentäjistä ja
kabiinihenkilökunnasta 38 % oli ollut sinus barotrauman
johdosta sairauslomalla viimeisen vuoden aikana
(Lindfors OH et al, AMHP 2021;92(11):857-863)
 Virus ylähengitystieinfektiot, naissukupuoli, allergia, ja
nenäpolyypit usein taustasyynä
 Hematoomat tai nenäverenvuoto voivat liittyä sinus
barotraumaan
 Sphenoidaaliontelon barotrauma aiheuttaa pallomaisen
kivun takaraivolle
Sinus Barotrauma hoito
Prednisoloni p.o. (60-40-20 mg 2 viikkoa yhteensä)
Nenä kortikosteroidi 6 kk (tipat selällään pää reunan yli
taakse taivutettuna)
Ei antibiootteja ellei taustasyy bakteeri-infektio
Toistuvissa sinus barotraumoissa aina kartiokeilaCT
 Hematooma häviäminen kuvista voi kestää kuukausia
 Kuvauslöydöksen perusteella harkitaan endoskooppista
nenäkirurgiaa, esim. frontaaliduktuksen pallolaajennus
Delayed otic barotrauma
- Välikorvassa 100 % happea yön yli
- (Oxygen otitis)
- Liittyy myös F/A-18 Hornetin OBOGS (happirikastin) ja
PBG (ylipainehengitys) järjestelmiin
- O2 absorboituu (1 ml / 24 h) välikorvan limakalvoilta
seuraavana yönä ja aamulla tärykalvo on
sisäänvetäytynyt alipaineen johdosta (Jones M 1959)
- Toistuvilla Valsalvan toimenpiteillä helpottaa tunnissa
- 83 % suomalaisista F/A-18 hornet lentäjistä oli kokenut
delayed otic barotrauma oireita (hornet korva)
(lääkprkenr Simo Siitonen, väitöskirja Kuopion yliopisto 2000)
tuomo.leino@mil.fi

Contenu connexe

Tendances

Segurança e Saúde das Mulheres no Trabalho
Segurança e Saúde das Mulheres no TrabalhoSegurança e Saúde das Mulheres no Trabalho
Segurança e Saúde das Mulheres no TrabalhoLucia Afonso
 
Fisiologia Articular Volume 3
Fisiologia Articular  Volume 3Fisiologia Articular  Volume 3
Fisiologia Articular Volume 3projetacursosba
 
Roteiro básico de pcmso.doc
Roteiro básico de pcmso.docRoteiro básico de pcmso.doc
Roteiro básico de pcmso.docLuis Araujo
 
Síndrome do esmagamento
Síndrome do esmagamentoSíndrome do esmagamento
Síndrome do esmagamentoCarly Glaser
 
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)Alexsander Santiago
 
23ª aula trauma raquimedular Silvio
23ª aula   trauma raquimedular Silvio23ª aula   trauma raquimedular Silvio
23ª aula trauma raquimedular SilvioProf Silvio Rosa
 
Adoecimento no Trabalho Slides
Adoecimento no Trabalho SlidesAdoecimento no Trabalho Slides
Adoecimento no Trabalho Slidesadrim.silva
 
Aula 1 intro ergonomia [modo de compatibilidade]
Aula 1   intro ergonomia [modo de compatibilidade]Aula 1   intro ergonomia [modo de compatibilidade]
Aula 1 intro ergonomia [modo de compatibilidade]Daniel Moura
 
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações Aéreas
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações AéreasEfeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações Aéreas
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações AéreasLucas Carramenha
 
Dermatoses ocupacionais
Dermatoses ocupacionaisDermatoses ocupacionais
Dermatoses ocupacionaisprevencaonline
 
ECGLASGOW .pdf
ECGLASGOW .pdfECGLASGOW .pdf
ECGLASGOW .pdfAG CURSOS
 
Apresentação ginastica laboral telemarketing
Apresentação ginastica laboral telemarketingApresentação ginastica laboral telemarketing
Apresentação ginastica laboral telemarketingmarcelo miranda
 
Fluxograma cipa
Fluxograma cipaFluxograma cipa
Fluxograma cipamenininha1
 

Tendances (20)

Dedo em Gatilho
Dedo em GatilhoDedo em Gatilho
Dedo em Gatilho
 
Cinemática do trauma ii
Cinemática do  trauma iiCinemática do  trauma ii
Cinemática do trauma ii
 
Segurança e Saúde das Mulheres no Trabalho
Segurança e Saúde das Mulheres no TrabalhoSegurança e Saúde das Mulheres no Trabalho
Segurança e Saúde das Mulheres no Trabalho
 
Fisiologia Articular Volume 3
Fisiologia Articular  Volume 3Fisiologia Articular  Volume 3
Fisiologia Articular Volume 3
 
Roteiro básico de pcmso.doc
Roteiro básico de pcmso.docRoteiro básico de pcmso.doc
Roteiro básico de pcmso.doc
 
Amputações
AmputaçõesAmputações
Amputações
 
Síndrome do esmagamento
Síndrome do esmagamentoSíndrome do esmagamento
Síndrome do esmagamento
 
Aula 5 ler e dort
Aula 5   ler e dortAula 5   ler e dort
Aula 5 ler e dort
 
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)
1290123999 fisiologia do_envelhecimento_giulianna_forte (1)
 
Palestra | Saúde e Segurança do Trabalho
Palestra | Saúde e Segurança do TrabalhoPalestra | Saúde e Segurança do Trabalho
Palestra | Saúde e Segurança do Trabalho
 
23ª aula trauma raquimedular Silvio
23ª aula   trauma raquimedular Silvio23ª aula   trauma raquimedular Silvio
23ª aula trauma raquimedular Silvio
 
Adoecimento no Trabalho Slides
Adoecimento no Trabalho SlidesAdoecimento no Trabalho Slides
Adoecimento no Trabalho Slides
 
Aula 1 intro ergonomia [modo de compatibilidade]
Aula 1   intro ergonomia [modo de compatibilidade]Aula 1   intro ergonomia [modo de compatibilidade]
Aula 1 intro ergonomia [modo de compatibilidade]
 
Criogenia
CriogeniaCriogenia
Criogenia
 
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações Aéreas
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações AéreasEfeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações Aéreas
Efeitos do Estresse e da Fadiga nas Operações Aéreas
 
Dermatoses ocupacionais
Dermatoses ocupacionaisDermatoses ocupacionais
Dermatoses ocupacionais
 
LMERT
LMERTLMERT
LMERT
 
ECGLASGOW .pdf
ECGLASGOW .pdfECGLASGOW .pdf
ECGLASGOW .pdf
 
Apresentação ginastica laboral telemarketing
Apresentação ginastica laboral telemarketingApresentação ginastica laboral telemarketing
Apresentação ginastica laboral telemarketing
 
Fluxograma cipa
Fluxograma cipaFluxograma cipa
Fluxograma cipa
 

Plus de Työterveyslaitos

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTyöterveyslaitos
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Työterveyslaitos
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaTyöterveyslaitos
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Työterveyslaitos
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiTyöterveyslaitos
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työterveyslaitos
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöterveyslaitos
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöterveyslaitos
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Työterveyslaitos
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoTyöterveyslaitos
 
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoUnettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoTyöterveyslaitos
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTyöterveyslaitos
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöterveyslaitos
 
Mielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaMielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaTyöterveyslaitos
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöterveyslaitos
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTyöterveyslaitos
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleTyöterveyslaitos
 

Plus de Työterveyslaitos (20)

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutokset
 
Kvartsialtistuminen
KvartsialtistuminenKvartsialtistuminen
Kvartsialtistuminen
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
 
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoUnettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
 
Sotilasilmailulääketiede
SotilasilmailulääketiedeSotilasilmailulääketiede
Sotilasilmailulääketiede
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
 
Mielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaMielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikalla
 
Uniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkykyUniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkyky
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossa
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
 

Korvan ja paranasaalisinusten barotrauma

  • 1. Korvan ja paranasaalisinusten barotrauma Tuomo Leino LT, Ilmailulääketieteen dosentti KNK el, AME 1 Maanpuolustuskorkeakoulu
  • 2. Taustaa  Suomalaisista liikennelentäjistä ja kabiinihenkilökunnasta 85% oli työtehtävissä lennolla kokenut välikorvan barotrauman. 40% oli ollut viimeisen vuoden aikana barotrauman takia sairauslomalla (Lindfors OH et al 2021)  Merkittävät riskitekijät barotrauman taustalla olivat 3 ylhengitystieinfektiota vuodessa (OR=9.02) ja huono suoritustekniikka Valsalvan manööverissä (OR=7.84)  Tanskalaisista liikennelentäjistä 50,1 % oli lentänyt ylähengitystieinfektion aikana viimeisen vuoden kuluessa ja 59.5 % oli käyttänyt degongestantteja (Boel NM & Klokker M, 2017)  10 v seurannassa kaikki luvut olivat merkittävästi lisääntyneet (epätyypilliset työsuhteet ja työterveyshuollon puuttuminen)
  • 3. Barotrauma - KNK vaurio, joka liittyy tilan paine-eroon ympäristöön nähden (Boyle:n laki: kaasun volyymi laajenee nousuvaiheessa ja pienenee laskeutumisvaiheessa) - Syy voi olla huono välikorvan paineentasaustekniikka (Valsalvan manööveri); 20-40 % terveilläkin matkustajilla oli lennon jälkeen alipaine (Stangerup SE 1998) - Testi ennen lentoa (puoliero, rutina ?) - Taustasyitä: ylähengitystieinfektio, kitarisa liikakasvu, allergia, refluksi, tupakointi, tuumori (toispuoleinen ETD), kr infektio, septum deviaatio, limakalvoturvotus, cilia toimintahäiriö, raskaus, pehmeän suulaen piilohalkio, iatrogeeninen trauma (adenotomia arpi, takatamponaatio jälkitila)
  • 4. Paine-erot ilmakehässä ja vedessä 353 mmHg / 6000 metriä (sotilaskoneiden kabiinikorkeus) 596 mmHg / 2000 metriä (liikelentokoneiden kabiinikorkeus)
  • 5. SEA LEVEL 0 ft /QNH 5000 ft /QNH 1000 ft /QNH 2000 ft /QNH 3000 ft /QNH 4000 ft /QNH 6000 ft /QNH 7000 ft /QNH 8000 ft /QNH 9000 ft /QNH SEA LEVEL SEA LEVEL SEA LEVEL 900 / 9000 ft / QNH Korkein este MSA 300 / 3000 ft 500 ft GND Minimi = MSA + 6500 ft Minimi = MSA + 6500 ft "HYVÄ R" 100 / 1000 ft Highest Obstacle /MSA+6500ft ~ 35 000ft Max MACH 0.80 F/A-18C Cockpit Pressurization Schedule Picture. Low Altitude Training in FIN F/A-18 Syllabus LAT
  • 6. Välikorva maan pinnalla Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956 Tuba euctachii avautuu haukoteltaessa, aukiolo 0,1 – 0,9 sekuntia 1. Pehmeä palatina ylös 2. Lateraali liike (Dickson 1954) 5. Aivohermo m. levator palatini, m. salpingo-pharyngeus, m. tensor tympani
  • 7. Kun paine-ero 15 mmHg (deltaH 150 m), lentokoneen nousussa paine passiivisesti tasaa nenä-nieluun “POP” Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956 ”Yksisuuntainen venttiili, rustoinen osa”
  • 8. 4000 ft liuku alas ja välikorvan paineentasausongelma Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956 KIPU KORVAN LUKKIUTUMINEN HUMINA KONDUKTIIVINEN KUULON ALENEMA PREVALENSSI: Lapset 22 % vs Aikuiset 10 % Tympanometria alipaine Lapset 40 % vs Aikuiset 20 % Stangerup SE 1998
  • 9. Tuba Eustachi fysiologinen toimintavideo Dennis Poe, Harvard Medcial School https://www.youtube.com/watch?v=PY_rRCzXERQ
  • 10. Välikorvan barotrauma - Laskeutumisvaiheessa kipu tärykalvosta, kun paine- ero 60 mmHg (alipaine imee tk sisäänpäin) - Limakalvon kapillaarisen dysfunktion takia välikorvaan voi tulla seröösiä eritettä ja tärykalvolle verenpurkaumia - Kun paine-ero 90 mmHg ei Valsalvalla korvaa saa auki - Usein paranee 10 päivässä ilman parasenteesiä - Taustasyy pitää hoitaa ennen paluuta ilmailuun (toistuvissa barotraumoissa KNK konsultaatio, tubomanometria 30-40-50 mbar ja alipainekammiotestaus Puolustusvoimien AeMC Tukholmankatu 8A Helsinki)
  • 12.
  • 14.
  • 15. BAROTRAUMA INKAPASITAATION ENNALTAEHKÄISY - Vältä lentämistä infektion ja hoitamattoman allergian yhteydessä (international aeromedical recommendation) - Lennon aikana aloita aktiivinen Valsalvaus välittömästi lakseutumisen alkaessa (laskeutumisvaihe 1 min välein) - Jos tulee kipu korvaan tai otsaonteloon, nosta korkeutta 2000 ft ja uusi Valsalvaus sekä hidasta korkeuden mootosnopeutta - Nestetasapaino ja vesi (HOX kuiva kabiini-ilma) - Yli 3 –vuotiaat laskeutumisvaiheessa esim. Otovent® nenäilmapallo. Katso matkustajien osalta barotrauma ohjeet (Duodecim: Lääkärin Käsikirja)
  • 16. Kroonisen barotiitin hoito (ETD) - Perussyyn hyvä hoito - Tarvittaessa parasenteesi (eritteen imupoisto parantaa kuuloa) ja korvaputkitus - Krooninen aero-otiitti voi olla lentopelon syy - Toistuvissa barotiiteissa syytä aloittaa pitkäaikainen nesästeroidi lääkitys vähintään 6 kuukautta - Tuba Eustachi pallolaajennus (Tisch et al 2013) → rustoon mikrofracturat - 70 – 80 % oikein valituista potilaista saa apua
  • 17. Balloon dilatation of Eustachin tube (general or local anesthesia, 12 bar / 2 min)
  • 18. Tärykalvoperforaatio ja barotrauma - Liittyy suuriin paine-eroihin (100 - 500 mmHg) - Välikorvatilan alipaine “imee” reiän tärykalvolle, insidenssi 4,2 % (King PF 1975) - Useammin tulee laitesukelluksessa - 100 mmHg paine-ero voi riittää (cabin 2000m→700m) - Kipu helpottaa, kun tärykalvo repeää - Korvasta verensekaista seröösia eritettä - Knk erikoislääkärin seurantaan, paranee usein ilman leikkausta (lentokielto niin kauan kun reikä auki)
  • 20. Korvakäytävän Barotrauma - Harvinainen, F/A-18 Hornetissa m-CEP venttiilivika - esim. tiivis silikoni korvatulppa matkalentokorkeudessa paikalleen - Ihon barotrauma korvakäytävässä - Tärykalvon ja tulpan välitilassa oleva alipaine imee ihoa irti luusta laskeutumisvaiheessa - Korvakäytävän kipu ja ihon sekä tärykalvon verenpurkaumat - Tulpan poisto usein riittää
  • 21. Sisäkorvan Barotrauma - Laskeutumisvaiheessa alipaine vaurioittaa simpukan pyöreää tai soikeaa ikkunaa - Kiertohuimaus, kuulon alenema ja äänirautakokeet sopivat sisäkorvaperäiseen syyhyn, oksentelu, ei muita neurologisia oireita - KNK päivystysleikkauksen arvio - Unilateraalisen stapedotomian jälkeen lentokielto 3 kk (tissue seal, ei blood seal) - Erotusdignostiikka lentäjän sukeltajantauti tyyppi 2 (altitude DCS eli typen kuplinta)
  • 22.
  • 23. Sinus Barotrauma  Lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana (Boylen laki)  myös laskuvarjohyppääjillä vapaapudotuksen aikana  Frontaali sinus useimmin, kova kipu ja inkapasitaatio  Suomalaisista liikennelentäjistä ja kabiinihenkilökunnasta 38 % oli ollut sinus barotrauman johdosta sairauslomalla viimeisen vuoden aikana (Lindfors OH et al, AMHP 2021;92(11):857-863)  Virus ylähengitystieinfektiot, naissukupuoli, allergia, ja nenäpolyypit usein taustasyynä  Hematoomat tai nenäverenvuoto voivat liittyä sinus barotraumaan  Sphenoidaaliontelon barotrauma aiheuttaa pallomaisen kivun takaraivolle
  • 24.
  • 25.
  • 26.
  • 27. Sinus Barotrauma hoito Prednisoloni p.o. (60-40-20 mg 2 viikkoa yhteensä) Nenä kortikosteroidi 6 kk (tipat selällään pää reunan yli taakse taivutettuna) Ei antibiootteja ellei taustasyy bakteeri-infektio Toistuvissa sinus barotraumoissa aina kartiokeilaCT  Hematooma häviäminen kuvista voi kestää kuukausia  Kuvauslöydöksen perusteella harkitaan endoskooppista nenäkirurgiaa, esim. frontaaliduktuksen pallolaajennus
  • 28. Delayed otic barotrauma - Välikorvassa 100 % happea yön yli - (Oxygen otitis) - Liittyy myös F/A-18 Hornetin OBOGS (happirikastin) ja PBG (ylipainehengitys) järjestelmiin - O2 absorboituu (1 ml / 24 h) välikorvan limakalvoilta seuraavana yönä ja aamulla tärykalvo on sisäänvetäytynyt alipaineen johdosta (Jones M 1959) - Toistuvilla Valsalvan toimenpiteillä helpottaa tunnissa - 83 % suomalaisista F/A-18 hornet lentäjistä oli kokenut delayed otic barotrauma oireita (hornet korva) (lääkprkenr Simo Siitonen, väitöskirja Kuopion yliopisto 2000)

Notes de l'éditeur

  1. 1
  2. 8
  3. 10
  4. 16
  5. 29