Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston Lapin alueellinen verkostotapaaminen 17.9.2015, Pello. Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto: www.ttl.fi/tyhyverkosto.

1. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä
1

2. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työ muuttuu – häiriöitä
vuorovaikutuksessa?
Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston Lapin alueellinen
verkostotapaaminen 17.9.2015
Pello
Hilkka Ylisassi
Erikoistutkija
Toiminta, muutos ja innovaatiot- tiimi, Työterveyslaitos

3. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Esityksen sisältö
Työ muuttuu – mitä se tuo
vuorovaikutukseen
Häiriöitä vuorovaikutuksessa?
Onnistuneen vuorovaikutuksen
elementtejä
17.9.2015 Hilkka Ylisassi

4. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työ muuttuu – muuttuuko
vuorovaikutus?
17.9.2015 4Hilkka Ylisassi

5. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi25.3.2015 Hilkka Ylisassi
Uusienteknologioidenleviäminen
Käännekohta
Vuosituhannen
vaihde
Massatuotanto
Teknologiapohjainen
verkostotuotanto,
yhteiskehittely
IC-teknologian synnyttämä
murros, teknologiset
innovaatiot
Seuraava murros
Millaisessa murroksessa nyt eletään?
Organisaatio:
Funktionaalinen,
hierarkkinen,
tavoitteena
yhtenäisyys ja
tehokkuus
Organisaatio: monen
organisaation ja
toimijaryhmän verkosto,
tavoitteena eri toimijoiden
osallisuus ja tuote-
palvelukokonaisuuksien
uusiutuvuus
Tieto:
Toimintojen ja
asiantuntijaryh-
mien sisäistä,
hierarkkista
Tieto: Avoimesti
yhdisteltävissä,
jaettua,
arkkitehtonista
Asiantuntijuus:
Ala- ja
professiokohtaista Asiantuntijuus:
Ilmiölähtöistä (oma
asiantuntijuus
suhteessa muihin),
"kukaan ei yksin paras
asiantuntija"
Oppiminen perustuu
tehtäväkohtaiseen
koulutukseen
("kurssittaminen"),
olemassa olevan
omaksumista
Sosiaaliset
innovaatiot
Oppiminen perustuu
yhteisiin
analyyseihin ja
iteraatioon, uuden
luomistaKehittäminen: ennen kuin
tuote tai palvelu lanseerataan,
jalkauttamista, parantelua
kehittäjien ja suunnittelijoiden
vastuulla
Kehittäminen:
tuotepalvelun koko
elinkaaren ajan,
kaikkien vastuulla,
myös asiakas
mukana
Aika
(Perez 2002, Victor &
Boynton 1998, ym.,
kuva: Marika Schaupp
5

6. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muutos näkyy työn arjessa ja
työhyvinvoinnissa
• Jaksamisongelmat kasautuvat työn
murrosjaksoihin (Launis ym. 1998, Mäkitalo 2005,
Niemelä 2006, Koistinen 2007)
• Työn sujuvuuden ongelmia = häiriökuormitus
(Mäkitalo 2005, Mäkitalo ja Launis 2007)
• Työn mielekkyyden kokemisen vaikeutta (Mäkitalo
2005)
• Muutoksen tempoilevuutta = epäsynkronit
(Launis ja Pihlaja 2006)
• Muutos tarjoaa uudistumisen mahdollisuuksia
(motivaatio, osaaminen, kehittyminen,
yhteistyö…)
Hilkka Ylisassi17.9.2015 6

7. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muuttuva työyhteisö vaatii
ihmisiltä ja organisaatiolta
• tulevaisuuteen suuntautuneisuutta
• uuden ja vanhan tai erilaisten kulttuurien
yhteensovittamista
• vanhasta luopumista, uuteen ryhtymistä
• esimiehen ja koko työyhteisön roolin muutosta
• toimivaa vuorovaikutusta kaikissa
muutosvaiheissa
• työn ja muun elämän uudenlaista yhteensovittamista
• voimavarojen riittävyyttä
Hilkka Ylisassi17.9.2015 7

8. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muutokset työssäni nyt, keskustelu
Millaisia muutoksia on viime aikoina ollut tai on nyt meneillään?
Miten niitä on yhdessä käsitelty? Millaista keskustelua on käyty?
• Kunnissa tehty isoja organisaatiouudistuksia
• Keskustelukulttuuri vielä ”vaiheessa”
• Muutosvastarintaa edelleen
• Muutos on vienyt keskustelumahdollisuuden, tilaa keskustelulle ei
enää ole
• Mittasuhteet muutoksissa voi olla aivan erilaiset
• Pelätään ”Mihin katoaa oma asiantuntijuus?” ”Onko sille enää
käyttöä?” Oikealla vuorovaikutuksella voi hälventää pelkoja
• Prosessina etenevät keskustelupuimalat auttoivat
17.9.2015 8

9. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Onko kanssakäyminen muuttunut?
Millaista oli ennen, entä nyt?
Keskustelu
• 1970 –luvulla kunnioitusta ja arvostusta enemmän – johtajat
pitivät sanansa, tilanne pysyi pidempään samana
• 1980-luvulla esimies oli esimies, vahvat persoonat
• 1990-luvulla tietotekniikka tasapäisti persoonia
• 2000-luvulla uusi sukupolvi työelämässä, xyz-sukupolvet vaativat
uudenlaista erilaista johtamista
• 2010-luvulla johtajan tehtävänä mahdollistaa, muutos on osa
työtä
Mikä muuttui?
Mikä pysyi ennallaan?
17.9.2015 9Hilkka Ylisassi

10. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
”Tää on työkaveri,
tää on laite ja tää on kohta
asiakaskin!”
- Kotihoidon työntekijän lausuma mobiililaitteen tulosta päivittäiseen
työhön
Toimi-hanke, ks http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=113277
17.9.2015 10Hilkka Ylisassi

11. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muutosvaatimuksia? Uuden
lupauksia ja mahdollisuuksia?
• Vuorovaikutus työpaikoilla lisääntyy ja monimuotoistuu >
toimivan työyhteisön yksi piirre on avoin vuorovaikutus
• Henkilöstöltä edellytetään halua ja kykyä toimia
työyhteisössään rakentavalla tavalla, esimiestä ja
työtovereita tukien ja perustehtävän suuntaisesti >
vuorovaikutus työyhteisötaitona
• Yhteistyö työtovereiden ja esimiehen kanssa
• mielipiteen ilmaiseminen asioiden eteenpäin viemiseksi
• aktiivinen osallistumiseen työpaikan kehittämistyöhön
• Edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa
hyvinvointia.
Hilkka Ylisassi17.9.2015 11

12. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Toteutunut, koettu, muuttuva toimijuus
Strategialähtöinen käsitys
työntekijöiden toimijuudesta
Johdon ja organisaation näkökulma
Julkinen
Johdettu,
virallinen
Dokumentoitu
Seurattu/palkittu
Organisaatio-
tasoinen
Suunniteltu
Kontrolloitava
Käytäntölähtöinen käsitys
työntekijöiden toimijuudesta
Työntekijöiden ja käyttäjien näkökulma
Julkilausumaton
Epävirallinen
Piilevä tai näkymätön
Dokumentoimaton
Vertaispalkittu tai
käyttäjien palkitsema
Paikallinen
tilanteinen,
jatkuvasti
muuttuva,
kehittyvä,
itseohjautuva
Kaksi näkökulmaa
osaamiseen ja toimijuuteen
Hilkka Ylisassi17.9.2015 12

13. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Häiriöitä ja katkoksia
vuorovaikutuksessa?
17.9.2015 13Hilkka Ylisassi

14. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Häiriöt vuorovaikutuksessa
Taustalla:
• Häiriöt päivittäisen
työn sujumisessa
• Tiedonkulun
katkokset
• Erimielisyydet
• Pulmat
17.9.2015 14Hilkka Ylisassi
Yksilön kokemukset ja
tunteet tilanteesta:
• ärtymys
• kiihtyminen
• pettymys
• turhautuminen
• väsymys …
Yksilölliset ja yhteiset tulkinnat:
syyttäminen, yleistäminen >
henkilöristiriidat, konfliktit >
niiden seuraukset

15. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tiedän paljon tästä -
hankkikoon nuo muut
itse tietonsa!
Tärkeät asiat neuvotellaan
epävirallisesti.Tärkeistä asioista tietää
vain harvat.
Pinna on tiukalla,
välillä paukahtaa,
ilmapiiri on kamala!
En voi luottaa
keneenkään! Apua on turha pyytää!
Vallalla on kateus ja kilpailu!Täällä on parempi
olla hiljaa!
Olet joko meidän puolella
tai vastaan!
Vuorovaikutus voi olla
ongelmallista (Pekka Järvinen)

16. © Työterveyslaitos – www.ttl.fiHilkka Ylisassi
Järjestelmätaso
Yksilötaso
TYÖ EI SUJU
ODOTUSTEN
MUKAAN:
•häiriö
•tiedonkulun
katkos
•erimielisyys
•pulma
YKSILÖN
KOKEMUKSET
TILANTEESTA :
-ärtymys
-kiihtyminen
-pettymys
-väsymys
HÄIRIÖN
YKSILÖLLISTÄ-
MINEN
SYYTTÄMINEN
YLEISTÄMINEN
HÄIRIÖN
ASETTAMINEN
YHTEYKSIINSÄ
TOIMINNASSA
YRITYS MUUTTAA
YKSILÖITÄ, HENKILÖ-
RISTIRIIDAT
TOIMINTA-
TAVAN MUUTOS
Häiriön todennäköisyys lisääntyy
Häiriön todennäköisyys pienenee
Työn häiriöiden tulkintamallit (Mott 1992)
17.9.2015 16

17. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tulkinnat, merkitykset ja
vuorovaikutuksen säännöt
Moniäänisyys (Engeström)
• keskustelun osapuolilla on erilaisia näkökulmia ja
positioita (esim. erilaisten taustojen, intressien ja
näkökulmien edustajia)
 sekä pirstaloitumisen riski että uusia yhdistelmiä ja
näkökulmia avaava vuoropuhelun mahdollisuus
Käsikirjoitus
• Työtä ja vuorovaikutuksen etenemistä ohjaava
julkilausuttu tai julkilausumaton suunnitelma, säännöstö,
periaate tai traditio (esim. kokouksessa)
- kilpailevat käsikirjoitukset
- Käsikirjoitus toimii yleensä vuorovaikutusta ohjaavana
sääntönä
Myytit ja uskomukset!
17.9.2015 Hilkka Ylisassi

18. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
KUNTOUTUSOHJAAJA KUNTOUTUJATFyysinen kunto:
aktiivinen kunnon
kohentaja,
valmennettava
kuntoilija
Työn kehittäjä
Kurssin jäsen
virkistäytyjätyössä jaksamiseen liittyviä
ongelmia omaava työntekijä
kokenut
työntekijä
Potilas
huonokuntoinen yksilö
Esimerkki vuorovaikutuksen
häiriölähteistä. Monitulkintainen
asiakkuus
17.9.2015 Hilkka Ylisassi
Lähde: Ylisassi 2009

19. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Toimivaan vuorovaikutukseen
17.9.2015 19Hilkka Ylisassi

20. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvät konstit kiertoon, keskustelu
Millaiset asiat ovat auttaneet sinua aiemmissa hankalissa
vuorovaikutustilanteissa?
• Puhuttiin asioista ”oikeilla nimillä”, nostettiin yhdessä kissa pöydälle, rauhoitettiin aika ja
tila asian käsittelyyn
• Olla mukana paikalla ja kuunnella toisia - >Kuuntelijoita organisaatioon, välineistöä ja
tilaa ”kuunnella”
• Voi olla hyvä erottaa ”Mitä” ja ”Miten” –kysymykset -> keskityn ”Mitä”-
kysymykseen ennemmin
• Helposti ”ulkoistetaan” syyt muihin, pitäisikö pohtia kuinka itse toimii ja millainen on? ->
Peili!
• YT-tilanteissa helposti ”räiskyy”, vaikea jatkaa keskustelua eteenpäin -> keskustelu
kahden kesken? Jokaisella rajattu aika keskustella, ajallisesti rajattujen puheenvuorojen
jakaminen
• Ulkopuolisen läsnäolo voi helpottaa vuorovaikutusta, koska ei ”omista asiaa”
• Välinpitämättömyys voi olla vielä haasteellisempaa
• ”hankalat persoonat” lokeroidaan jo valmiiksi -> teetkö itse niin? opi tuntemaan itsesi!
• ”Aito näytelmä – otan tuolin ja menen viereen katsomaan” (kun on kunnon kiista
käynnissä, huutoa jne)
• Pysähtyä ihmisen lähelle, olla läsnä
• Ei ota kenenkään mielipidettä omakseen
17.9.2015 20

21. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kuunteleminen auttaa
oppimaan
Kuuntele,
• mitä sinulle puhutaan – usein oma mielipide
halutaan tuoda esiin ennen kuin kuunnellaan muiden
sanomista
• miten itse puhut - ensin tulee tuntea tulleensa
kuulluksi ennen kuin voi olla valmis rakentavaan
keskusteluun > pyri ymmärtämään toisen sanoma
>tarkentavat kysymykset
• mitä ja miten ihmiset puhuvat keskenään
17.9.2015 21Hilkka Ylisassi

22. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi17.9.2015
Kerro jokin
esimerkki
Mitä arvelet
tapahtuvan jos kerrot?
Mikä on pahin
suhtautuminen jos
kerrot?
Minkälaista
huomiota
haluaisitte?
Mihin johdon pitäisi
ottaa kantaa?
Millaisissa
tilanteissa?
Mitä
sääntöjä
erityisesti ei
noudateta?
Mihin vertaat?
Mitä perustyö on
ja mitä on tullut
sen lisäksi?Minkälaisia
asioita
minkälaisin
perustein
Minkälaisessa
tilanteessa se näkyy?
Ongelman
ydin
Meillä on
koko ajan
kiire
Meidän pitää
osata
priorisoida
Työ on
nykyään
yhtä
kaaosta
Kaikki on
kiinni
omasta
asenteesta
En voi
puhua
esimiehelle
siitä
Johto ei ole
kiinnostunut
meidän
yksiköstämme
He eivät
noudata
sääntöjämme
Meillä ei ole
enää oikein
aikaa
perustyöhön
Kerro jostain
kaoottisesta
tilanteesta
Vuoropuhelulla yhteiseen
ymmärrykseen (Mott)

23. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kommentteja
vuorovaikutusharjoitukseen
(kuuntelu)
- Mukava kuunnella toisen onnistumista
- Kun toinen kuunteli niin innosti puhumaan lisää
- Yhteinen aihe loppui äkkiä
- Ärsyttävää kun toinen ei kuunnellut
- Ahdistuu, kiukustuu jos ei tule kuulluksi
- Kokeillaan erilaisia toimintatapoja ”korvanappi tunnin aikana korvassa”
17.9.2015

24. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä voisimme tehdä yhdessä
työyhteisön vuorovaikutuksen
parantamiseksi. Keskustelu
• Viikko/työpaikkapalaverit; oman toiminnan raportointi mahdollistuu näissä, vaihtuva
puheenjohtajuus, loppuyhteenveto jokaiselta, ei liikaa asioita yhteen palaveriin
• Vuorovaikutteiset palaverit, käytetään dialogisia menetelmiä; käytetään tarvittaessa
ulkopuolisia konsultteja, verkostokonsultointia hyödyntäen
• Johtajuus tukee vuorovaikutusta
• Osallistavat kokouskäytännöt, kaikkien mielipiteet esiin; jaetut puheenvuorot
(kellotetut), sovitaan orientaatio ja pelisäännöt
• Videoneuvottelujen pelisäännöt
• Kokouksiin valmistaudutaan hyvin, jokaisella vastuu
• Pidemmät kahvitauot joissa asioita voisi keskustella. Vuorotyössä eri vuorot kirjaavat
asioita - Yhdyshenkilö kokoaa ja kirjaa eri vuorojen tuotokset yhteen
• Anna anteeksi – kiitä – anna aitoa positiivista ja korjaavaa palautetta
• Epäviralliset kahvitauot -> päätetään nostaa keskustelusta jokin aihe yhteiseen
keskusteluun
• Mahdollisen työajan pidennyksen voisi hyödyntää esim. yhteisten asioiden
käsittelyyn, palautteen antoon
• Kiitos kiertämään
• Jokainen pelkää vuorovaikutusta – jokainen haluaa puhua omista asioistaan -> Tulla
kuulluksi
• Vertaistukiryhmän hyödyntäminen
17.9.2015 24Hilkka Ylisassi

25. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kiitos!
Hilkka Ylisassi17.9.2015 25